1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. telakkateollisuus

Pientelakka uskoo vahvasti tulevaan – toimitusjohtaja Juha Granqvist: "Ympäristöystävällinen merenkulku on suuri mahdollisuus"

Merenkulkualalla siirrytään vauhdilla entistä ympäristöystävällisempään tekniikkaan. Työaluksia, kuten maantielauttoja rakentava Uudenkaupungin Työvene toivoo, että julkisissa kilpailutuksissa huomioitaisiin hinnan lisäksi myös uudet innovaatiot.

Sähkö liikuttaa yhä useammin myös vesillä - pientelakka pitää ekoloikkaa mahdollisuutena
Sähkö liikuttaa yhä useammin myös vesillä - pientelakka pitää ekoloikkaa mahdollisuutena

Pääosin sähköllä kulkeva matkustaja-alus on hyvä esimerkki siitä, millaista murrosta merenkulussa eletään.

Uudenkaupungin Työvene rakentaa parhaillaan jo neljättä alusta joukkoliikenneyhtiö Västtrafikille Götajoelle Göteborgiin.

Uudenkaupungin Työvene on rakentamassa jo neljättä matkustaja-alusta Götajoelle Göteborgiin. Kuva: Uudenkaupungin Työvene Oy

Ensi keväänä valmistuvan aluksen kapasiteetti on lähes 300 matkustajaa, ja se pystyy operoimaan suurimman osan päivää akkuvirralla.

Kuvaavaa on, että neljän aluksen sarjasta ensimmäiseen akkukäyttöisyys tuli ainoastaan optiona. Kuudessa vuodessa ekoloikka on ollut valtava.

Taistelu ilmastonmuutosta vastaan sekä merenkulun lähivuosina kiristyvät päästörajat näkyvät telakkabisneksen arjessa jo erittäin vahvasti.

– Oikeastaan kaikissa tarjouskyselyissä, joissa varustamot hankkivat uutta kalustoa, näkyy jollain tapaa ympäristöystävällisyys. Erityisesti päästöasiat ovat keskiössä, sanoo Uudenkaupungin Työvene Oy:n toimitusjohtaja Juha Granqvist.

Ympäristöystävällisyys on suuri mahdollisuus

Uudenkaupungin Työvene Oy työllistää alihankkijoineen tällä hetkellä noin sata henkilöä.

Telakka on keskittynyt nimensä mukaisesti pitkälti viranomaiskäyttöön tuleviin aluksiin. Kirjo Uudenkaupungin Työveneellä on laaja. Se tekee esimerkiksi maantielauttoja, partioveneitä sekä erilaisia pelastus- ja matkustaja-aluksia.

Markkina-alueena yhtiöllä on Suomen lisäksi muun muassa muut pohjoismaat.

Ruotsiin rakenteilla oleva matkustaja-alus tulee kulkemaan Götajoella pääasiassa sähköllä. Kuva: Katja Halinen / Yle

– Me toimimme lähes täysin julkisten hankintojen markkinoilla. Kilpailu on ollut kovaa ja markkinat hyvin tasaiset. Kysyntä on ollut ehkä hieman vähäisempää kuin vaikkapa kymmenen vuotta sitten. Silti tulevaisuus näyttää nyt ihan hyvältä, toimitusjohtaja Granqvist pohtii.

Usko tulevaisuuteen juontaa muun muassa siitä, että merenkulun ekoloikan myötä paine aluskannan uusimiseen kasvaa.

– Ympäristöystävällinen merenkulku on meille suuri mahdollisuus. Eikä pelkästään telakoille vaan kaikelle siihen liittyvälle teollisuudelle, Granqvist sanoo.

Toimitusjohtaja Juha Granqvist uskoo, että merenkulkualan ekoloikka on valtava mahdollisuus suomalaiselle alan teollisuudelle. Kuva: Katja Halinen / Yle

Käytännössä ekoloikka näkyy jo nyt siten, että lyhyille reiteille tehdään paljon akkukäyttöisiä aluksia, ja myös vedyn käyttö energialähteenä on kasvussa.

Vihreä merenkulku on paljon muutakin kuin se, mitä voimanlähdettä alus käyttää. Huomiota kiinnitetään paljon myös siihen, miten aluksen päästöt mereen minimoidaan esimerkiksi jäte- ja painolastivesissä, tai vaikkapa aluksen pohjamaalin koostumuksessa.

