Ellen Svinhufvudilta jäi perinnöksi mittava reseptikokoelma – tiesitkö, että kaneliässien ilmaantuminen kahvipöytään sisälsi salaisen viestin?

Maan äiti muistetaan lähinnä hänen lempikakustaan, mutta tämä juureva nainen teki paljon muutakin kuin murusteli mantelimarenkikakkua

P.E. Svinhufvudin ja Ellen-vaimon avioliitto oli pitkä ja onnellinen. Kuva: Jari Pussinen/Yle

– Olisi varmaan helpompi sanoa, mitä hän ei täällä Kotkaniemessä tehnyt, nauraa opas Ritva Vanhoja.

Ritva Vanhoja Kotkaniemen ruokasalissa. Kuva: Jari Pussinen/Yle

– Aamulla kun toiset vielä nukkuivat, Ellen Svinhufvud laittoi kanalatakin eli sellaisen valkoisen suojatakin päälleen ja lähti hoitamaan kanoja, kertoo Vanhoja.

– Kanat olivat Ellenin lellikkejä. Ne oppivat tuntemaan omat nimensä ja tulivat, kun hän kutsui.

Ellen Svinhufvud oli hyvin perehtynyt kanojen hoitoon ja ne munivat hyvin. Kotkaniemen munia myytiin myös Helsingin Stockmannille. Kuva: Svinhufvudien kotialbumi, kuvankäsittely: Illusia Sarvas / Yle

Luumäellä sijaitseva Kotkaniemi oli Suomen kolmannen presidenttiparin koti 1900-luvun alusta lähtien. Väliin mahtuvat P.E. Svinhufvudin karkotusvuodet Siperiassa, aika presidentinlinnassa ja sotavuodet, mutta Kotkaniemi oli se paikka, jonne he aina palasivat. Se oli se oikea koti.

Rahaa ei aina kovin paljon ollut ja ruokapöydässä saattoi istua parikymmentäkin henkeä. Emäntänä Ellen halusi olla mahdollisimman omavarainen ja kanervakankaalle raivattiin keittiöpuutarha, jossa kasvoi kaikkea sokerijuurikkaista yrtteihin. Kuva: Svinhufvudien kotialbumi, kuvankäsittely: Illusia Sarvas / Yle

Ukko-Pekka kalasti ja metsästi, Ellen antautui maalaiskartanon emännän rooliin. Hän ei tyytynyt antamaan ohjeita palkollisille, vaan hoiti puutarhaa, kanoja, lampaita ja kaneja ja kasvatti hopeakettuja.

Kotkaniemessä löytyy päärakennuksen kotimuseon lisäksi kahvila ja kokoustiloja, sekä 1930-luvun asuun restauroitu puutarha piharakennuksineen. Kuva: Jari Pussinen/Yle

80 rapua

Ellen Svinhufvud rakasti leivonnaisia ja rapuja.

– Täällä talon väki kyllästyi siihen kun Ellen aina uhosi että kyllä hän ainakin sata rapua syö, kertoo Vanhoja. – Yhtenä kesänä ostettiin Lappeenrannasta 100 rapua, keitettiin ne ja tuotiin Ellenille tarjottimella. 80 meni.

Läheinen Kivijärvi oli Ellenin iloksi hyvä ravustuspaikka. Kuva: Svinhufvudien kotialbumi, kuvankäsittely: Illusia Sarvas / Yle

Ravut Ellen nautti aina maidon ja näkkileivän kanssa.

Hän oli herkkusuu, joka keräsi antaumuksella ruokaohjeita. Hän jätti jälkeensä useita mustia reseptivihkoja, joihin oli koonnut ruokaohjeita 1800-luvulta lähtien. Noin 800:sta ohjeesta lähes puolet on makeiden leivonnaisten reseptejä. Sieltä löytyy muun muassa hapakermakaakkujen, valkoisten kuminakaakkujen ja perunavohveleiden ohjeet.

Ellen Svinhufvud oli tarkka emäntä ja reseptivihoista löytyy kymmeniä tapoja käyttää tähteeksi jääneet keitetyt perunat. Lapsilleen hän kirjoitti perinnöksi ruokaohjevihkot kodin ruuista.

Kun Svinhufvudit asuivat presidentinlinnassa vuosina 1931–1937, toimelias Ellen toi mukanaan kangaspuut ja asettui taloksi. Torstaisin linnassa syötiin aina hernesoppaa ja pannukakkua, oli korkea-arvoisia vieraita tai ei.

Siperialainen ruohosipuli ja hillopannu

Juuri kun perhe oli asettunut mukavasti Luumäelle, P.E. Svinhufvud vangittiin 1914 hänen istuessaan käräjiä. Elettiin Venäjän vallan aikaa ja Svinhufvud oli tiukka sortovallan vastustaja.

Kahden vuoden karkotusajan jäljiltä Kotkaniemen hyötypuutarhassa kukkii komea juurakko ruohosipulia.

– Se on viihtynyt täällä hyvin, kuten näkyy, sanoo Vanhoja.

Ellen Svinhufvud kävi miehensä luona Tomskissa neljä kertaa mukanaan huopatossuja ja tikattuja peittoja. Peloton nainen myös salakuljetti miehelleen osiin puretun metsästysaseen, jotta metsästystä rakastava Ukko-Pekka saisi ruokavalioonsa vaihtelua.

Siperiasta tuotiin Kotkaniemeen myös samovaari, joka oli ahkerassa käytössä. Kuva: Svinhufvudien kotialbumi, kuvankäsittely: Illusia Sarvas / Yle

Paitsi siemeniä ja kasveja, toi ruokaihminen tullessaan siperialaisen hillopannun ja uuden tavan tehdä hilloa.

– Kun hillon tekee laakeassa astiassa eikä kattilassa niin marjat eivät muussannu vaan pysyvät paremmin kokonaisena, sanoo Vanhoja.

Siperiassa ollessaan Ellen hurmasi vieraat uutuudella, omatekoisella jäätelöllä.

Kotkaniemi oli Svinhufvudien oikea koti

Ellen Svinhufvud vietti iltoja pariskunnan makuuhuoneessa kuunnellen radiota ja tehden käsitöitä. Kuva: Jari Pussinen/Yle

Kotkaniemessä vallitsee lämmin, kodikas tunnelma. Nojatuolille on jäänyt Ellenin kudin, kesken jäänyt villasukka lapsenlapselle. Salin pöydälle on katettu hänen itsemaalaamiaan kahvikuppeja, tarjolla on ässäpipareita ja korppuja.

– Ässäpiparithan ovat sieltä sortovuosien ajalta, sanoo Ritva Vanhoja. – Se oli Suomessa salainen koodi. Kun tuotiin ässäpiparit pöytään, tiedettiin että kaikki pöydän ääressä istuvat ovat isänmaan asialla, joukossa ei ole tsaarin kätyreitä ja voidaan puhua vapaasti.

Keksejä myydään nykyään nimellä kaneliässät. Kuva: Jari Pussinen/Yle

Myös Ellen Svinhufvudin reseptivihoista löytyy ässille ohje.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.