1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ukraina

Paikallisia huijataan Fazerin, Sinebrychoffin ja Valion nimissä Ukrainassa – heille luvataan kovapalkkaista työtä, jota ei ole olemassakaan

Suomella on Ukrainassa hyvä maine, ja huijarit käyttävät sitä hyväkseen. Suomalaisyritykset kuulevat huijausyrityksistä usein vasta jälkeenpäin ja kehottavat uhreja ilmoittamaan tapauksista poliisille.

Vuosi sitten Nikolas Dzutsov perusti "Pysäyttäkää huijari" -järjestön, joka auttaa huijauksen kohteeksi joutuneita. Facebook-ryhmässä kerrotaan uusista tapauksista joka päivä. Kuva: Nikolos Dzutsov

Ukrainalaisen Nadežda Maksimtšukin piti saapua töihin Suomeen jo kevään ensimmäisellä tilauslennolla. Niin hän ainakin oli luullut.

Maksimtšukin mies oli sairastunut vakavasti talvella, ja infarktin hoito oli kallista. Kahden lapsen äiti, sairaanhoitajana aiemmin työskennellyt Maksimtšuk ei ollut löytänyt töitä kotikaupungistaan Ostrohista ja päätti kokeilla onneaan ulkomailla. Netistä löytyi nopeasti houkutteleva työpaikka, jossa maksettaisiin hyvin. Se auttaisi ratkaisemaan ongelmat.

– Kirjoitin hakusanat “töitä Suomesta ilman välittäjää”, Maksimtšuk kertoo.

– Muuan Oleg kertoi olevansa Suomessa asuva ukrainalainen ja työskentelevänsä K-Marketin varastossa pakkaamossa. Pomo oli pyytänyt laittamaan ilmoituksen, koska etsi työvoimaa varastoon. Hän lupasi maksaa 10,50 euroa tunnilta, töitä olisi 8-10 tuntia päivässä, viitenä-kuutena päivänä viikossa. Palkasta pidätettäisiin 300 euroa asumisesta, työnantajan puolesta hoituisi ruokailu.

Maksimtšukin yhteyshenkilöllä Messengerissä oli kaunis valokuva ja luotettavan kuuloinen ääni. Puhelinnumero oli ulkomainen. Joten kun yhteyshenkilö lähetti Maksimtšukille ukrainalaisen ja jostain syystä myös puolalaisen tilinumeronsa, tämä siirsi hänen tililleen rahaa sen enempää epäröimättä.

– Ensimmäinen summa oli 235 euroa. Ne menisivät työtä varten tarvittaviin dokumentteihin, oleskelulupaan ja vakuutukseen. Sen jälkeen piti siirtää vielä 1300 hryvniaa (noin 40 euroa) puolalaista hygieniapassia varten. Lisäksi piti hankkia salmonellatodistus ja terveystodistus. Kumma kyllä, ne hän tilasi Ukrainasta.

Pian summa kasvoi 182 eurolla. Ne tarvittiin muka lentolippuihin Suomeen. Kaikki perheen säästöt Maksimtšuk oli käyttänyt jo kauan sitten, joten hän joutui lainaamaan rahaa tuttavilta. Luvattua lentolippua ei kuulunut, ei myöskään muita asiapapereita.

Salaperäinen Oleg lakkasi vastaamasta yhteydenottoihin ja lopulta blokkasi Maksimtšukin. Vasta silloin hän tajusi tulleensa huijatuksi.

Nadežda Maksimtšuk toivoi saavansa töitä pakkaamosta. Yhteensä hän siirsi huijareille noin 500 euroa. Kuva: Nadežda Maksimtšuk

Toisella puolen Ukrainaa Zaporižžjan alueella 32-vuotias kyläkoulun pannuhuoneen lämmittäjä Aleksandr Danšin alkoi etsiä töitä Suomesta. Hän löysi ilmoituksen, jossa etsittiin työntekijöitä tunnetulle suomalaiselle tehtaalle.

– Siinä tarjottiin työtä liukuhihnalla Sinebrychoffin tehtaalla, Danšin muistelee.

– Menimme varta vasten Wikipediaan katsomaan, minkälaisesta tehtaasta on kyse. Ilmeni, että sellainen tosiaan on olemassa.

Tunnetun suomalaisen brändin täytyy olla luotettava, hän ajatteli. Siksipä kaksi hänen tuttavaansa päätti lähteä mukaan. Välittäjä lähetti kaikille kolmelle työsopimukset. Ne olivat suomenkielisiä ja vaikuttivat uskottavilta. Kolmikko lähetti välittäjälle kukin 7000 hryvniaa (noin 200 euroa). “Suomalaisen tehtaan edustaja” lakkasi vastaamasta samana päivänä.

Kolmannessa huijauksessa houkuttimena käytettiin niin ikään tunnettua suomalaista brändiä, tällä kertaa Fazeria. Ukrainan Donetskista kotoisin oleva Irina Kubrak lähti miehitystä pakoon kotiseudultaan ja teki erilaisia pätkätöitä ulkomailla. Työskennellessään Suomessa kausityöntekijänä hän päätti yrittää löytää jotain pysyvämpää. Ukrainalaiselta nettisivulta löytyi ilmoitus, jossa etsittiin työntekijöitä pakkaamaan suklaata Helsinkiin.

