1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kiina

Suomi päivitti Kiina-linjauksensa ja kehottaa kaikkia tahoja valppauteen yhteistyössä Kiinan kanssa

Suomi puhuu nyt selkokielellä siitä, mitä Kiinan kanssa yhteistyötä tekevien suomalaisten olisi osattava ottaa huomioon. Linja on, että yritysten, järjestöjen ja muiden tahojen tulisi olla perillä kiinalaisen vastapuolen taustoista ja tavoitteista.

Kiinan presidentti Xi Jinping puhuu Suomen presidentti Sauli Niinistön kanssa heidän tapaamisensa aikana Kiinan kansantasavallan suuressa salissa Pekingissä, tammikuussa 2019. Kuva: Andy Wong / EPA

Suomalaisten tietämys Kiinasta, sen politiikasta, taloudesta ja ulkopolitiikasta on viime vuosina kasvanut valtavasti, mutta niin on kasvanut myös ajantasaisen tiedon tarvekin.

– Ulkoministeriö ja muu valtionhallinto saavat yhä enemmän kyselyjä, kuinka toimia kiinalaisten kanssa ja kuinka asioita pitäisi selvittää, sanoo Itäisen Aasian ja Oseanian yksikön päällikkö Arto Haapea ulkoministeriöstä.

Ulkoministeriön ajantasainen neuvo on, että Kiinan ja kiinalaisten kanssa toimiessa on oltava valpas ja huolellinen. Kiina on noussut maailman toiseksi suurimmaksi kansantaloudeksi ja se on alueellinen suurvalta, mutta sen ei pidä antaa säikäyttää.

Ulkoministeriö on yhdessä muun valtionhallinnon kanssa päivittänyt kymmenen vuoden takaisen ensimmäisen toimintalinjauksen eli Suomen Kiina-politiikan. Runsaan vuoden kestänyt työ valmistui tämän viikon maanantaina.

Vanhaan versioon verrattuna Suomen tapaan puhua Kiinasta on tullut suoraviivaisuutta ja jopa tervettä itsekkyyttä.

Vielä vuonna 2010 Suomen valtionhallinto keskittyi Kiina-toimintaohjelmassa (siirryt toiseen palveluun) pohtimaan pääasiallisesti Kiinan nousua, valtioiden keskinäisiä taloussuhteita ja sitä, mitä Kiina odottaa muilta ja mitä Suomi voisi sinne tarjota.

– Suomen johdonmukainen linja mahdollisimman laajasta yhteistyöstä ei kuitenkaan ole muuttunut, vaikka Kiina on muuttunut, muistuttaa päällikkö Haapea.

Suomi asettaa nyt selkeästi omat ja EU:n arvot etusijalle.

Kaikilla on vastuu omista päätöksistään

Ulkoministeriön Itäisen Aasian ja Oseanian yksikön päällikkö Arto Haapea muistuttaa moneen kertaan, että jokainen suomalaisyritys ja Kiina-yhteistyötä tekevä taho tekee ratkaisunsa itse ja on niistä vastuussa.

Kiina on taitava kansainvälisten sopimusten hyväksikäyttäjä. Ohjelmassa todetaankin, että Kiinan menestys pohjautuu osittain länsimaiden avoimien, sääntöihin perustuvien järjestelmien ja talouksien hyödyntämiseen.

Suomen toiminta maailmalla on ihmisoikeusperusteista ja se on lähtökohta, sanoo Haapea.

Ajankohtainen keskustelu ja uutisointi Xinjiangin uiguurien asemastakin on ehtinyt toimintaohjelmaan mukaan.

– Vastuuvelvoite tarkoittaa, että (suomalais)osapuolet eivät saa tulla yhteistyössä yllätetyiksi, muotoilee Haapea.

Yle uutisoi viimeksi viikonvaihteessa, kuinka Suomessa toimivat yritykset ovat ajautuneet harmaalle alueelle hankinnoissaan Xinjiangista.