Tärkeä asia on myös aluksen suunnittelu niin, että se ominaisuuksiensa puolesta kuluttaa mahdollisimman vähän energiaa.

Tilaa innovaatioille

Norjassa ja Ruotsissa on jo tehty päätökset esimerkiksi maantielauttakannan uusimisesta, ja ympäristöystävällisyys on vahvasti mukana.

Uudenkaupungin Työveneeltä on juuri lähtenyt tarjous Ruotsin liikennevirastolle isosta neljän aluksen kokonaisuudesta.

Samalla lähtee terveisiä Suomen poliittisille päättäjille osin erittäin ikääntyneen aluskannan uusimiseksi.

– Toivon päätöksiä, että Suomessakin siirryttäisiin operoimaan ympäristöystävällisillä aluksilla. Tällä hetkellä esimerkiksi Suomen yhteysaluskanta on todella iäkästä. Puhutaan jopa 40–50 vuotta vanhoista aluksista, jotka puuskuttavat tuolla dieseleillä menemään, sanoo toimitusjohtaja Juha Granqvist.

Hän kannustaa myös siihen, että telakoille annettaisiin mahdollisuus tarjouspyynnöissä tuoda tarjolle innovaatioitaan.

– Miksi ei voitaisi yhteistyössä toimia niin, että määritetään budjetti, ja tilataan sillä rahalla parasta mahdollista teknologiaa. Miksi kilpailutetaan halvin hinta ja mahdollisesti tilataan sitten alukset ulkomailta, enemmän yhteistyötä valtion kanssa toivova Granqvist kysyy.

Suomessa valtionyhtiö Finferries operoi yli 40 lauttapaikalla eri puolilla Suomea.

Pari vuotta sitten Uudenkaupungin Työvene osallistui ainoana telakkana Finferriesin tilaaman lautan (siirryt toiseen palveluun) tarjouskilpailuun, mutta tilaus meni Puolaan.

Finferriesin toimitusjohtaja Mats Rosin uskoo, että tulevaisuudessa suomalaistelakat voivat pärjätä kilpailussa.

– Olen varma siitä, ja toivonkin saavamme suomalaisilta telakoilta jatkossa kilpailukykyisiä tarjouksia.

Rosinin mukaan Finferries on tällä viikolla sopinut suomalaistelakan kanssa laajasta, noin kolmen miljoonan euron arvoisesta konversioprojektista, joka valmistuu vuodenvaihteessa.

Viime vuonna valmistui kaksi vastaavaa projektia, molemmat suomalaistelakoilta.

Digitalisaatio on alan toinen suuri murros

Merenkulkualan tulevaisuutta määrittää ympäristöystävällisyyden lisäksi toinen suuri näköpiirissä oleva muutos. Isoin harppauksin etenevä digitalisaatio tuo alalle aivan uusia näkymiä ja mahdollisuuksia.

Näitä ovat esimerkiksi ilman ihmisen ohjausta eli autonomisesti kulkevat alukset. Tässäkin merenkulun kehityksessä Suomi on mukana kärkijoukoissa.

Esimerkiksi Uudenkaupungin Työveneen Ruotsiin jättämässä tarjouksessa maantielautat on suunniteltu kulkemaan autonomisesti.

– Laivanrakennusala mullistuu seuraavan kymmenen vuoden aikana enemmän kuin aikaisempina vuosikymmeninä yhteensä. Tässä tapahtuu huikeita asioita laivojen operoinnissa ja rahdinkuljetuksessa, toimitusjohtaja Juha Granqvist visioi.

Pienelle telakalle teknologinen kehitys tuo mahdollisuuksia, mutta myös vaatimuksia. Yksin toimien eivät resurssit riitä. Kuten bisneksessä yleensäkin, verkostojen pitää olla kunnossa.

Lue myös:

Ensimmäisen kerran maailmassa maantielautta kulki ilman ihmisen ohjausta – katso videolta, miten matka Paraisilta Nauvoon sujui

Merenkulun ilmastopäästöt aiotaan puolittaa – Päätös voi poikia Suomen telakoille lisätilauksia