1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työllisyys

Selvitys: Työllisyystoimet 60000 työpaikan löytämiseksi ovat todellisuudessa leikkauksia – osuvat pahiten pienituloisiin

SAK:n, STTK:n ja Sosten selvityksen mukaan rakenteellisina uudistuksina markkinoidut työllisyystoimet ovat pääosin leikkauksia, jotka toisivat yli miljardin euron säästöt. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan hallitus on valinnut toisia kalliita keinoja.

Selvityksen mukaan ehdotetut työllisyystoimet ovat todellisuudessa leikkauksia, jotka osuvat työttömiin ja pienituloisiin. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Jotta julkinen talous saataisiin tasapainoon ja velkaantuminen kuriin, pitäisi korottaa veroja tai vähentää menoja. Kun kumpaakaan ei haluta tehdä, poliitikot, virkamiehet ja asiantuntijat esittävät vaihtoehdoksi rakenteellisia uudistuksia.

Työllisyyden rakenteelliset uudistukset ovat kuitenkin todellisuudessa pääosin leikkauksia, osoittaa ammattijärjestöjen ja Sosten selvitys.

Julkista taloutta vahvistavat rakenteelliset työllisyystoimet eivät ole vaihtoehto leikkauksille vaan ovat leikkauksia itsessään, ekonomistit toteavat.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE ovat tarkastelleet valtiovarainministeriön tällä vaalikaudella esittämiä työllisyystoimia.

– Kun työllisyystoimista puhutaan, toivotaan, että yleisö ymmärtää onko kyse abstraktista, hähmäisestä rakenneuudistuksesta vai leikkauksesta. Toki leikkaus voi olla validi tapa vahvistaa julkistaloutta, mutta on hyvä olla selkeä siinä, mistä on kyse, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo.

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo, että hallituksella oli hallitusohjelmaa tehdessä epärealistinen käsitys työpaikkojen luomisesta. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Työllisyystoimet toisivat miljardin euron leikkaukset

Valtiovarainministeriö esitteli elokuussa 2020 työllisyyskeinoja, joiden laskettiin tuovan 60 000 työpaikkaa.

SAK:n, STTK:n ja Sosten selvityksen mukaan esitetyt työllisyystoimet toisivat yli miljardin euron leikkaukset.

Leikkausten todellisen määrän arvioidaan olevan selvästi suurempi, koska kaikille leikkaustoimille ei pystytä laskemaan suuruusluokkaa, jolloin niitä ei ole otettu summaan mukaan.

Valtiovarainministeriö ei ole laskenut kaikille työllisyystoimille vaikuttavuusarvioita. Selvityksessä on haettu joillekin keinoille arvioita myös edellisellä Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kaudella tehtyjen työttömyys- ja kannustinloukkulaskelmien pohjalta.

Jos työllistäminen ei saa maksaa, se johtaa leikkauksiin

Valtiovarainministeriön kestävyysvajelaskelman mukaan jokainen lisätyöllinen vahvistaa julkista taloutta 23 500 eurolla. Näin 60 000 työllistä toisi lisätuloja 1,4 miljardia euroa.

Työpaikat ja leikkaukset toisivat siis yhteensä 2,5 miljardin euron tasapainotuksen julkiseen talouteen.

Leikkausten osuus tasapainotuksesta olisi vähintään 43 prosenttia.

Selvityksen mukaan virkavalmistelussa ovat korostuneet työllisyystoimet, jotka parantavat julkista taloutta nopeasti. Silloin toimet ovat pääasiassa sosiaaliturvan ja työttömyysturvan leikkauksia.

Esimerkiksi koulutukseen investoiminen ja tukityöllistäminen eivät ole suosittuja keinoja, koska ne lisäävät julkisia menoja ja etenkin koulutuksen hyödyt saatetaan nähdä vasta pitkän ajan kuluttua.

STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainàn mukaan työllisyystoimia rajoittaa paljon se, että ne eivät saa maksaa.

– Työkalupakkiin ei jää kuin leikkausvälineitä. On ehkä vähän haihattelua, että olisi olemassa työllisyystoimenpiteitä, jotka vahvistaisivat julkista taloutta eivätkä olisi leikkauksia, Lainà sanoo.

STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo, että jos työllisyystoimet eivät saa maksaa, ne johtavat leikkauksiin. Kuva: Patrik Lindström

Leikkauksista kärsivät työttömät ja pienituloiset

Rakenteelliset uudistuksetkaan eivät etene, koska niihin liittyy poliittisia intohimoja ja työmarkkinajärjestöt ovat usein keinoista eri mieltä.