Näkökulmat ovat jyrkentyneet

Toimintaohjelmassa todetaan, että Kiina on viime vuosina johdonmukaisesti karsinut kansainvälisesti hyväksyttyjä yhteisiä arvoja ja muokkaa omaa maakuvaansa. Se näkyy myös suomalaisen median toiminnan vaikeutumisena.

Uiguurilapset leikkivät Kashgarissa vuonna 2009. Nykyisin Xinjiangista on vaikea saada kuvia, sillä toimittajien työtä häiritään. Kuva: AOP

Kymmenen vuotta sitten Länsi-Kiinan uiguurien asema ei ollut julkisuudessa, vaikka mikään salaisuus heidän huono kohtelunsa ei enää ollut. Silloin Suomi kuitenkin katsoi Länsi-Kiinaa Pekingin silmin.

Suomen silloisen muotoilun mukaan: "Kiina on pyrkinyt lieventämään alueellisia jännitteitä siirtämällä talouskasvun painopistettä maan keski- ja länsiosiin... sekä parantamaan alueen etnistä ja yhteiskunnallis-taloudellista integraatiota".

Nyt Suomi ei enää piilota Kiinan kansallisia intressejä ja toimintatapaa taloudellisten korulauseiden taakse.

Suomi toimii yhdessä EU:n ja muiden samanmielisten valtioiden kanssa

Suomen Kiina-politiikka pohjautuu Euroopan unionin linjauksiin, mutta unionin jäsenmailla on omia kansallisia näkökulmiaan.

– Suomelle läheisiä ovat Pohjoismaat ja Baltian maat, joiden kanssa Kiinasta keskustellaan, toteaa päällikkö Arto Haapea ulkoministeriöstä.

Linjauksen mukaan Pohjoismaat suhtautuvat varauksellisesti Kiinan pyrkimyksiin, joilla se yrittää päästä Eurooppaan ja unioniin sisälle omilla ehdoillaan.

Tällä tarkoitetaan esimerkiksi Kiinan kymmenen vuotta sitten lanseeraamaa 17+1 - valtioiden yhteistyöryhmää. (siirryt toiseen palveluun) Hankkeessa Kiina tarjoaa Keski- ja Itä-Euroopan maille investointeja ja talousyhteistyötä. Unionin maista mukana on yksitoista valtiota, esimerkiksi Viro ja Latvia.

Tänä keväänä Liettua ilmoitti jättävänsä 17+1 -Kiina-ryhmän (siirryt toiseen palveluun) ja keskittyvänsä toimimaan EU:n linjan mukaisesti.

Yksi oman tiensä Eu-kulkijoista onUnkari, joka on solminut likeistä talous- ja yliopistoyhteistyötä Kiinan kanssa. Yliopistohanke on nostattanut Unkarissakin laajaa vastustusta.

Monet hankkeet ovat osoittautuneet Euroopan maille taloudellisiksi miinoiksi, kuten on käynyt esimerkiksi Montenegrossa.

Suomelle Kiina on yksi tärkeimpiä EU:n ulkopuolisia kauppakumppaneita. Varoituksen sanat ovat silti valtionhallinnon puolelta erittäin selkeitä:

''Yritysten ja muiden suomalaistoimijoiden tulee olla tietoisia niihin vaikuttavista muutoksista Kiinan politiikassa, yhteiskunnassa, talouskehityksessä ja liiketoimintaympäristössä. Suomalaistoimijoiden tulee ottaa huomioon erot maiden arvopohjassa, yhteistyöhön liittyvät poliittiset riskit sekä taloudellisen riippuvuudenmahdollisuus. Erityisen tärkeää on välttää toimintavaihtoehtoja rajoittavien rakenteiden ja käytäntöjen syntymistä. ''

Lue lisää:

Euroopan parlamentti ei aio edetä EU:n ja Kiinan investointisopimuksessa ennen kuin Kiina purkaa EU-pakotteet

Kiinan rahoittama miljardihanke korvaa “kuoleman tien” Montenegrossa – mutta joutuuko piskuinen maa Kiinan velkadiplomatian vangiksi?