1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. turvapaikanhakijat

Kaupunki häätää turvapaikanhakijoita uhkasakolla: taustalla asukkaiden valituskirje mielenterveyskuntoutujien yksiköstä

Lahden kaupunki on häätämässä SPR:n tehostetun tuen vastaanottotoimintaa entisestä vanhainkodin kiinteistöstä. Kaupungin mielestä toiminta ei ole rakennusluvan mukaista. SPR ja kiinteistöä vuokraava yhtiö kiistävät tulkinnan.

Turvapaikanhakija Nahidad istuu selin kameraan.
Yle haastatteli kahta häätöuhan alla olevan yksikön asukasta. He eivät esiinny videossa omilla kasvoillaan ja nimillään oman turvallisuutensa takia.

Lahti haluaa lopettaa Suomen ainoan mielenterveyskuntoutujille tarkoitetun vastaanottokeskuksen toiminnan.

Tehostetun tuen yksikkö toimii entisessä Tapanilan vanhainkodin kiinteistössä. Kaupungin mukaan toiminta ei ole vallitsevan asemakaavan mukaista tavanomaista asumista vaan hoitolaitostoimintaa.

SPR:n Hämeen piirin vastaanottotoiminnan johtaja Minna Jussila kertoo, että he haluavat nyt ensisijaisesti selvittää valitusmahdollisuudet yhdessä vuokranantajan Tapanilan Kartanokodit Oy:n kanssa. Hän ei voi ymmärtää kaupungin häätöpäätöstä.

– Olen harmissani ja hämmentynyt, ettemme ole saaneet vastauksia kaupungilta siihen, miten meidän tulisi muuttaa toimintaamme. Olemme kysyneet sitä useampaan kertaan.

Jussila katsoo, että tehostetun tuen toimintayksikön toimintaa määritellään Lahden alueella eri tavalla kuin muita vastaavia mielenterveysyksiköitä. Asiakkaat ovat mielenterveystukea tarvitsevia henkilöitä. He eivät ole sairaalakuntoisia. Tehostetussa tuessa tarjotaan arkea tukevaa toimintaa, jolla ihmiset pääsevät takaisin omiin vastaanottokeskuksiin.

Minna Jussilan mukaan tehostetun tuen yksikön kuntoutustulokset ovat olleet hyviä. Kuva: Markku Lähdetluoma

– Tehostettuun tukeen tulevan asiakkaan tulee itse olla sitoutunut ja halukas. Ketään ei tuoda väkisin. Ja jos osoittautuu, että asiakas ei ole sitoutunut kuntoutukseen, ihminen palaa vastaanottokeskukseensa.

Jussilan mukaan SPR ei ole vielä miettinyt yksikölle uutta paikkaa. He tutustuvat ensin rauhassa kaupungin päätökseen. Sopivia tiloja kuitenkin löytyy Suomesta.

Nahidad ja Hasan asuvat tehostetun tuen yksikössä

Yksikössä asuu tilapäisessä majoituksessa 20 turvapaikanhakijaa. Heille tarjotaan erilaista tukea muun muassa psyykkisiin ongelmiin ja arkipäivästä selviytymiseen.

Asukas viipyy yksikössä 3–6 kuukautta, ja siellä on 14 työntekijää.

Yksi tehostetun tuen asukeista on irakilainen Nahidad. Hän ei esiinny jutussa koko nimellään turvallisuutensa vuoksi.

Nahidad joutui vaikeuksiin kotimaassaan Irakissa. Suomeen hän päätyi vuonna 2015 turvapaikanhakijana. Kotimaassa eläminen kävi mahdottomaksi. Vaikka asiat ovat nyt paremmin Suomessa, on tulevaisuus yhä hämärän peitossa.

Nahidadilla on seitsemän lasta, kaksi aikuista ja viisi alaikäistä. Hän ei ole lastensa kanssa tekemisissä vaikean tilanteensa takia.

– Mielialani on matalalla ja poden stressiä. Tämä on nyt kolmas kerta, kun olen täällä. Olen erittäin tyytyväinen saamastani tuesta.

Tehostetun tuen yksikön asukas Hasan osoittaa kohti asuntonsa ikkunaa. Kuva: Markku Lähdetluoma

Irakilainen Hasan tuli Suomeen yksin vuonna 2015. Hänkin esiintyy vain etunimellään oman ja perheensä turvallisuuden takia.

