1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntavaalit

Tämän harva äänestäjä tietää: kuntavaalit ovat Helsingissä myös maakuntavaalit – muu Suomi valinnee maakuntavaltuustot tammikuussa

Eduskunnan on tarkoitus päättää sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta vielä ennen kesälomia. Tämän myötä maahan tulisi uusi hallinnon taso ja uudet vaalit ensi tammikuulle – kaikkialla muualla paitsi Helsingissä.

Kuntavaalit
Pitkä jono ennakkoäänestyspaikalla viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä Ruoholahdessa Helsingissä 8. kesäkuuta 2021.
Pitkä jono ennakkoäänestyspaikalla viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä Ruoholahdessa Helsingissä 8. kesäkuuta.Teemu Salonen / Lehtikuva

Jos sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus etenee suunnitellusti, Suomessa järjestetään ensi vuoden alussa aluevaalit. Vaalien ulkopuolelle jää ainoastaan Helsinki, jossa vaaleja ei järjestetä kaupungin erityisaseman vuoksi.

Aluevaaleilla valitaan 21 maakunnan aluevaltuustot, joiden tehtävä on oman alueen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen.

Helsingin kaupungilla on sote-uudistuksessa erillisasema: se vastaa jatkossakin itse kaupunkina sote-asioiden ja pelastustoimen järjestämisestä. Ylintä päätösvaltaa näissä asioissa käyttää kaupunginvaltuusto, joka valitaan kuntavaaleissa ensi sunnuntaina.

Muualla maassa sotea ja pelastustoimea koskeva päätöksenteko siirtyy vuoden 2023 alussa aluevaltuustoille, jotka siis valitaan aluevaaleissa vuoden 2022 alussa. Helsingin erityisasema voi olla äänestäjälle merkityksellinen tekijä myös kuntavaaleissa, sillä nyt valittava valtuusto on myös Helsingin tuleva aluevaltuusto.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Auli Valli-Lintu ja Åbo Akademin kuntatutkija Siv Sandberg vastaavat Helsingin erityisasemaa koskeviin kysymyksiin.

Auli Valli-Lintu, onko niin, että koska Helsinki ei ole hyvinvointialue, kaupungissa ei järjestetä omia aluevaaleja?

– Juuri näin. Nyt kuntavaaleissa valittava kaupunginvaltuusto toimii sote-uudistuksen voimaantulon jälkeen eli vuoden 2023 alusta lukien myös sote- ja pelastustoimen asioista ylintä päätösvaltaa käyttävänä toimielimenä.

Päättääkö Helsingin valtuusto jatkossa kaksien eri verorahojen eli kuntaveron ja maakuntaveron käytöstä?

– Jos maakuntavero tulee, Helsingillä on samat oikeudet kuin hyvinvointialueilla, eli myös verotusoikeus sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen osalta. Ja niiden rahojen käytöstä vastaa Helsingin kaupunginvaltuusto.

Päätös maakuntaveron käyttöönotosta on kuitenkin vielä osittain auki.

Helsinki vastaa jo nykyisin laaja-alaisesti kaupungin sote-asioista. Mikä Helsingissä käytännössä muuttuu?

– Lähtökohtaisesti Helsinki toimii samojen periaatteiden mukaisesti kuin hyvinvointialueet, mutta se toimii kaupunkina. Helsingin kaupunki jatkaa sote-järjestäjänä, mutta hallinnollisesti ja rahoituksen osalta tietyt asiat muuttuvat. Helsinki saa rahoituksen valtiolta samoin kriteerein kuin hyvinvointialueet. Sen tulee kuitenkin eriyttää soten ja pelastustoimen kustannukset ja asiakasmaksut kaupungin muusta toiminnasta.

– Isoimmat poikkeukset koskevat sitä, että kaupunki voi käyttää kunnallisverorahoitustaan sote-tehtävien hoitoon ja siltä ei voi ottaa sote- ja pelastustoimen tehtäviä pois ilman lainmuutosta.

– Toisaalta se ei voisi käyttää soteen ja pelastustoimeen saamaansa valtion rahoitusta kaupungin muiden tehtävien rahoittamiseen. Sitä ei voi liittää toiseen hyvinvointialueeseen arviointimenettelyn perustella, kuten hyvinvointialueita voisi liittää.

Miksi Helsingillä on tällainen erityisasema?

– Helsingin erillisasema selvitettiin osana Uudenmaan erillisratkaisua. Uudellamaalla arvioitiin alueiden kantokykykä turvata sote-palvelujen saatavuus ja sitä, miten aluejako ja erilainen hallintomalli vaikuttaa ympäröivien kuntien ja hyvinvointialueiden mahdollisuuksiin järjestää yhdenvertaisesti palveluja.