Näistä keinoista eläkeputken poistaminen eli työttömyysturvan lisäpäivien poistaminen on etenemässä osana 55-vuotiaiden työllistämissuunnitelmaa. Eläkeputkessa työttömäksi jäänyt työntekijä saa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta eläkeikään asti.

Patrizio Lainàn mukaan eläkeputken poistamisen menonleikkaus on pieni työllisyyshyötyyn nähden.

– Leikkauksella saatava työllisyyshyöty on yllättävän hyvä, työllisyys paranee paljon suhteessa leikkaukseen. Se on enemmän rakenteellinen uudistus kuin moni muu näistä uudistuksista.

Työpaikkoja arvioidaan tulevan 9000 lisää liki 70 miljoonan euron menonleikkauksella.

Joistakin keinoista kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta hallitus on jakautunut jyrkästi kahtia. Kehysriihessä asiasta riideltiin, eikä esitystä tullut.

Porrastamisen vaikutukset riippuvat porrastamisen mallista, joten niitä ei ole yksiselitteisesti arvioitu.

– Ansiosidonnaisen porrastus perustuu leikkaamiseen. Jos porrastus tehdään kustannusneutraalisti niin, että ei leikata työttömyysturvaa, työllisyysvaikutusta ei ole, Lainà sanoo.

Työllisyystoimiin liittyvät julkisten menojen vähennykset kohdistuvat pääasiassa pienituloisiin henkilöihin. Leikkaukset heikentävät entisestään työttömien ja pienituloisten asemaa.

Leikkausten seurauksena töihin siirtyvillekin tarjolla on työ, johon ei olisi kannattanut siirtyä, ellei työttömien asemaa olisi heikennetty, selvityksessä todetaan.

Osaan valtiovarainministeriön esittämistä keinoista hallitus ei halua tarttua eivätkä ne ole nousseet julkiseen keskusteluun.

Suurimmat vaikutukset, 700 miljoonaa euroa, on arvioitu työttömyysturvan eläkekarttuman poistamiselle. Työttömyysaikana ei kertyisi eläkettä, minkä ajatellaan kannustavan työnhakuun.

Vuorotteluvapaan poistaminen on listalla, koska sen ei ole katsottu työllistävän tarpeeksi työttömiä.

Aikuiskoulutustuen poistamisen ministeriö laskee työllistävän, koska tukea käyttävät erityisesti hyvin koulutetut ihmiset, joille työtä on tarjolla. Kouluttautuessaan he ovat kuitenkin poissa työelämästä.

Työttömyysturvalla opiskelua taas halutaan rajata, ettei opiskelu hidasta työllistymistä.

– Hallitus linjasi kehysriihessä, että haetaan lisää työllisyystoimia, joilla julkista taloutta vahvistava vaikutus, niin uskon, että tähän listaan varmaan tullaan palaamaan, Ilkka Kaukoranta arvelee.

Keinot voivat myös siirtyä seuraavan hallituksen työllisyyspalettiin.

Työpaikkatavoite oli liian ruusuinen

Laskelmat siitä, miten kaukana hallitus on työllisyystavoitteen täyttymisestä, hajoavat. Kevään kehysriihessä hallitus kertoi päättäneensä toimista, joilla tavoitellaan yli 40 000 työllistä. Valtiovarainministeriön arvio oli 11 000 työllistä. Ministeriö ei arvioi kaikkien toimien vaikuttavuutta.

Viime syksyn budjettiriihessä hallitus kertoi sopineensa toimista, joilla saadaan 31 000-36 000 työpaikkaa.

Suurimpia päätöksiä ovat olleet eläkeputken poisto ja siihen liittyvä muutosturva, oppivelvollisuuden pidentäminen sekä työvoimapalvelujen siirtäminen kuntiin.

Esimerkiksi pidemmän oppivelvollisuuden hyödyt näkyvät vasta vuosikymmenien kuluttua.

Lisäksi on tehty päätöksiä muun muassa palkkatuesta, pohjoismaisesta työnhaun mallista, panostuksista oppimiseen ja maahanmuuttoon.

75 prosentin työllisyysaste eli 60 000 työpaikkaa oli hallituksen alkuperäinen tavoite, jolla vahvistetaan julkisen talouden kestävyyttä. Paremman työllisyyden tuomilla tuloilla oli tarkoitus kattaa merkittävä osa pysyvistä 1,2 miljardin euron menonlisäyksistä.