– Meitä oli 12, ja jokainen siirsi yrityksen tilille 75 euroa bussikuljetusta varten, Kubrak kertoo.

– Olimme irtisanoutuneet töistä ja lopettaneet asuntojen vuokrasopimukset. Seisoimme bussipysäkillä odottaen kuljetusta, kun huomasimme, että koko kirjeenvaihtomme työnvälitysfirman kanssa oli kadonnut ja meidät oli blokattu. Mitään bussia ei tietenkään tullut. Minulle kirjoitettiin myöhemmin sosiaalisessa mediassa, että mitä oikein kuvittelin itsestäni, kun luulin pääseväni Fazerille. En minä tiennyt mitään Fazerista, halusin vain hyvän työpaikan.

Irina Kubrak oli Suomessa kausityöntekijänä ja halusi löytää pysyvämmän työpaikan. Kuva: Irina Kurbak

Vastaavanlaisia ilmoituksia löytyy ukrainalaisilta nettisivuilta sadoittain. Osa on julkaistu työnhakusivustoilla, osa ilmoituspalstoilla, osa löytyy googlaamalla. Ilmoituksissa eri ihmiset eri firmoista muka etsivät työvoimaa Suomeen.

Koronarajoitukset päästivät huijarit valloilleen

–Järkytyin kun näin, miten paljon näitä ilmoituksia on, kertoo Elena Skohorod Suomen ukrainalaiset -järjestöstä.

– Suklaatehdas, ympäristöystävällisten astioiden valmistaja. Moni lupaa jopa järjestää asunnon perheille. Sen sijaan ei sanaakaan vaatimuksista kielitaidon, kokemuksen tai iän suhteen. Ja ennen kaikkea luvataan korkeita palkkoja. Eräässä ilmoituksessa luvattiin 3500 euroa kuussa. Ei sellaisia summia makseta työstä liukuhihnalla.

Skohorod neuvoo säännöllisesti sosiaalisessa mediassa, miltä näyttää oikea työsopimus Suomessa, ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota työnhaussa.

Joka kevät Suomeen tulee paljon ukrainalaisia kausityöntekijöitä pääasiassa maatalouteen — työskentelemään pelloilla, maatiloilla, poimimaan marjoja. Suomella on ukrainalaisten keskuudessa maine maana, jossa on kunnollinen palkkataso ja hyvät työehdot. Juuri sitä huijarit käyttävät hyväkseen.

Koronaepidemia on kärjistänyt tilanteen äärimmilleen, sanoo Nikolos Dzutsov, joka kertoo olevansa ulkomailla työskentelyn asiantuntija. Hän perusti viime vuonna Ukrainaan järjestön, jonka nimi on “Pysäyttäkää huijari”. Järjestö neuvoo huijauksen uhreiksi joutuneita.

– Kun karanteenimääräykset alkoivat, kaikki siirtyivät etätöihin, Dzutsov sanoo.

– Aikaisemmin oli selvää, että jos aikoi ulkomaille töihin, piti mennä töitä tarjoavan yrityksen toimistolle, varmistaa, että se on todella olemassa, tarkistaa heidän paperinsa ja lupansa. Mutta koronarajoitukset päästivät huijarit valloilleen. He voivat vedota etätyöhön, eikä kukaan ihmettele.

Facebook-ryhmässä kymmenet ihmiset kirjoittavat päivittäin ikävistä kokemuksistaan tai keskustelevat yksittäisistä firmoista. Huijarit on helppo tunnistaa jo tarjolla olevan työn perusteella, Dzutsov sanoo. He tietävät, että marjanpoiminta on raskasta ja uuvuttavaa työtä auringossa, sateessa ja kylmässä. Siksi he tarjoavat parempia olosuhteita varastoissa ja tehtaissa.

– Kukaan ei tarkista työpaikkoja, joita tarjotaan näillä sivustoilla. Voin saman tien avata jonkun työtä tarjoavan sivuston, ja 70 prosenttia ilmoituksista on huijauksia. Usein työtä tarjotaan nimenomaan tunnettujen suomalaisten yritysten nimissä, esimerkiksi Fazerin, Sinebrychoffin ja Valion. Joukossa on ollut myös Coca-Colan Suomen yhtiö, luettelee Dzutsov.

Ukrainalaisilta nettisivuilta on helppo löytää huijausilmoituksia, joissa haetaan työntekijöitä Suomeen. Kuva: Leikekooste: Derrick Frilund / Yle

Suomalaisyritykset kuulevat huijauksista jälkeenpäin

Suomalaisilla yrityksillä ei useinkaan ole tietoa siitä, että heidän nimissään etsitään työvoimaa Ukrainasta. Yleensä he kuulevat siitä vasta jälkeenpäin, jos huijauksen uhri ottaa heihin yhteyttä.

