1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. viittomakielet

Suomessa on uhanalainen kieli, jota käyttää enää 100 – koulussa Pohjanmaalla neljä suomenruotsalaisen viittomakielen taitajaa opettaa etänä lapsia ympäri maan

Viittomakielen tulkki Jenny Derghokasian viittoo ajankohtaisia aiheita suomenruotsiksi. Osa viittomista on syntynyt viimeisen vuoden sisällä. Viittomakieli ja sen uudissanat kehittyvät maailman mukana samalla tavalla kuin mikä tahansa kieli.

Jenny Derghokasian
Tulkki Jenny Derghokasian näyttää, millaisia uusia ilmaisuja koronavuosi toi suomenruotsalaisiin viittomiin

Suomenruotsalainen viittomakieli on vahvasti uhanalainen Suomessa. Pohjalaismaakunnissa on vain neljä suomenruotsalaista viittomakieltä osaavaa tulkkia.

Kuurojen Liiton aluetyöntekijä Sirpa Kallio on huolissaan etenkin tulkkipalveluiden rajallisuudesta.

– Moni asiakas saattaa ymmärtää suomenkielistä tulkkia, mutta esimerkiksi kaksikielisessä Vaasassa kieli vaihtuu usein lennosta. Saattaa käydä niin, että tulkki tipahtaa kyydistä, eikä näin ollen asiakas ei saa tulkkausta omalla äidinkielellään, Kallio avaa näkemystään.

Hänen mukaansa yksi iso haittatekijä oli, kun Suomen ainoa ruotsinkielinen Porvoon kuurojenkoulu lakkautettiin vuonna 1993.

– Osa perheistä joutui muuttamaan koulun perässä Ruotsiin. Suomeen jääneiden perheiden lapsista osa joutui vaihtamaan opiskelukieltä, kun he siirtyivät suomalaista viittomakieltä käyttäviin kuurojenkouluihin.

Tällä hetkellä Pedersöre on ainoa koulu pohjalaismaakunnissa, jossa kuurot lapset voivat opiskella suomenruotsalaisella viittomakielellä.

Uhanalainen kieli

Suomenruotsalaisen viittomakielen kuuroja käyttäjiä on Suomessa noin sata.

Suomenruotsalainen viittomakieli ei ole vakiintunut samalla tavalla kuin suomalainen viittomakieli, sillä mahdollisuudet käyttää sitä ovat harvassa.

Suomenruotsalaisessa viittomakielessä näkyy myös paljon vaikutteita Suomen viittomakielisten valtakielestä, suomalaisesta viittomakielestä.

Tosi harvoin nähdään enää ihan puhdasta suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä vaan enemmän niin sanottua sekakieltä.

Sirpa Kallio

– Vaasa on ollut ennen ruotsinkielisempi kuin nyt, minkä vuoksi on tapahtunut paljon kielten sekaantumista. Tosi harvoin nähdään enää ihan puhdasta suomalaista tai suomenruotsalaista viittomakieltä vaan enemmän niin sanottua sekakieltä, Sirpa Kallio toteaa.

Suomenruotsalaisessa viittomakielessä käytetään sormitusta eli viittomakielisten aakkosia peräkkäin laittamista melko vähän.

– Ei hyödytä sormittaa omankielistä sanaa, jos toisenkielinen ei ymmärrä sitä. Olen huomannut, että muodon vuoksi saatetaan sormittaa pari ensimmäistä kirjainta, mutta siihen se sitten jääkin.

Pedersöre on Suomen kärkielvyttäjä

Tänä vuonna Kuurojen Liitto on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä projektirahoitusta 131 000 euroa suomenruotsalaisen viittomakielen elvytyksen jatkotyölle. Projektin yksi merkittävimmistä yhteistyökumppaneista on Pohjanmaalla sijaitseva Pedersören kunta.

Ytteressen koulu Pedersöressä pystyi käynnistämään hankkeen avulla suomenruotsalaisen viittomakielen lähi- ja etäopetuksen.

Koulun luokanopettaja sekä erityisopettaja Tina Granvik-Storbacka kertoo, että hankkeen konkreettinen työ tehdään Ytteressen koulussa sekä vieressä sijaitsevassa Snäckanin esikoulussa.

– Ainutlaatuista tässä on se, ettemme anna pelkästään opetusta suomenruotsalaisella viittomakielellä vaan panostamme kokonaisvaltaisuuteen: kehitämme oppilaiden omaa identiteettiä ja lisäämme kuurotietoisuutta, Granvik-Storbacka tarkentaa.

Elvytyshanke on mahdollistanut neljä henkilöä antamaan etäopetusta ympäri Suomea Pedersörestä käsin.

Pedersörellä on pitkä historia suomenruotsalaisen viittomakielen parissa. Jo 1980-luvulla Snäckanin esikoulu erikoistui kuurojen lasten opetukseen.