Korona muutti kuvaa, niin että työllisyyskeinoille on tullut lisäaikaa vuosikymmenen puoliväliin asti, mutta vastaavasti uusia työpaikkoja pitäisi löytää 80 000.

Kaukorannan mukaan työpaikkojen lisäämisestä oli epärealistisia odotuksia. Työpaikkojen lisääntyminen Sipilän kaudella noususuhdanteessa saattoi antaa liian ruusuisen kuvan työpaikkojen luomisesta. Hän arvelee, etteivät työllisyystoimet ylikorostu enää seuraavalla vaalikaudella.

– On realismia, että jos halutaan kuroa kestävyysvajetta umpeen niin menonleikkauksia ja veronkorotuksia pitää miettiä.

Työllisyystavoitteita on ollut hallituksilla aina, mutta tällä kaudella työpaikkojen lukumäärän laskeminen on ollut omaa luokkaansa.

Keskusteluun mahtuu aina yksi teema kerrallaan. Jyrki Kataisen (kok.) hallituskaudella puhutiin paljon luottoluokituksesta, viime vaalikaudella kilpailukyky oli ykkösteema ja tällä vaalikaudella mantra on ollut työllisyystoimi, Kaukoranta sanoo.

Työvoimapulasta kärsivillä aloilla ongelma pitää korjata muilla tavoilla kuin palkkoja nostamalla, arvioi Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila. Kuva: Toni Määttä / Yle

EK:n pääekonomisti: tehdyt työllisyystoimet lisäävät menoja

Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomistin Penna Urrilan mukaan SAK:n, STTK:n ja Sosten selvitys nostaa esille työllistämistoimia, jotka olisivat leikkauksia mutta kohentaisivat julkista taloutta jopa enemmän, kuin hallitus on kaavaillut.

Hallitus on Urrilan mukaan kuitenkin tehnyt lähinnä sellaisia työllisyystoimia, jotka lisäävät julkisia menoja.

Hallitusohjelmassa hallituksen tarkoituksena on tasapainottaa julkista taloutta parantamalla työllisyyttä. Tavoitteena on nyt 80 000 uutta työpaikkaa. Työllisyyden paranemisen lasketaan tasapainottavan julkista taloutta noin kahdella miljardilla eurolla. Työllisyystoimien pitäisi olla budjettineutraaleja eli ne eivät lisäisi kustannuksia.

– Tähän mennessä hallitus on tehnyt monenlaisia toimia mutta valitettavasti painopiste on ollut kalliissa työllisyystoimissa eli toimissa, jotka maksavat julkiselle taloudelle. Tasapainotus, joka ajateltiin saatavan, ei ole toteutunut.

Hallitus ei ole Urrilan mukaan täyttämässä omaa tavoitettaan, jossa työllisyystoimilla tasapainotetaan julkista taloutta.

Urrila mainitsee esimerkkinä varhaiskasvatuksen maksujen alentamisen, jonka arvioidaan lisäävän jonkin verran työllisyyttä. Vaikutus julkiseen talouteen jää kuitenkin miinukselle. Työllisyyden paraneminen ei riitä korvaamaan maksujen alentamisesta syntyvää kustannusta.

– Jos tekisimme näitä SAK:n, STTK:n ja Sosten esille nostamia leikkauksia sosiaaliturvaan ja muualle, saataisiin suoraa säästöä julkiseen talouteen ja työllisyys paranisi.

Urrilan mukaan julkisen talouden säästöä kertyisi enemmän kuin hallituksen tavoittelema kaksi miljardia euroa.

– Silloin voitaisiin tehdä toisaalla panostuksia, julkisia menoja lisääviä asioita, ilman että julkisen talouden tavoitteet vaarantuisivat.

Työllisyystavoitteessa ollaan Urrilan arvion mukaan lähellä puolta eli 40 000 työpaikassa hallituksen esitysten ja valtiovarainministeriön arvioiden perusteella. Sen sijaan julkisen talouden tavoitteista on saavutettu alle neljäsosa.

Tärkeä työllisyystoimi olisi Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan etenkin ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen. Varhaista eläkkeelle siirtymistä halutaan edelleen vähentää. EK on korostanut myös perhevapaauudistusta, mutta hallituksen uudistusmalli ei tyydytä.

Kello 15.20 lisätty Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomistin Penna Urrilan kommentit.