1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntavaalit

Onko Suomen rokotustahti maailman huippua, mitä laki sanoo sukupuolineutraaleista liikennemerkeistä? Tarkistimme poliitikkojen väitteitä

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan Suomi on koronan torjunnassa maailman huippua, mutta onko asia todella näin? Tarkistimme yleisön pyynnöstä poliitikkojen väitteitä esimerkiksi Närpiön tomaattien poiminnasta ja uusista liikennemerkeistä.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ja Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho
Kuka poimii Närpiön tomaatit ja kurkut, käyttääkö Suomi miljardin vähemmän rahaa vanhusten palveluihin kuin muut Pohjoismaat? Teimme faktantarkistusta poliitikkojen väitteille.
Tekijät

Yle tekee kuntavaalien alla faktantarkistusta poliitikkojen ja puolueiden esittämille väitteille. Tässä jutussa tarkistimme väitteitä yleisöltä tulleista ehdotuksista sekä vaalitenteistä.

Väitteitä arvioimme asteikolla epätosi, siltä väliltä ja tosi. Väite on tosi, kun sen sisältämät tiedot ovat totta ja epätosi, kun sen sisältävät tiedot eivät pidä paikkaansa. Luokituksen siltä väliltä väite sai, jos se ei ollut täysin tosi tai epätosi.

Voit arvioida ennen arvion lukemista itse, mitä mieltä olet väitteen totuudenmukaisuudesta painamalla väitteen jälkeen epätosi, siltä väliltä tai tosi.

Väite: “Suomi käyttää miljardin vähemmän rahaa vanhusten palveluihin kuin muut Pohjoismaat.“

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, Ylen ruotsinkielinen vaalitentt (siirryt toiseen palveluun)i 7.6.2021

Perustelu: Suomi käyttää suhteessa selvästi vähemmän rahaa vanhusten palveluihin kuin muut Pohjoismaat. Jyväskylän yliopiston ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön johtaja Teppo Kröger arvioi vuonna 2019, että miljardi euroa lisää nostaisi Suomen vanhushuollon pohjoismaiselle keskitasolle.

Krögerin mukaan Suomi ei käytä miljardia euroa vähemmän vanhusten palveluihin kuin muut Pohjoismaat, vaan summa on paljon suurempi. Tuoreimmat vertailukelpoiset tilastot ovat vuodelta 2017. Niiden mukaan Suomi oli pohjoismaista tasoa noin 1,6 miljardia euroa jäljessä.

1,6 miljardia euroa nostaisi Suomen pohjoismaiselle keskitasolle, mutta tarvittavat eurot on määritelty suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomi käytti vuonna 2017 vanhusten palveluihin 1,6 prosenttia bruttokansantuotteesta, Ruotsi 2,2 prosenttia ja Norja 2,3 prosenttia.

Euroina Suomi käyttää vanhusten palveluihin noin kahdeksan miljardia vähemmän kuin Ruotsi, ja noin viisi miljardia vähemmän kuin Norja. Tanskan lukuja Kröger ei vertailussa käytä, koska niissä on selittämättömiä vuosittaisia vaihteluita.

Anderssonin väite on niin paljon alakanttiin, että se on epätosi.

Väite: “Me käytämme myös vähemmän rahaa terveydenhuoltoon kuin muut Pohjoismaat.“

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, Ylen ruotsinkielinen vaalitentti (siirryt toiseen palveluun) 7.6.2021

Perustelu: Tilastokeskus on vertaillut terveydenhuoltomenoja suhteessa bruttokansantuotteeseen OECD-maissa 2000–2019. Keskuksen raportin mukaa (siirryt toiseen palveluun)n vuonna 2019 Suomen terveydenhuollon menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli 9,2 prosenttia. Samana vuonna Pohjoismaiden korkein terveydenhuollon menojen suhde bruttokansantuotteeseen oli Ruotsissa (10,9 %), Norjassa (10,5 %) ja Tanskassa (10 %). Terveydenhuollon menojen bruttokansantuote oli Pohjoismaissa Suomea alhaisempi vain Islannissa (8,8 %). Suomi ei siis pidä Pohjoismaiden häntäpäätä.

Vuonna 2019 OECD-maiden korkein terveydenhuollon menojen suhde bruttokansantuotteeseen 17,0 prosenttia, oli edelleen Yhdysvalloissa. Seuraavaksi korkeimmat terveydenhuollon menojen bruttokansantuotesuhteet olivat Sveitsissä (12,1 %), Saksassa (11,7 %) ja Ranskassa (11,2 %).

Väite: ”Fakta on kuitenkin se, että Suomi on hoitanut koronan Euroopan parhaiten ja meillä myös rokotukset edistyvät Euroopan nopeimmin. Sen vuoksi että me olemme hoitaneet tautitilanteen niin hyvin, niin itse asiassa nämä rajoitustoimenpiteet ovat olleet Suomessa paljon lyhytkestoisimpia ja myös paljon kevyempiä kuin monissa muissa maissa.”