Aleksandr Danšin otti yhteyttä Sinebrychoffiin. Siellä sanottiin, ettei yrityksellä ole minkäänlaista toimintaa Ukrainan alueella, eivätkä he koskaan ole etsineet sieltä työntekijöitä.

– Olemme kuulleet, että joku esittää ukrainalaisille pystyvänsä auttamaan pääsemään meille töihin, sanoo Sinebrychoffin viestintäpäällikkö Timo Mikkola Ylelle.

– Kyse on erittäin hyvin suunnitellusta petoksesta, johon liittyy nettisivu, sosiaalisen median kanavia, väärennettyjä henkilöllisyystodistuksia ja muita asiakirjoja, väärennettyjä allekirjoituksia. Olemme ilmoittaneet asiasta Suomen Kiovan lähetystölle sekä kollegoillemme Ukrainan Carlsbergilla.

Myös Fazerilla on kuultu yrityksen nimissä Ukrainassa toimivista huijareista. Fazerilla ei kuitenkaan mielellään puhuta huijauksista, jottei yllytettäisi uusia yrittäjiä. Fazerin viestintäjohtaja Liisa Eerola kuitenkin kertoo Ylelle, että he käyttävät rekrytointiin vain virallisia kanavia ja kaikki avoimet työpaikat ilmoitetaan yrityksen nettisivuilla. Fazer ei koskaan pyydä maksamaan työhakemuksen jättämisestä.

– Palkkaamme yleensä työntekijöitä siitä maasta, missä toimipaikkamme sijaitsee. Korkeiden turvallisuusvaatimusten takia on tärkeää, että työntekijät puhuvat maan kieltä, sanoo Eerola.

Yritykset, joiden nimiä on käytetty rikollisessa toiminnassa, kehottavat huijauksen uhreja ilmoittamaan poliisille.

Huijarit toimivat näennäisen laillisesti myydessään vain "konsultaatiopalveluita"

Työsopimus, jonka huijari lähetti Danšinin ystävälle, oli suomenkielinen ja näytti aidolta. Kuva: Aleksandr Danšin.

Irina Kubrak ei ole tehnyt rikosilmoitusta, koska ei usko, että rikollisia saadaan kiinni. Nadežda Maksimtšuk ja Aleksandr Danšin ilmoittivat huijauksista poliisille, mutta heidän mielestään viranomaiset eivät tee mitään asian selvittämiseksi. Nikolos Dzutsov kehottaa rikoksen uhreja yhdistämään voimansa ja tekemään ryhmäkanteen. Silloin mahdollisuudet, että rikolliset saadaan kiinni, kasvavat.

– Rahat sujahtavat hetkessä huijarin taskuun, mutta niiden saaminen takaisin on erittäin vaikeaa, sanoo Dzutsov.

– Täytyy pystyä todistamaan, että on tullut petetyksi. Ihmisethän ovat itse antaneet rahansa. Jotkut eivät edes allekirjoita mitään asiakirjoja.

Toukokuun alussa saatiin kiinni (siirryt toiseen palveluun) rikollisjoukko, joka oli myynyt neljä vuotta olemattomia työpaikkoja. Uhreja oli parisataa.

Ukrainan poliisista kerrotaan Ylelle, että oikeiden työnvälitysfirmojen lisenssien ehtona on, etteivät ne saa ottaa rahaa työnhakijoilta. Työsopimus on myös käännettävä hakijan äidinkielelle. Ongelmana on, että hakijat eivät useinkaan allekirjoita itse työsopimusta, vaan ainoastaan sopimuksen neuvontapalveluista.

– Ikävä kyllä, meidän maassamme elintaso on kovin alhainen, sanoo Ukrainan poliisin maahanmuutto-osaston virkaa tekevä päällikkö Igor Malahov.

– Siksi monet ovat valmiita tarttumaan mihin tahansa mahdollisuuteen päästä ulkomaille töihin.

Viime vuonna Ukrainassa rekisteröitiin lähes tuhat petosta liittyen olemattomien työpaikkojen kauppaamiseen. Tietoa siitä, kuinka moni tapaus on onnistuttu ratkaisemaan, ei ole saatavilla. Kertomuksia tapauksista, joissa rikollinen olisi saatu vastuuseen valheellisesta ilmoituksesta, ei kukaan haastateltava ollut kuullut.

Irina Kubrak, joka oli toivonut pääsevänsä Fazerille töihin, jäi kadulle ilman asuntoa tai rahaa, pelkkä matkalaukku kädessään. Hän alkoi etsiä töitä vanhanaikaiseen tapaan — kyseli tutuilta, keskusteli netissä muiden ukrainalaisten kanssa. Lopulta hän löysi työpaikan suomalaiselta tomaattiviljelmältä. Tulevaisuus on vielä auki. Ehkäpä hän jää Suomeen jatkamaan opintojaan, koska Donetskin teknillisessä korkeakoulussa opiskelu jäi sodan takia kesken.

Voit keskustella aiheesta 16.6. kello 23 saakka.

Tekstin on venäjän kielestä kääntänyt Heidi Zidan.