1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntavaalit

Suomen tyypillisin kuntavaaliehdokas on viisikymppinen mies – tapasimme keskiarvoon osuvan Esan: "Ehkä tässä iässä on aikaa politiikalle"

Sunnuntain kuntavaalien keskivertoehdokas on tasan 50-vuotias mies, joka ei istu kunnanvaltuustossa, ilmenee Kuntaliiton ja Tilastokeskuksen datasta. Myös keskituloisuus, suomen kieli ja peruskoulun jälkeen hankittu tutkinto kuuluvat keskiarvoon.

Esa Päiväkumpu on Suomen keskimääräisimpiä kuntavaaliehdokkaita. Ensi kertaa politiikkaan lähtenyt nuohooja ei omien sanojensa mukaan ole liiemmin kampanjoinut. Kuva: Ari Haimakainen / Yle

Ikää tasan viisikymmentä, vähintään toisen asteen koulutus ja keskitulot. Lisäksi miessukupuoli, äidinkielenä suomi ja ei kokemusta kunnanvaltuustosta.

Muun muassa näistä aineksista koostuu Kuntaliiton (siirryt toiseen palveluun) ja Tilastokeskuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan keskimääräinen suomalainen kuntavaaliehdokas. Kun huomioon otetaan vielä eniten ehdokkaita asettanut puolue, keskusta, yllättävän harva osuu täsmälleen kuvaukseen.

Eräs maan keskimääräisimmistä ehdokkaista löytyy Ylen vaalikoneen (siirryt toiseen palveluun) avulla Kiteeltä. Nuohooja Esa Päiväkumpu täyttää edellä mainituista keskivertoisuuden kriteereistä käytännössä kaikki.

– Heh, ai jaa? Ei kai se huono asia ole, mies kommentoi huvittuneena.

– Ehkä näin 50-vuotiaana moni löytää ensi kerran aikaa yhteisille asioille. Ja elämänkokemusta voi olla jo sen verran, että näkemyksiäkin on, hän spekuloi.

Päiväkumpua ehdokkaaksi motivoivat oman kunnan peruspalveluihin liittyvät asiat. Kuntaliiton tutkimusjohtaja Marianne Pekola-Sjöblom sanoo myös tämän olevan keskimääräiselle ehdokkaalle tyypillistä.

Marianna Pekola-Sjöblomin mukaan kuntavaaliehdokkaisiin liittyvä data kiinnostaa vaalien alla useita tahoja. Kuva: Kommunförbundet

– Arkea lähellä olevat seikat ovat yleensä niitä, jotka saavat kokeilemaan politiikkaa. Olipa puoluetausta mikä hyvänsä.

PS:n nousu näkyy tilastoissa

Kuntavaaliehdokkaiden taustoja analysoivat Suomessa Tilastokeskus ja Kuntaliitto. Keskimääräisen kandidaatin stereotyyppi on muuttunut vaali vaalilta iäkkäämmäksi ja naisten osuus on hitaasti kasvanut.

Tämänkertaiset vaalit tosin tuovat poikkeuksia trendeihin – Pekola-Sjöblomin mukaan pitkälti perussuomalaisten vuoksi. Puolue kasvatti ehdokasmääräänsä peräti 55 prosentilla, suurista puolueista selvästi eniten. Tämä nosti kaikkien ehdokkaiden kokonaismäärää ensi kertaa sitten 2000-luvun alun.

Perussuomalaiset kasvoi pitkälti uusien miesehdokkaiden myötä. Tämä pysäytti naisten osuuden kasvun.

– Nyt ehdolla olevista vajaasta 36 000 henkilöstä naisia on 39,7 prosenttia. Jos perussuomalaisissa olisi enemmän naisia, luku olisi noussut yli 40 prosentin, mikä olisi uusi ennätys, Pekola-Sjöblom sanoo.

Eniten ehdokkaita on keskustalla (6 871), mutta kokoomus (6 010), perussuomalaiset (5 953) ja SDP (5 620) eivät jää siitä kauaksi. Kuntakohtaiset erot puolueiden suosiossa ja ehdokkaiden profiilissa ovat suuria.

Pekola-Sjöblom pitää harmillisena paitsi naisten suhteellista vähyyttä, myös alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden pientä määrää (8,5%).

– Kaikkien toive varmasti on, että kunnanvaltuustot edustavat mahdollisimman hyvin kuntalaisten moninaista joukkoa. Mahdollisuus tähän pienenee, jos erilaisuus ei näy ehdokaslistoilla.

“Ehkä viisikymppisenä tälle on aikaa”

Mutta mikä sitten saa viisikymppisen, työssä käyvän kuntapolitiikan ensikertalaisen ehdolle vaaleihin? Esa Päiväkumpu osaa vastata tähän vain omasta puolestaan.

– Ehkä näin 50-vuotiaana sitä on yksinkertaisesti aikaa politiikalle. Ja elämänkokemusta on myös jo sen verran, että näkemyksiä asioista löytyy, hän sanoo.

On spekuloitu, että politiikkaan lähtemisen kynnys voi olla korkea ihmisille, jotka kantavat päävastuun lapsista ja kodista. Tämä vaikuttaisi suoraan naisten määrään ehdokaslistoilla. Myös nuorten ja naisten yleinen kiinnostus kuntapolitiiikkaan on ollut laskussa (siirryt toiseen palveluun).

Päiväkummun kotikunnassa Kiteellä vaaleihin osallistuu 120 ehdokasta. Paikkoja valtuustossa on 35. Yhtä paikkaa kohden ehdokkaita on siis noin kolme ja puoli – lähes Suomen keskiarvoa sekin.

– Istuvia valtuutettuja koko Suomen ehdokkaista on 18 prosenttia, mutta he ovat perinteisesti vahvoilla. Yli puolet valitaan jatkokaudelle, Pekola-Sjöblom kertoo.

Kiteeläinen Esa osuu keskiarvoon liki kaikin tavoin.

Lue lisää:

Kuntapäättäjiä häiritään ja haukutaan, ja se vaikuttaa jo demokratiaan – suurin osa ehdokkaista haluaisi käyttäytymisohjeet valtuustoihin

Katso puoluejohtajatentin huippukohdat: Orpo puhui kauniisti panostuksista opetuksen alkuun, Marin sivalsi kokoomuksen leikkauksista viime kaudella

Yle seurasi ennakkoäänestyksen viimeisiä hetkiä Joensuussa – katso äänestystunnelmia pääkirjastolta