1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. sosiaalinen media

Somessa kaikki on täydellistä, ja silti vaatimattoman luonnollista – toimittajakaksikko kysyi, mitä ulkonäköpaineita koemme somessa, ja sai viestitulvan

Somessa elämä ja ulkonäkö näyttäytyy täydellisen upeana ja luonnollisen vaivattomana, vaikka taustalla voi olla paljon työtä ja kuvanmuokkausta. Yhteiskunnassa vallitsee vahva laihdutuskulttuuri ja kauneusihanteiden epätasa-arvo, sanovat somen ulkonäköpaineista kirjoittaneet Katri Norrlin ja Nelli Kenttä.

Katri Norrlin ja Nelli Kenttä ottavat usein kuvia yhdessä. Omien parhaiden puolien esiintuominen on kaksikon mukaan aivan inhimillistä; kukapa meistä ei haluaisi näyttää somessa mahdollisimman hyvältä. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Kuvan ottamiseen on selkeä koreografia. Musiikkitoimittaja ja juontaja Katri Norrlin tuntee Instagramin anatomian ja kameran toisella puolella valokuvaaja-toimittaja Nelli Kenttä vaihtaa kuvakulmaa ja ohjaa ystäväänsä.

– Sillä tuntimäärällä, mitä me ollaan otettu selfieitä, olisi opiskellut uuden kielen, Kenttä naurahtaa.

Kenttä ja Norrlin ovat ensimmäisen somessa aikuistuneen sukupolven edustajia. Siitä on tullut myös osa heidän työtään.

Some on kuitenkin omiaan myös luomaan ulkonäköpaineita. Turun yliopiston tutkimuksen mukaan sosiaalinen media lisää paineita varsinkin nuorille naisille. 16–24-vuotiaista niitä koki noin puolet, 25–34-vuotiaista lähes kolmannes.

Norrlin ja Kenttä julkaisevat tänään somen ulkonäköpaineita käsittelevän kirjan Vitun ruma (Into), johon he keräsivät kokemuksia omilta seuraajiltaan, julkisuudesta tutuilta henkilöiltä sekä asiantuntijoilta.

Seuraajilta tuli satoja viestejä, ja niistä paistoi kaksi kaksikolle yllättävää asiaa: kuinka epätasa-arvo on kaikkien kauneusihanteiden takana, ja kuinka voimakas laihdutuskulttuuri yhteiskunnassamme vallitsee.

Kuka vain voi olla täydellisen upea

Ulkonäköpaineita on aina ollut, kauneusihanteet ovat vuosikymmenten aikana vain muuttuneet. Somen erityispiirteenä Norrlin ja Kenttä näkevät, että sitä ei oikein pääse koskaan pakoon ja toisaalta se on tehnyt meille kaikille mahdolliseksi täydellisyyden tavoittelun. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Katri Norrlin kertoo ihailleensa nuorempana näyttelijä Angelina Jolieta, mutta Jolie oli vain jotakin kauempana, saavuttamattomissa. Nyt kuka tahansa voi olla yhtä upea, ja se on omiaan luomaa paineita myös itselle.

– Somessa luokkakaverit, sukulaiset, tuntemattomat voivat olla saavuttamattoman upean näköisiä. Se hämää.

Norrlin ja Kenttä puhuvat täydellisyyden illuusiosta: kaverit ja tavikset näyttävät yhtäkkiä Instagram-malleilta ja tuovat sen ajatuksen, että samaan pystyyn kuka tahansa – ja vieläpä vaivattomasti.

– Pitää näyttää tietynlaiselta, vaivattomalta ja luonnolliselta. Mutta sehän vaatii helvetisti työtä, Kenttä sanoo.

Selfie-kulttuurin vaikutukset näkyvät Norrlinin ja Kentän mukaan myös plastiikkakirurgisilla klinikoilla: kun oman kuvan näkee lähinnä kasvoja muokkaavien filttereiden läpi, peilikuva ei enää vastaa odotuksia. Jotkut hakeutuvat klinikoille muokkaamaan kehoaan tai kasvojaan filtteröidyn selfien kanssa.