– Erillisselvitys tehtiin vuonna 2019, ja sen pohjana oli alueen oma aluejakoesitys. Selvityksen perusteella päädyttiin jakamaan Uudenmaan alue Helsinkiin ja neljään hyvinvointialueeseen. Uudellemaalle tulee Helsingin lisäksi Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet.

– Helsingin kaupunki järjestää jo tällä hetkellä laajemmin erikoissairaanhoitoa kuin muut alueet. Alueen väestö poikkeaa huomattavasti muista: hyvinvointialuevertailussa se olisi ylivoimaisesti väestöpohjaltaan suurin. Tämä laaja väestöpohja ja olemassa olevat resurssit sekä jo olemassa oleva laajempi vastuu palvelujen järjestämisestä osoittivat, että erillisasemaan oli perusteita. Tähän tulkintaan päätyi myös perustuslakivaliokunta.

Kuntatutkija Siv Sandberg, onko Helsingin erityisasemasta viestitty riittävästi ja riittävän selkeästi pääkaupungin äänestäjille?

– Ei varmaankaan ole, mutta pitää muistaa, että tämä uusi hyvinvointialuehallinto ei ole vielä tullut voimaan.

– Itse asiassa tilanne muuttuu aika vähän helsinkiläisen äänestäjän näkökulmasta. Nyt valitaan valtuusto, joka sitten myöhemmin päättää myös sote-asioista, ja näinhän se on nykyisinkin.

– Yksittäiselle kuntalaiselle muutos voi olla paljon suurempi vaikkapa Espoossa kuin Helsingissä. Nykyisin Espoon kaupungilla on laaja vastuu sote-palveluista, ja nyt valitaan kuntapäättäjiä, jotka päättävät palvelujen järjestämisen yksityiskohdista. Kuitenkin, jos sote-uudistus etenee suunnitellusti, jo puolen vuoden päästä äänestäjä joutuu äänestämään uusissa vaaleissa edustajat, jotka jatkossa päättävät näistä asioista.

Miten arvelet äänestäjien tottuvan uudenlaiseen hallinnon tasoon?

– Tämänkaltainen välitason demokratia jää helposti tuntemattomaksi. Jos katsoo vaikka Ruotsia, siellä on järjestetty maakuntavaaleja yli sadan vuoden ajan ja niitä vaaleja kutsutaan edelleen tuntemattomiksi vaaleiksi. Meillä varmasti nämä ensimmäiset vaalit ovat vähän kokeilua ja hapuilua, ja uuden hallintotason merkitys alkaa hahmottua äänestäjille vasta muutaman vaalikauden jälkeen.

– Kainuussa kokeiltiin vuosina 2004–2012 mallia, jossa tehtäviä siirrettiin erilliselle maakuntahallinnolle. Tänä aikana järjestettiin kahdet maakuntavaalit, mutta sitten kokeilu keskeytyi. Arvioisin, että juuri siinä kolmansien vaalien kohdalla olisi jo hiljalleen alettu ymmärtää, mistä on kyse.

Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, millaisella aikataululla sote-uudistus nyt etenee?

– Toukokuun lopulla perustuslakivaliokunta katsoi, että hallituksen sote-esityksessä ei ole perustuslain näkökulmasta isoja rakenteellisia ongelmia. Valiokunta edellytti esitykseen joitain muutoksia.

– Tällä hetkellä asia on sosiaali- ja terveysvaliokunnassa mietintövaiheessa. Tavoitteena on, että asia on päätetty eduskunnassa ennen kesälomia, ja tällä hetkellä tämä aikataulu on siis mahdollinen.

Eilen sosiaali- ja terveysvaliokunta kuitenkin yllättäen perui aamuksi suunnitellun kokouksensa. Valiokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) sanoi, että valiokunta tarvitsisi lisää aikaa asian käsittelyyn. Lohi sanoo kuitenkin uskovansa, että aluevaalit saadaan pidetyksi ensi vuoden tammikuussa.

Aluevaalien ja lain hyväksymisen välille pitää jäädä kuusi kuukautta. Jos vaalit halutaan järjestää tavoiteaikataulun mukaisesti tammikuussa 2021, pitää päätös saada tehtyä nyt kesällä. Koko uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 12. kesäkuuta kello 20:een saakka.

Lue seuraavaksi:

Arhinmäki A-studiossa: “Ilman maakuntaveroa päätökset tehdään Senaatintorilla”

Oppositio tivasi vastauksia kunta- ja maakuntaveroon – Orpo: ”Velka tai veronkiristys” hallituksen ratkaisu kaikkeen – katso eduskunnan kyselytunti

Kuntaliiton Minna Karhunen toivoo sote-uudistuksen siirtymäajan lykkäämistä: "Aika mahdotonta toteuttaa niin, että siitä tulisi hyvä"