SDP:n puheenjohtaja Sanna Marin, MTV:n puheenjohtajatentti (siirryt toiseen palveluun) 8.6.2021

Perustelu: OneWorldinData-sivuston mukaan Suomi on pärjännyt koronapandemian hallinnassa hyvin sekä Euroopan että maailman mittakaavassa.

Miljoonaa asukasta kohden Suomessa on Euroopan unionin maista kuollut vähiten ihmisiä. (174). Seuraavaksi parhaiten ovat pärjänneet Kypros (419) ja Tanska (435).

Koko Euroopan alueella Suomessa on kuollut koronaan kolmanneksi vähiten ihmisiä väestöön suhteutettuna. Suomea paremmin ovat pärjänneet Islanti (85) ja Norja (145 ).

EU:n alaisen European Centre for Disease Prevention and Control -sivuston mukaan Suomessa on rokotettu EU-maista toiseksi eniten ihmisiä väestöön suhteutettuna (59,4 %). Edellä on Malta (65,8 %) ja kolmantena Unkari (59,2 %).

Koko Euroopan alueella Suomen edellä rokotusten edistymisessä ovat saman lähteen mukaan Islanti (66,5 %) sekä Reuters Covid-19 Tracker-sivuston mukaan San Marino (63,8 %) ja Britannia (60 %). Euroopassa Suomi on siis edistynyt rokotuksissa viidenneksi parhaiten.

THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja, tutkimusprofessori Mika Salminen sanoo, että koronaa koskevat tilastot ovat EU:n sisällä parhaiten vertailukelpoisia keskenään.

Euroopan maista ainoastaan Norjassa korona on Salmisen mukaan kuormittanut terveydenhuolto yhtä vähän kuin Suomessa. Meillä ei ole myöskään ollut ulkonaliikkumiskieltoja, kuten monissa muissa Euroopan maissa.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin mukaan Suomi on ollut parasta luokkaa ykkösannosten antamisessa, koska annosten väli on tietoisesti päätetty pidemmäksi kuin monissa muissa EU maissa. Kahdentoista viikon rokotusvälillä on haettu mahdollisimman monelle mahdollisimman nopeasti kohtuullinen suoja. Tästä on seurannut että toisen annoksen antamisessa Suomi on keskimääräistä tasoa jäljessä.

Kummankin asiantuntijan mukaan tämän väitteen arvioinnissa käytetyt tilastolähteet ovat luotettavia.

Vaikka Suomi on siis pärjännyt koronapandemian kanssa hyvin, tarkkaan ottaen Marinin väite ei koko Euroopan osalta ole aivan tosi. EU-maiden vertailussa sen voi sanoa olevan osittain tosi, joten väite saa arviokseen siltä väliltä.

Väite: “Suomella on korkeimmat elinkustannukset Euroopassa ja heikoin talouskasvu. Suomen kasvu on ollut heikoin melkein koko maailmassa.”

Kokoomuksen kansanedustaja Elina Valtonen,Ylen ruotsinkielinen vaalitentti (siirryt toiseen palveluun) 7.6.2021

Perustelu: Dosentti Ilja Kavonius Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta toteaa, että Suomi lukeutuu maailman kalliimpiin maihin, katsoi asiaa melkein mistä vinkkelistä tahansa.

Hintatasoja vertailtaessa Kavonius ehdottaa käyttämäänarviointiin Eurostatin/OECD:n tilastoa todellisen yksilöllisen kulutukseen ostovoimakorjauksia. (siirryt toiseen palveluun) Normaalin yksityisen kulutuksen lisäksi se kattaa yksilölliset julkiset palvelut, kuten koulutuksen ja julkisen terveydenhuollon.

Julkisen terveydenhuollon hinnoittelu ei ole ongelmatonta, sillä varsinaisen markkinahinnan puuttuessa sen hinta arvioidaan kustannuksien kautta. Näin ollen julkisen terveydenhuollon hinta ei ole täysin vertailukelpoinen yksityisesti tuotettujen palveluiden kanssa. Ongelmista huolimatta OECD:n tilasto on Kavoniuksen mielestä paras yksityistä kulutusta mittaava hintatasomittari.

Eurostat/OECD laskelmat kuitenkin osoittavat, että Suomea kalliimpia ovat Luxembourg, Tanska, Irlanti ja Ruotsi. Näin ollen väite siitä, että Suomessa olisivat Euroopan korkeimmat elintasokustannukset, on epätosi.