Muokkaan aina kaikki mun kuvat. Pienennän leukaa, poistan finnejä, teen mun lantiosta leveämmän.

anonyymi someseuraaja Norrlinin ja Kentän Vitun ruma -teoksessa

Kauneusfilttereille ja kuvanmuokkaukselle tulee helposti sokeaksi. Ikään kuin alkaa elämään siinä. Että se on se todellisuus.

anonyymi someseuraaja Norrlinin ja Kentän Vitun ruma -teoksessa

Katri Norrlin uskoo, että kun plastikkakirurgiset toimenpiteet ja esimerkiksi täyteainehoidot yleistyvät, niistä tullaan myös puhumaan enemmän. Osa some-vaikuttajista kertookin avoimesti, miten ovat muokanneet kuviaan tai kehojaan.

– Se varmasti yleistyy, että kerrotaan näistä asioista samaan tapaan kuin kertoisi hiusten värjäämisestä tai fiilistelisi kampaajakäyntiä. Niistä puhuminen normalisoituu.

Kuvanmuokkauksesta on tullut arkipäivää ja muokkausohjelmat ovat helposti saatavilla. Havainnollistimme, miten kuvia voi muokata kuvanmuokkausohjelmalla lyhyessä hetkessä. Video on esimerkki, eikä Norrlin muokkaa kuviaan vastaavalla tavalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Jo ala-asteella laihdutetaan

Vaikka tutkimuksen mukaan eniten ulkonäköpaineita kokevat nuoret naiset, eivät Norrlinin ja Kentän mukaan muutkaan ole paineilta piilossa.

Muunsukupuoliset saattavat kokea, että tulisi näyttää vahvasti androgyyniltä, jotta sopisi muunsukupuolisen sukupuolirooliin. Miesten ulkonäköpaineet taas voivat liittyä esimerkiksi pituuteen, lihaksikkuuteen tai kaljuuntumiseen, josta esimerkiksi artisti Kasmir kertoo Norrlinin ja Kentän kirjassa.

– Kyllä tämä on valtava ilmiö kaikenikäisille ja kaikille sukupuolille. Kaikilla on joku tarina ulkonäöstä tai ollut sellainen päivä, että tuntuu vitun rumalta, Kenttä sanoo.

Aloitin ensimmäistä kertaa laihduttamaan toisella luokalla.

anonyymi someseuraaja Norrlinin ja Kentän Vitun ruma -teoksessa

Laihdutuskulttuuri on Norrlinin ja Kentän mukaan ollut vahvasti läsnä jo esimerkiksi heidän vanhempiensa nuoruusaikoina.

Kuitenkin he hämmästyivät, kuinka useissa viesteissä tuli esiin laihdutustausta tai laihuuden ihanne. Osa heidän seuraajistaan kertoi aloittaneensa laihduttamisen jo ala-asteella ja esimerkiksi paastonneensa ennen terveydenhoitajan tarkastuksia.

– Hirvittävän moni on ala-asteelta asti miettinyt jollakin tapaa omaa painoa. Mä muistan, että ala-asteella tiedettiin toisten painot, ja vertailtiin niitä, Katri Norrlin muistelee.

– Jos tv-sarjoissa lihavan rooli perustuu aina siihen, että hän on hauska ja syö paljon, kyllähän siitä muodostuu kuva jo lapsesta lähtien, Kenttä sanoo.

YleX:n musiikkitoimittaja Katri Norrlin saa työstään paljon palautetta ja kommentteja. Nelli Kenttä toimii valokuvaajana ja toimittajana YleX:llä. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Norrlin ja Kenttä huomasivat myös, kuinka vahvasti sukupuolten ja vähemmistöjen epätasa-arvo on kauneusihanteiden taustalla. Kuinka esimerkiksi naisten tulee olla huolitellun näköisiä, mutta toisaalta naisten pyntättyä ulkonäköä myös paheksutaan enemmän kuin miesten.

