1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. edunvalvonta

Yksi jäi jumiin ex-anoppinsa kanssa, toisella ränsistyy perintökiinteistö – viranomaisten hidas toiminta luo monelle tuskaa: "Onko tämä edes laillista?"

Eduskunnan oikeusasiamiehelle on tehty kymmeniä kanteluja Digi- ja väestötietoviraston edunvalvonta-asioiden hitaasta käsittelystä. Oikeusasiamies on aloittanut asiasta selvityksen. Edunvalvonta-asioiden keskimääräinen käsittelyaika on neljästä kuuteen kuukautta.

Holhous- ja edunvalvonta-asiat voivat tulla vastaan hyvin yllättäenkin esimerkiksi omaisen äkillisen sairastumisen vuoksi. Nopeita toimia vaativassa tapauksessa DVV:ltä voi pyytää asian kiireellistä käsittelyä. Kuva: AOP

Yle uutisoi toukokuun alussa Digi- ja väestötietoviraston ruuhkista. Pyysimme jutun yhteydessä lukijoilta kokemuksia asioinnistaan DVV:n kanssa.

DVV yhdisti kaikki Suomen maistraatit yhden viraston alle alkuvuodesta 2020. Samalla virastossa alkoi tietojen digitointi eli papereita alettiin muuntaa käsipelillä sähköiseen muotoon. Syntyi suma, jonka purkaminen kestää vielä vuosia.

Tällä hetkellä edunvalvontapäätöksen saaminen kestää keskimäärin neljästä kuuteen kuukautta. Moni kertoo joutuneensa odottamaan edunvalvontapäätöstä reilusti yli puoli vuotta.

Lukijoiden vastaukset kertovat karulla tavalla, millaisia inhimillisiä haittoja edunvalvontapäätöksen hitaudesta voi seurata. Toisinaan odottelusta seuraa asianomaisille mieliharmin lisäksi taloudellista tappiota.

Poimimme palautteista kahden suomalaisen tarinat. Molempien henkilöiden nimet ovat toimituksen tiedossa, mutta he esiintyvät jutussa nimettömänä asioiden arkaluontoisuuden vuoksi. Pyysimme Digi- ja väestötietoviraston pääjohtajalta Janne Viskarilta kommentit molempiin tapauksiin.

Avioliitto päättyi, edunvalvontavastuu säilyi

Sannan avioliitto päättyi eroon viime vuoden loppupuolella. Sanna oli toiminut avioliiton aikana miehensä äidin edunvalvojana. Eron myötä oli selvää, että edunvalvoja pitäisi vaihtaa, ja luopumisilmoitus tehtiin tämän vuoden tammikuussa.

– Luotin siihen, että jos en enää halua hoitaa tuota asiaa, voin päästä siitä eroon kohtuullisen nopeasti, Sanna sanoo.

Toisin kuitenkin kävi. Asian käsittely kesti kuukausia, joten vaikka avioliitto oli ohi, joutui Sanna jatkamaan ex-anoppinsa edunvalvojana. Lopulta päätös tuli toukokuussa, mutta Sannan koettelemukset DVV:n kanssa jatkuvat toisen asian kanssa.

– Odottelen nyt neljättä kuukautta toista edunvalvontaan liittyvää asiaa. Se prosessi alkoikin jo viime vuoden elokuussa. Jos eri hakemusvaiheet kestävät kukin sen kuusi kuukautta, on asia ehkä hoidettu päätökseen ensi talvena.

Digi- ja väestötietoviraston pääjohtaja Janne Viskari ei usko, että nykyiset edunvalvonta-asioiden käsittelyajat tulevat merkittävästi laskemaan lähivuosina. Kuva: Digi- ja väestötietovirasto

Janne Viskari muistuttaa, että jokainen edunvalvontatapaus on yksilöllinen ja vaatii aina tapauskohtaista harkintaa.

Sannan tapausta Viskari kommentoi yleisellä tasolla siten, että edunvalvontaan määrättyä henkilöä ei voi jättää ilman edunvalvojaa. Vaikka edunvalvoja voi toki halutessaan luopua tehtävästä, ajankohta tehtävästä vapauttamiseksi saattaa riippua myös siitä onko uusi edunvalvoja tiedossa.

– Viranomaisena tehtävämme on katsoa päämiehen eikä edunvalvojan etua.

Kahdeksan kuukautta ja läjä laskuja

Riston vaimo sai äkillisen aivoverenvuodon ja menetti toimintakykynsä. Mies haki nopeasti valtuutusta toimia vaimonsa edunvalvojana.

– Edunvalvontavaltuutus luvattiin aluksi neljässä kuukaudessa. Lopulta sanottiin, että se kestääkin pidempään.

Päätöksen saaminen kesti Riston mukaan lopulta kahdeksan kuukautta. Hän oli pyytänyt DVV:ltä asian nopeuttamista, koska puolison tila ei näyttänyt paranemisen merkkejä, ja Ristolle alkoi kasaantua ongelmia vaimonsa asioiden hoidossa kuten laskujen maksamisessa.

– Vastaus oli, että no sopikaa laskuttajien kanssa jotakin.

