1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntavaalit

Kuka pelasti asukkaat veronkorotukselta? Nousiko asukasluku vain maahanmuuton vuoksi? Yle tarkisti hämäläisten ehdokkaiden vaaliväitteitä

Löysimme epätosia, osin epätosia ja myös tosia väitteitä hämäläisehdokkaiden vaalikampanjoista. Väitteitä on koottu vaalilehdistä, yleisönosastokirjoituksista ja vaalimainoksista.

Yle tarkisti kuntavaaliehdokkaiden väitteitä Kanta- ja Päijät-Hämeessä.

Yle tarkistaa kuntavaalien alla ehdokkaiden esittämien väitteiden todenperäisyyttä. Tässä jutussa keskitytään Hämeen alueella esitettyihin väitteisiin.

Väitteitä arvioimme asteikolla epätosi, siltä väliltä ja tosi. Väite on tosi, kun sen sisältämät tiedot ovat totta ja epätosi, kun sen sisältävät tiedot eivät pidä paikkaansa. Luokituksen siltä väliltä väite sai, jos se ei ollut täysin tosi tai epätosi.

Varsinaiseen faktantarkistukseen kelpuutettiin vain sellaisia väitteitä, jotka sisälsivät tarkistettavissa olevia tietoja. Poliitikkojen esittämiä mielipiteitä tai esimerkiksi tulevaisuuden visioiden totuusarvoa ei voida arvioida.

Voit arvioida ennen arvion lukemista itse, mitä mieltä olet väitteen totuudenmukaisuudesta painamalla väitteen jälkeen epätosi, siltä väliltä tai tosi.

Väite: ”Vuosina 2010–2020 kaupunki on kerännyt yhteensä lähes 636 miljoonaa euroa LISÄÄ veroja vuoteen 2009 verrattuna.”

Perussuomalaisten Hämeenlinnaa koskeva vaalilehti

Perustelu: Hämeenlinna keräsi kaupungin tilinpäätöksen mukaan tulo- ja kiinteistöveroja vuonna 2009 noin 194 miljoonaa euroa. Kun jokaisesta seuraavien vuosien verosummista (tilinpäätökset 2010–2020) vähennetään 194 miljoonaa ja lasketaan yhteen, saadaan noin 473 miljoonaa euroa.

Perussuomalaisten vaalilehdessä on laskettu mukaan myös yhteisöverot. Tällöin laskelma ja väite noin 636 euron veropotista on oikein. Yhteisöveron kerää kuitenkin valtio ja jakaa sen muun muassa kunnille.

Hämeenlinna on siis kerännyt lisää veroja 473 miljoonaa euroa vuoden 2009 jälkeen tuohon vuoteen verrattuna eli noin 165 miljoonaa euroa vähemmän kuin lehti väittää. Kaupunki on saanut verotuloja – siis valtion jakamat yhteisöverot mukaan laskettuna – noin 636 miljoonaa euroa. Näin ollen väite on siltä väliltä.

Väite: "Hämeenlinnan asukasluku on nyt sama kuin kuusi vuotta sitten. Vuosien 2019–2021 pieni kasvu noin 350 hengellä koostuu täysin maahanmuuttajista."

Perussuomalaisten Hämeenlinnaa koskeva vaalilehti

Perustelu: Tilastokeskuksen mukaan Hämeenlinnan väkiluku kasvoi vuoden 2019 ja 2020 aikana yhteensä 316 henkilöllä. Näistä ulkomaalaisia oli 51 ja suomalaisia 265. Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä Hämeenlinna sai 91 uutta asukasta, joista nettomaahanmuuton osuus oli 36 henkilöä. Suomen sisäisenä muuttona kaupunki sai muuttovoittoa 55 henkilöä. Yhteensä vuosina 2019–3/2021 Hämeenlinnan muuttovoitto oli 407 ihmistä, joista maahanmuuttajia oli 87 eli vain reilu viidennes. Väite on epätosi.

Hämeenlinnan asukasluku oli 31.12.2020 Tilastokeskuksen mukaan 67 848 asukasta. Kuusi vuotta aiemmin 31.12.2014 asukasluku oli Tilastokeskuksen mukaan 67 976.

Väite: "Viime syksynä saimme torjuttua kunnallisveron korotuksen, joka olisi nostanut Hämeenlinnan kalleimpien verokuntien joukkoon."

Kokoomuksen Hämeenlinnan seudun vaalilehden toisessa pääkirjoituksessa, kirjottajana Jenna Kankaanpää

Perustelu: Kaupungin virkamiesjohdon esittämä kunnallisveron korotus (21 prosentista 21,25 prosentiin) äänestettiin (Hämeenlinnan kaupunginhallituksen pöytäkirja 26.10.2020 § 429) nurin kaupunginhallituksessa niukasti äänin 6–5. Esityksen teki kaupunginhallituksen perussuomalainen jäsen ja esitystä kannatti keskustan ja kokoomuksen edustaja kaupunginhallituksessa.

Valtuusto (Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston pöytäkirja 9.11.2020 § 134) hyväksyi kaupunginhallituksen esityksen äänestyksettä. Kokoomus ei siis ollut esityksen alullepanija, eikä kokoomus olisi yksin pystynyt veronkorotusta estämään, kuten eivät myöskään perusuomalaiset tai keskusta. Veronkorotus torjuttiin näiden puolueiden yhteistyöllä. Väite on epätosi.

Myös väite joutumisesta kalleimpien verokuntien joukkoon on liioiteltu. Hämeenlinnan vero olisi virkamiesehdotuksen mukaan ollut 21,25. Kuntaliiton tilaston mukaan tämä tai sitä korkeampi vero on 156 kunnalla. Kuntia on 309. Yleisin kuntavero on 21,50.