Kysymys talouskasvusta puolestaan riippuu täysin siitä, mihin verrataan. Ilja Kavonius suosittelee käyttämään Eurostatin tietoihin perustuvaa, kiinteähintaista bruttokansantuotteen (BKT) kasvua henkeä kohden indeksoituna. (siirryt toiseen palveluun)

Kun perustetaan laskelmat tähän tilastoon, vuodesta 1995 alkanut kasvu on Suomessa ollut nopeampi suhteessa referenssimaihin, kuten Ruotsiin ja Saksaan. Kasvu ylittää tällöin myös EU:n keskiarvon.

Tilanne kuitenkin muuttuu, kun kasvu lasketaan suhteessa vuoteen 2010. Sen mukaan kehitys on ollut hitaampaa. Syynä ovat Suomessa pitkittyneet finanssikriisin jälkeiset talouden ongelmat, jotka laskivat pitkän aikavälin kasvua.

Vuodesta 2015 lähtien kehitys on ollut taas varsin nopeaa ja jälleen selvästi yli EU:n keskiarvon ja on ylittänyt monen referenssimaan. Keskeistä on havaita, että kun puhutaan talouden kasvusta pidemmällä välillä, suhteelliseen talouden kasvun nopeuteen vaikuttaa keskeiseltä osin valittu viiteajankohta.

Väite: “Esimerkiksi Närpiössä on tilanne se, että ne tomaatit ja kurkut, jotka me Suomessa saamme ostaa päivittäin, niitä ei olisi, jos ei olisi maahanmuuttajataustaisia ihmisiä, jotka tätä tekevät, suomalaiset eivät sitä työtä tee.”

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson, Ylen Suuri vaalikeskustelu 11.5.2021

Perustelu: Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Mika Palosaari arvelee, että jos poiminta-aikaan kaikki ulkomaiset kausityöntekijät olisivat poissa kasvihuoneilta, tilanne olisi huono. Kasvihuonetyö on hyvin työvoimavaltaista, eli sitä tehdään ihmisten voimin.

Ulkomaisella kausityövoimalla on Närpiössä pitkät perinteet. Palosaaren mukaan kasvihuoneilla on suomalaisia työntekijöitä arviolta 10 prosenttia ja loput 90 prosenttia ovat ulkomailta.

Närpiössä työttömiä oli huhtikuussa vain 3,4 prosenttia. Närpiö kuuluu Suupohjan seutuun, jossa työttömyysprosentti oli niin ikään alhainen, 3,7. Koko Suomessa työttömyysaste oli toukokuussa paljon korkeampi, 9,0 prosenttia. Nämä ovat Palosaaren mukaan työvoiman saamisen kannalta haastavia lukuja Närpiössä. Alhaisen työttömyysprosentin lisäksi työnhakijoiden joukossa ei ole kasvihuonealalle haluavia.

Väite: “Siinä missä Suomi kuuluu suomalaisille, kunnat kuuluvat kuntalaisille. Jos rahat eivät riitä kaikkeen, asiat on laitettava tärkeysjärjestykseen. Kunnat eivät tarvitse monikulttuurisuuskoordinaattoreita, eivätkä sukupuolineutraaleja liikennemerkkejä.”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, Ylen puheenjohtajatentti 18.5.2021

Perustelu: Halla-ahon lyhyessä sitaatissa on useita väitteitä, joita ei voi tarkistaa. Mutta esimerkiksi liikennemerkkien ulkoasusta säädetään tieliikennelaissa (siirryt toiseen palveluun), eikä kunnilla siten ole asiaan sananvaltaa. Halla-ahon varsinainen väite onkin, ettei kunnissa tarvita sukupuolineutraaleja liikennemerkkejä.

Väyläviraston mukaan (siirryt toiseen palveluun) on yleinen harhaluulo, että liikennemerkkejä olisi muutettu siksi, että niistä saataisiin sukupuolineutraaleja. Liikennemerkkien uudistuksen tarkoituksena on ollut tehdä merkeistä selkeämpiä ja luettavampia yksinkertaistamalla niitä.

Uusi tieliikennelaki tuli voimaan viime vuonna. Liikennemerkkien osalta lain siirtymäaika on kymmenen vuotta.

Halla-ahon väitettä siitä, tarvitseeko kunta monikulttuurisuuskoordinaattoreita tai uusia liikennemerkkejä, ei voi kuitenkaan tarkistaa, koska kyse on mielipiteestä.

Lue lisää:

Kasvattaako kaistojen lisääminen ruuhkia? Yle teki faktantarkistusta poliitikkojen väitteille

Onko sähköauton hiilijalanjälki suurempi kuin polttomoottoriauton? Lue faktantarkistajien vastaukset viiteen pienpuolueiden väitteeseen

Meneekö kolmannes toimeentulotuesta maahanmuuttajille? Yle teki faktantarkistusta puheenjohtajien puheille

Vaalikone (siirryt toiseen palveluun)