Hasan pystyy pitämään yhteyttä perheeseensä Irakissa, mutta asiat eivät ole siellä heillä hyvin. Hasan toivoo saavansa perheensä Suomeen.

– Haluaisin oleskeluluvan Suomesta. Unelmani on päästä opiskelemaan ja saada töitä. Olen Suomen valtiolle kiitollinen saamastani avusta ja haluan antaa takaisin. Olisi hienoa pystyä elämään tavallista elämää täällä. Vointini on mennyt parempaan suuntaan koko ajan.

Kiista on kaupungille kiusallinen

Lahden kaupunkikehitysjohtaja Olli Alho pitää tehostetun tuen yksikön toimintaa entisen vanhainkodin kiinteistössä lain vastaisena. Asiassa tulkitaan maankäyttö- ja rakennuslakia. Rakennusvalvonnan hankkimien asiantuntijalausuntojen mukaan kyse on hoitolaitostoiminnasta.

– Se on voimassa olevan asemakaavan vastaista toimintaa. Tästä on kiinteistön omistajaa huomautettu jo viime vuoden puolella ja pyydetty lopettamaan toiminta. Kehotuksella ei ole ollut tehoa.

Kiista sai alkunsa viereen nousseen omakotialueen asukkaiden kirjelmöinnistä rakennusvalvonnalle kesäkuussa 2020. Kirjeen allekirjoitti 37 henkilöä. Kirjeessä vaadittiin vastaanottokeskuksen toiminnan keskeyttämistä, koska kaavamääräyksiä oli rikottu. Valituksen allekirjoittaneet asukkaat eivät halunneet kommentoida asiaa Ylelle.

Kaupunki ryhtyi selvittämään asiaa ja päätyi asukkaiden kanssa samaan lopputulemaan eri asiantuntijoita kuultuaan. Rakennus- ja ympäristölupalautakunta päätti tänä kesänä tehostaa häätöä uhkasakolla.

Olli Alho myöntää, että asia on varsin kiusallinen kaupungille. Kaavasta voitaisiin myöntää vähäinen poikkeus, mutta se edellyttää naapuruston hyväksyntää.

– Toiminta sinänsä on hyvin tärkeää, ja ilman muuta SPR tekee siinä hyvää työtä.

Tapanilan entisessä vanhainkodissa on tavanomaisten vuokra-asuntojen lisäksi SPR:n tehostetun tuen yksikkö turvapaikanhakijoille. Kuva: Markku Lähdetluoma

Migri: Yksikössä ei ole kyse hoitolaitostoiminnasta

Turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaa valvoo ja ohjaa Maahanmuuttovirasto (Migri). Migrin mukaan se on paikan päällä varmistanut, että kiinteistö soveltuu kyseiseen toimintaan.

Migrin vastaanottoyksikön tulosalueen johtaja Kimmo Lehto toteaa, että tehostetun tuen yksikössä ei ole kyse hoitolaitostoiminnasta.

– Ei tätä ole hoitolaitokseksi aikaisemmin todettu. Lopulta lainopilliset henkilöt osaavat antaa tästä tulkintoja.

Lehdon mukaan yksikön ideana on, että turvapaikanhakija saa sellaista tukea, ettei hän joudu esimerkiksi mielenterveyttä hoitavaan laitokseen. Se tulee yhteiskunnalle huomattavasti halvemmaksi.

Mikäli SPR ja kiinteistönomistaja Tapanilan Kartanokodit Oy valittavat asiasta hallinto-oikeuteen, kiistaa puitaneen vielä pitkään. Tukitoiminta kiinteistössä voinee jatkua, kunnes oikeus antaa asiassa ratkaisun.

SPR:lle tilat vuokrannut Tapanilan Kartanokodit Oy:n kiinteistöt omistava yrittäjä Juha Kukkonen kertoo, että heille tässä on ensisijaisesti kyse tasavertaisuudesta. Tapanilan kohdetta tulee kohdella, kuten muitakin tukiasuntoja eri puolilla kaupunkia asuinkaavoilla.

– Kyllä tämä varmasti jatkoa saa. Se ei missään tapauksessa pääty tähän. Meitä on kannustettu monelta taholta viemään tämä asia loppuun.

Lue myös: Kaupungin rakennus- ja ympäristölupalautakunnan päätös perusteluineen (siirryt toiseen palveluun)