Väite: "Hollola on Suomen suurin kunta, jossa ei ole lukiota."

Kokoomuksen hollolalainen ehdokas Juuso Ojanperä Keski-Häme lehdessä 20.5.2021

Perustelu: Yli 23 000 asukkaan Hollola on selvästi suurin lukioton kunta (Tilastokeskus). Seuraavaksi suurin kunta, jossa ei ole lukiota on Pohjos-Karjalan Liperi, jossa asukkaita on noin 12 000. Väite on tosi.

Suomen pienimmät lukiokunnat ovat noin tuhannen asukkaan Savukoski ja hieman suurempi Utsjoki Lapissa. Hämeessä lukio löytyy muun muassa Hollolaa selvästi pienemmissä Heinolassa, Janakkalassa ja Orimattilassa. Janakkalassa on kaksikin lukiota, mutta hallinnollisesti Tervakosken ja Turengin lukiot ovat yhdessä.

Väite: ”Nastolan sotepalvelujen alasajo sopii hyvin Mehiläiselle, joka on Länsi-Pohjassa harjoittanut samaa strategiaa lakkauttamalla sopimuksen vastaisesti vastaanottopisteitä.”

Asukkaiden Lahti -valtuustoryhmän Seppo Korhosen väite Nastola-Lehdessä 26.5.2021

Perustelu: Kemi ja Tornio ovat Länsi-Pohjassa ulkoistaneet perusterveydenhuollon Mehiläiselle. Hoito on saanut kritiikkiä, mutta Mehiläinen ei ole lakkauttanut sopimuksen vastaisesti vastaanottopisteitä. Väite ei ole totta.

Sen sijaan Kemin kaupunki on kaupunginhallituksen 19.8.2019 ja valtuuston 26.8.2019 päätöksellä sulkenut kaksi terveysasemaa ja keskittänyt toiminnat keskustaan.

Väite: “Pro Lahden valtava suosio ennakkoäänestyksessä on yllättänyt kaikki”

Kaupunkilehti Uusi Lahti 2.6.2021, Pro Lahti - ryhmän mainos

Perustelu: Kuntavaalien ennakkoäänestyksen tulos julkaistaan vasta vaalihuoneiden sulkeuduttua 13. kesäkuuta klo 20.00. Sitä ennen kenelläkään ei voi olla varmaa tietoa ehdokkaiden menestyksestä.

Suomessa on vaalisalaisuus. Vaaliviranomaiset, muut viranomaiset tai muut kansalaiset eivät saa tietää, kenelle äänestäjä on äänensä antanut tai onko hän jättänyt tyhjän äänestyslipun. Salaiset ja vapaat vaalit ovat länsimaisen demokratian korkein ilmentymä. Tästä syystä myös Suomen perustuslain 25 §:n 1 momentissa säädetään, että eduskuntavaalit ovat salaiset. Vaalisalaisuus on tärkeää siksi, että äänestäjät voivat luottaa siihen, ettei ketään ole painostettu äänestämään tietyllä tavalla.

Kuntavaalien ennakkoäänestysaika on 26.5.–8.6.2021. Mainoksen julkaisupäivänä ennakkoäänestys oli vielä kesken.

Laajalla ovensuukyselyllä voi saada tukea väitteille suosiosta. Jotta kysely on luotettava, tulee siihen saada useiden satojen äänestäjien mielipide.

Mainoksessa ei esitetä mitään mainintaa väitteen tueksi tehdystä kyselystä, ja väite on epätosi.

Väite: "Maksuttoman ehkäisyn vuosittaiset kustannukset olisivat noin 265 000 euroa"

Ehdokkaat Elisa Lientola (vas.), Maria Mäkynen (sd.), Marko Helin (vihr.) kirjoittavat Etelä-Suomen sanomien mielipidepalstalla 2.6.2021 sivu B10, että jos maksuttoman ehkäisy tarjottaisiin alle 25-vuotiaille sen vuosittaiset kustannukset olisivat toteutuessaan Päijät-Hämeessä noin 265 000 euroa.

Perustelu: Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän mukaan terveydenhuollon asiakastietojärjestelmästä ei ole mahdollista saada tarvittavia tietoja ehkäisyä käyttävien määrän arvioimiseksi, joten kokonaiskustannusten arviointi on vaikeaa.

Hyvinvointiyhtymä kuitenkin on laskenut, että ehkäisypillereiden hinnalla laskettuna kustannus olisi 262 000 euroa vuodessa, jos puolelle maakunnan 15–24-vuotiaista naisista annettaisiin maksuton ehkäisy. Yhtymä toteaa, että kustannuksia on vaikea arvioida luotettavasti. Säästöä syntyisi sen mukaan raskaudenkeskeytyksien vähenemisestä, ja rahassa mittaamatonta etua niihin liittyvän inhimillisen kärsimyksen vähenemisestä sekä nuorten seksuaaliterveyden paranemisesta.

Tämä laskennallinen luku olisi kuitenkin tullut esittää arviona, ei faktana, kuten kirjoituksessa esitettiin. Yhtymä on kuitenkin käyttänyt itse arviota päätöksenteossaan, joten väitettä voi pitää totena.

Lue myös: Kasvattaako kaistojen lisääminen ruuhkia? Yle teki faktantarkistusta poliitikkojen väitteille

Meneekö kolmannes toimeentulotuesta maahanmuuttajille? Yle teki faktantarkistusta puheenjohtajien puheille