Suojeltu saari

Kirkasvetisessä Keiteleessä lepää seitsemän hehtaarin kokoinen Aittosaari. Siellä luonto saa nyt kasvaa ja kukoistaa rauhassa.

Viitasaarelainen saari siirtyi kokonaan Luonnonperintösäätiön omistukseen syksyllä 2020. Reilu puolet siitä on kuulunut säätiölle vuodesta 2010.

Pieneen saareen mahtuu erilaisia metsiä vehmaasta hyvin karuun. Nousemme maihin länsirannalla, jonka valtaa karu ja valoisa mäntymetsä.

On harvinaista, että metsä saa olla täysin koskemattomana. Metsää hakataan joka puolella. Siitä jää hirvittävät jäljet.

Anneli Jussila, Luonnonperintösäätiön suojelujohtaja

Selkälokki kiljuu vihaisena rannassa. Uhanalainen lintu suojelee varmaankin pesäänsä. Pian kuuluu myös nuolihaukan huuto.

Luonnonperintösäätiön metsät on suojeltu tiukasti ja pysyvästi luonnonsuojelulailla. Puita ei saa kaataa ja metsästäminen on kielletty. Metsien suojelu hidastaa lajikatoa ja ilmaston lämpenemistä.

Tietty monimuotoisuus ei siedä metsän hakkuuta. Sellaisia ovat esimerkiksi lahopuusta riippuvaisest lajit. Tämän takia pitää olla pysyvästi suojeltuja metsiä.

Esa Pynnönen, ympäristöministeriön ylitarkastaja

Äkkiä Aittosaaren maisema muuttuu ja metsä pimenee.

Astumme vehmaaseen, lähes lehtomaiseen metsään. Saaren itäpuolen valtaavat kuuset, lepät, koivut ja jokunen raita. Maassa risteilee lahopuita ja tuulenkaatoja.

Metsien suojelun tilanne Suomessa on heikko. Vanha, täysikasvuinen metsä on jo harvinaisuus. Suojellussa metsässä ei tarvitse olla mitään erityistä. Riittää, että suojelemme tavallisia suomalaisia metsiä.

Anneli Jussila

Suomessa ei tällä hetkellä tiedetä virallisesti, kuinka iso osuus metsistä pitäisi suojella, jotta luonnon monimuotoisuus säilyisi. Kansalliset tavoitteet valmistuvat vuoden loppuun mennessä.

EU-strategian mukaan kaikki luonnontilaiset ja vanhat metsät pitää suojella tiukasti ja pysyvästi. Kaikista maa- ja vesialueista tulisi suojella samoin periaattein 10 prosenttia. Nyt Eu:ssa jumpataan määritelmiä.

Määritelmillä on väliä. Suomen hyväkasvuisista metsistä on rauhoitettu hakkuiden ulkopuolelle vajaat kuusi prosenttia. Kitumaat eli heikosti puuta tuottavat metsät nostavat osuuden lähes 10 prosenttiin.

Vesi kohisee vasten Aittosaaren rantakallioita. Harmaa jäkälä peittää suuria kiviä. Olemme palanneet läsirannalle.

Lähes 80 prosenttia Suomen tiukasti suojelluista metsistä sijaitsee Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Niiden eteläpuolella metsistä on rauhoitettu hakkuilta vain kolme prosenttia.

Luonto on erilaista etelässä kuin pohjoisessa. Luonnonsuojeluverkosto suojelee pohjoista luontoa, mutta ei eteläistä.

Esa Pynnönen, ympäristöministeriö

Luonnonperintösäätiö on hankkinut lahjoitusvaroin suojeluun 3 211 hehtaaria luonnonalueita. Pääosa niistä on eteläisiä metsiä. Säätiö on ainoa suomalainen, yksityinen, valtakunnallisesti luontoa suojeleva toimija alalla.

Kaikkiaan Suomessa on rauhoitettu hakkuilta 2,2 miljoonaa hehtaaria metsää. Suurin toimija on valtio, jonka Metso-ohjelma keskittyy eteläisten metsien suojeluun. Metson puitteissa on suojeltu myös Keiteleen saaria.

Aittosaaren lounaisrannalla seisoo muutama mökki ja pari pihasaunaa. Metsä kasvaa aivan kiinni rakennuksiin. Luonnonperintösäätiö aikoo säilyttää osan rakennuksista, mutta purkaa huonokuntoiset.

Rakennukset voivat jopa suojata saaren luontoa. Ihmiset eivät nouse maihin yhtä helposti, jos saaressa on rakennus.

Anneli Jussila, Luonnonperintösäätiö

Suomalaisten kiinnostus metsien suojeluun lisääntyy. Valtion Metso-ohjelmaan tulee vuosi vuodelta enemmän hakemuksia yksityisiltä maanomistajilta.

Myös lahjoitukset Luonnonperintösäätiölle kaksinkertaistuivat sen jälkeen, kun kansainvälinen ilmastopaneeli julkaisi laajan raporttinsa ilmastonmuutoksesta vuonna 2018. Viime vuonna säätiö sai lahjoituksista ja testamenteista noin kolme miljoonaa euroa.

Tämä työ tuntuu tärkeältä tässä ajassa. On ihana käydä paikassa, joka on nyt suojeltu pysyvästi luonnonsuojelulailla.

Anneli Jussila

Tekijät

Tekstit

Greta Virranniemi

Kuvat ja videot

Niko Mannonen

Julkaistu 12.6.

Korjattu 14.6. kello 10.00: Aittosaari ei siirtynyt Luonnonperintösäätiön omistukseen toukokuussa vaan syksyllä 2020.