– Teen julkista työtä ja olen nuori nainen. Se voi tarkoittaa, että negatiivisissa kommenteissa en ole pelkästään huono, vaan myös ruma, kun taas moni mies on todennäköisesti vain huono. Naisten ulkonäköä halutaan aina kommentoida, kertoo Norrlin.

Hän kertookin saavansa ulkonäöstään karkeasti yleistäen kolmenlaisia viestejä; kysytään numeroa, kerrotaan mikä ulkonäössä on vialla tai mitä seksuaalista halutaan hänelle tehdä.

– Mikään näistä ei ole sellaista, mitä haluaisin työsisällöistä minulle sanottavan.

Kenttä sanoo, ettei hänellä kehossaan ole osaa, jota ei joskus olisi itse kritisoinut. Paineet ulottuvat Kentän mukaan myös siihen, että omasta ulkonäöstään on jatkuvasti tietoinen. – Olen koko ajan tietoinen siitä, miltä näytän, mikä on mun ryhti tai asento tässä. Se kertoo meistä jotakin, jos tuhlataan kapasiteettia ja henkisiä resursseja siihen. Miten monta tuntia olen elämästäni käyttänyt siihen, että olen miettinyt, onko tukka hyvin ja mites tämä finni. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Kehopositiivisuus ja muut somen valoisat puolet

– Mä rakastan somea! Olen rakastanut siitä asti, kun kirjauduin sinne ensimmäisen kerran, Nelli Kenttä huudahtaa.

Ulkonäköpaineista huolimatta some ei ole vain paha paikka. Sieltä löytää uusia ystäviä, näkökulmia, tietoa ja ajatuksia. Inspiraatiota, itsevarmuutta, Norrlin ja Kenttä luettelevat.

Some vaikuttaa välillä positiivisesti ja välillä negatiivisesti, mutta korona-aikana positiiviset vaikutukset on korvaamattomia.

anonyymi someseuraaja Norrlinin ja Kentän Vitun ruma -teoksessa

Somen vaikutuksista mielenterveyteen on julkaistu lukuisia tutkimuksia, mutta tutkijat eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen somen vaikutuksista. Erään tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) vaikutukset lasten mielenterveyteen ovat vähäisiä, kun taas toisessa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) nuorten naisten runsaalla somen käytöllä on havaittu olevan yhteys masennukseen.

Katri Norrlin ja Nelli Kenttä ovat jo kuratoineet omaa Instagram-fiidiään eli "opettaneet" algoritmille, että haluavat nähdä muutakin sisältöä kuin kauneusihanteiden mukaisia kehoja.

Tietoisuus on lisääntynyt ja erilaisten kehojen kirjo moninaistunut viime vuosina, kaksikko uskoo. Puhutaan kehopositiivisuudesta ja esimerkiksi ableismi eli vammaisiin kohdistuva syrjintä on noussut somessa puheenaiheeksi – ainakin joissakin kuplissa.

– Tulee erilaisia variaatioita. Ollaan vielä epärealistisemman näköisiä, mutta samalla nousee marginaalisempia ihmisiä ja ääniä. Somessa parasta on vallan jakautuminen. Toivon, että tulisi moninaisemmin erinäköisiä ihmisiä esille, Norrlin sanoo.

Mistä sinä koet ulkonäköpaineita? Voit keskustella aiheesta alla.

Lue myös:

25-vuotias nainen kertoo, miten ulkonäköpaineet somessa saivat menemään kauneusleikkaukseen: "Itsetuntoni oli rapistunut"

Parikymppiset suurentavat huuliaan hyaluronihapolla – "Kauneusihanteeni on muovinen, en ole mikään elovena"