Risto ihmettelee, miksi perustaa virasto, joka ei toimi.

– Ei riitä, että asiaa pahoitellaan. Miksi ei palkata lisää väkeä?

Äkillisessä tilanteessa toisen laskujen ja muiden henkilökohtaisten asioiden hoitaminen voi olla hankalaa ilman edunvalvontavaltuutusta. Kuva: Merja Siirilä / Yle

Janne Viskari ei tunne Riston tapausta, mutta pahoittelee viivästystä annettuun ennakkotietoon nähden. Laskujen maksuun liittyen Viskari uskoo, että laskuttajilta löytyy ymmärrystä tämänkaltaisissa äkillisissä sairaustapauksissa.

– Avioliitossa olevilta henkilöiltä laskujen maksaminen ja monien muidenkin arkisten asioiden hoitaminen usein onnistuu myös ilman edunvalvontapäätöksen voimassaoloa.

Oikeusasiamiehellä selvitys tekeillä

DVV:n ongelmat eivät ole jääneet huomaamatta eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa. Kansalaiset ovat tehneet viraston toiminnasta kaikkiaan 94 kantelua, joista noin puolet koskee edunvalvontapäätöksiä.

Kyllähän kanteluiden määrä on aika iso. Usein eri virastojen organisaatiouudistuksiin liittyy tällaista kitkaa, joka aiheuttaa kanteluryöppyjä, esittelijäneuvos Riitta Länsisyrjä eduskunnan oikeusasiamiehen kansliasta sanoo.

Länsisyrjän mukaan viivästyskanteluiden käsittely on vielä pääosin kesken.

– Nyt vireillä olevat kantelut liittyvät pääasiassa vuoteen 2020, jolloin ongelmia oli erittäin paljon. Resurssipula ja tekniset vaikeudet jatkuvat käsittääkseni edelleen.

Oikeusasiamies on aloittanut edunvalvontapäätösten hitaasta käsittelystä omaehtoisen selvitystyön. Länsisyrjä ei ota kantaa siihen, onko DVV:n toiminta hyvän hallinnon periaatteiden mukaista ja täyttyvätkö kansalaisten perusoikeudet hallintoasioiden viivytyksettömästä käsittelystä.

Mutta mitä keinoja kansalaisella on puolustaa oikeusturvaansa, mikäli kokee sen tulleen loukatuksi?

– Me pyrimme kanteluiden kautta vaikuttamaan DVV:n toimintaan, jos resurssipula vaikuttaa perusoikeuksien toteutumiseen. Lisäksi kansalainen voi tehdä kanteen tuomioistuimeen tai korvaushakemuksen valtiokonttorille.

Myös DVV:n pääjohtaja Janne Viskari pitää kantelumenettelyä keskeisenä oikeusturvakeinona. Lisäksi hän peräänkuuluttaa kansalaiselta omaa aktiivisuutta. Viskari muistuttaa, että asioiden käsittelyä voidaan nopeuttaa tapauskohtaisen harkinnan perusteella.

– Kannattaa ottaa ajoissa yhteyttä DVV:n asiakaspalveluun jo ennen kun päädytään hankalaan tilanteeseen.

Ei nopeaa parannusta näkyvissä

Digi- ja väestötietoviraston ongelmien perimmäinen syy on liian pienissä resursseissa: hakemuksia tulee enemmän kuin niitä ehditään käsitellä. Edunvalvontapäätöksen tekemiseen liittyy useita vaiheita, jotka vaativat henkilöstöresursseja.

Viskari muistuttaa, että edunvalvontapäätökseen tarvitaan muun muassa lääkärinlausunto, jonka saaminen voi kestää useita kuukausia. Lisäksi viivästystä voi aiheuttaa se, että hakemuksessa on voi olla puutteita.

– On täysin ymmärrettävää, että tilanne on useimmille uusi ja vieras. Suosittelen silti tekemään hakemuksen niin tarkasti kuin mahdollista, jotta vältytään täydennyspyynnöiltä.

DVV:n verkkosivuilla asioivaa varoitetaan palvelun ruuhkautumisesta. Kuva: Anne Savin / Yle

Viskari ei lupaa vallitsevaan tilanteeseen nopeaa muutosta.

– Tietojen digitalisointi tulee kestämään vielä vuosia ja se tulee sitomaan resurssejamme. Lisäksi edunvalvontahakemusten määrä tulee kasvamaan entisestään lähivuosina, kun väestö vanhenee.

Se, ovatko nykyiset käsittelyajat kohtuullisia, riippuu Viskarin mukaan täysin tapauksesta. Viskarin mukaan DVV:llä on käsiteltävänä tapauksia, joissa asiakkaalta on odotettu vuoden ajan lisäyksiä hakemukseen.

– Se kertoo siitä, että kyseinen asia ei ole asiakkaalle kovin kiireellinen.

Joskus taas voi olla, että lyhyempikin käsittelyaika on liian pitkä esimerkiksi akuutissa sairaustapauksessa.

– Näihin tapauksiin meidän pitäisi pystyä reagoimaan vielä nopeammin, Viskari sanoo.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 13.6.2021 kello 20.00 saakka.