– Kun Suomen ainoa kuurojenkoulu Porvoossa suljettiin, valtio tuki Pedersören kuntaa ja yksi opettajista siirtyi opettamaan tänne. Vuosien varrella on kertynyt lisää henkilöitä, jotka ovat erikoistuneet kuurojen opetukseen, sanoo Granvik-Storbacka.

Enemmistö oppilasta on alakouluikäisiä, mutta mukaan mahtuu myös esikoululaisia ja yläkoululaisia.

– Tällä hetkellä suomenruotsalaisessa viittomaopetuksessa on viidestä kuuteen oppilasta sekä kokonaisia esikouluryhmiä, mutta oppilasmäärät vaihtelevat tarpeen mukaan, Granvik-Storbacka kertoo.

Pohjanmaan huutava tulkkipula

Suomenruotsalaista viittomakieltä osaavien tulkkien tarve kohdistuu etenkin länsi- ja etelärannikolle, jossa ruotsi on monen äidinkieli. Pula on kuitenkin valtakunnallinen.

– Jos yksikin tulkki jää esimerkiksi pidemmälle vapaalle tai vaihtaa työtehtävää niin sen huomaa kyllä heti, kertoo 20 vuotta viittomakielen tulkkina työskennellyt Jenny Derghokasian.

Derghokasian mukaan elvytyksen vaikutuksia on alkanut näkemään siinä, että uskalletaan käyttää omaa äidinkieltä sekä osataan vaatia sillä myös tulkkauspalveluita. Vaasassa, jossa Derghokasian asuu, kaksikielisyys on oletusarvo.

Jos yksikin tulkki jää esimerkiksi pidemmälle vapaalle tai vaihtaa työtehtävää niin sen huomaa kyllä heti.

Jenny Derghokasian

– Suurin osa meistä tulkeista, jotka työskentelevät suomenruotsalaisen viittomakielen parissa on itse oppineita, myös minä, Derghokasian kertoo.

Opiskellessa tulkiksi suomalainen viittomakieli on opintojen oletuskieli. Suomenruotsalaisesta viittomakielestä voi opiskella vain alkeita. Yksi elvytyshankkeen konkreettisista vaikutuksista on ollut kaksivuotinen suomenruotsalaisen viittomakielenkurssi, joka päättyi viime vuonna.

– Edellinen koulutus on ollut 25 vuotta sitten, vuonna 1993. Mielestäni tämä on yksi iso tekijä, miksi olemme nyt tässä tilanteessa, Derghokasian kommentoi vaikeaa tilannetta.

Uudissanat muodostuvat hetkessä

Sirpa Kallio ja Jenny Derghokasian ovat molemmat iloisia siitä, kuinka nopeasti viittomakieli kuitenkin kehittyy ja uusia sanoja muodostuu.

– Kaikki viittomat lähtevät tarpeesta ja siitä, että joku asia toistuu tarpeeksi useasti. Esimerkiksi koronaviruksen viittoma on tullut koronaviruksen kuvasta. Kuvassa on tämä pallo, josta lähtee nämä piikit eli imukärsät, joten viime keväänä uusi viittoma muodostui tästä kuvasta, Kallio kertoo.

Tulkki saattaa joutua myös yllättävään tilanteeseen, jossa joutuu soveltamaan ja keksimään siinä hetkessä hätäratkaisun kuten uuden viittoman.

– Kyseinen viittoma on kuitenkin käypä vain siinä hetkessä. Se jälkeen minun tehtäväni on selvittää, mitä sanaa jatkossa tulee käyttää. Kieli kehittyy kuitenkin aika lailla samalla tavalla kuin mikä tahansa kieli, Derghokasian kuvailee työtään.

Uusista virallisista sanoista päättää viittomakielten lautakunta, joka toimii Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen yhteydessä. Tulkkien tehtävä on kuitenkin kerätä myös kenttätyössä ajankohtaista tietoa, millaisia viittomia asiakkaat itse käyttävät.

– Aika usein uudissanojen muodostamisessa seurataan kansainvälisiä viittomia, mitkä siellä alkavat vakiintumaan, Kallio kertoo.

Derghokasian mukaan suomenruotsalaisessa viittomakielessä tulkilla on paljon valtaa.

– Esimerkiksi koulussa tulkki saattaa olla ainoa aikuinen, jonka lapsi näkee kieltä käyttävän, koska ei ole suurta kieliyhteisöä. Tästä syystä täytyy olla tarkka, mitä viittomia käyttää, ettei ala levittämään jotain itse keksittyä viittomaa, Derghokasian muistuttaa.

Lue myös:

Kun Signmark joutui miettimään, miten skrätsäys räpätään, syntyi uusi viittoma – räp ja some muuttavat viittomakieltä nopeasti, kielineuvonta auttaa ongelmatilanteissa

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 18.6. kello 23 saakka.