1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Rauli Virtanen

Kun Rauli Virtanen kulki pitkin Amerikkaa, hän oppi, että pelko pitää karistaa: "Parempi on luottaa ja tulla vaikka muutaman kerran jymäytetyksi"

Ulkomaantoimittaja Rauli Virtanen tietää, miten luottamuksella ja uteliaisuudella pääsee lähelle ihmistä. Hän haluaa näyttää meille tavallisen ihmisen tarinan.

Ulkomaantoimittaja Rauli Virtasen valokuvia on tänä kesänä esillä Haminassa. Kuva: Antti-Jussi Korhonen / Yle

Vaikka ulkomaankirjeenvaihtaja Rauli Virtanen on päässyt tapaamaan lukuisia maailman johtajia ja kuuluisuuksia, haluaa hän mieluiten kertoa maailmasta tavallisille ihmisille muiden tavallisten ihmisten kautta.

Rauli Virtanen on matkoillaan hakeutunut paikkoihin, joihin turistit eivät yleensä mene. Kuva: Minna Nordström / Haminan kaupunki

Virtasen ajatusmaailma oikeastaan näkyi jo hänen ensimmäisellä ulkomaanmatkallaan 1970, joka suuntautui Brasilian Rio de Janeiroon. Juttuja Amazonin sademetsien kohtalosta ja sinne teiden rakentamisesta saatiin pian lukea suomalaisista sanomalehdistä.

Matka kesti useita kuukausia ja päättyi aikanaan Alaskaan. Jostain Virtanen sai aina lainaksi kirjoituskoneen, kirjoitti sillä jutut ja lähetti ne lentopostikuoressa Suomeen. Mukaan kirjekuoressa lähti filmien negatiiveja.

Aloitteleva reportteri otti puhuttelevia valokuvia – sellaisia, joissa paikallinen arki ja elämä sekä näkyy että tuntuu.

Hän oppi matkallaan uransa kenties olennaisimman asian: pelätä ei kannata, vaan pitää mennä rohkeasti lähelle. Tärkein anti oli oppia luottamaan ihmisiin.

– Kannattaa mieluummin olla avoimin mielin, kuin suhtautua epäluuloisesti kaikkeen vieraaseen. Parempi on luottaa ja tulla vaikka muutaman kerran jymäytetyksi sen sijaan, että pelkäisi koko ajan, sanoo maailman jokaisen valtion kolunnut ulkomaankirjeenvaihtaja Rauli Virtanen.

Lapset ja arki ovat voimakkaasti kuvissa läsnä. Kuva: Minna Nordström / Haminan kaupunki

Ilmeisen monta paikkaa Virtaselta olisi jäänyt käymättä, jos pelko ja epäluulo olisivat saaneet vallan. Myös hiljattain Haminassa avautunut Rauli Virtasen valokuvanäyttely olisi tyystin toisenlainen.

Ainutlaatuinen tapaaminen

Vapaustaistelija Nelson Mandelasta (1918–2013) tuli viime vuosisadalla afrikkalaisen rotusorron vastustamisen kasvot. Näin siitäkin huolimatta, että Mandela istui vankilassa 27 vuotta.

Rauli Virtanen pääsi tapaamaan Mandelan Etelä-Afrikan tasavallassa kohta tämän vapauduttua vankilasta vuonna 1990. Siitä kohtaamisesta lopulta muodostui yksi hänen uransa huippuhetkistä.

– Hän on henkilö, jonka saavutuksia ja jota henkilönä kunnioitan ylitse muiden. Pari päivää sain seurata hänen paluutaan hurraavien kansanjoukkojen keskelle, kertoo Virtanen.

Nelson Mandela vapautui vankilasta vuonna 1990. Hän oli juhlittu sankari, mikä johti lopulta Mandelan valitsemiseen Etelä-Afrikan tasavallan presidentiksi. Kuva: Minna Nordström / Haminan kaupunki

Nelson Mandela johti apartheidin eli rotuerottelun vastaista toimintaa Etelä-Afrikassa 1940-luvulta aina 1960-luvun puoleen väliin saakka. Hän halusi omien sanojensa mukaan vaalia ihannetta demokraattisesta ja vapaasta yhteiskunnasta, jossa kaikki ihmiset elävät harmoniassa ja tasa-arvossa.

Vuonna 1964 hänet määrättiin elinkautiseen vankeuteen, josta hän vapautui 71-vuotiaana helmikuussa 1990. Vasta seuraavana vuonna rotuerottelu virallisesti lakkautettiin Etelä-Afrikan tasavallassa.

Kahden päivän ajan Rauli Virtanen seurasi, miten Nelson Mandela esiintyi kannattajilleen. Kuva: Antti-Jussi Korhonen / Yle

Vapautumisensa jälkeen Mandela sai Nobelin rauhanpalkinnon ja valittiin Etelä-Afrikan ensimmäiseksi mustaksi presidentiksi.

– Hän oli tavattoman vaatimaton, eikä nostanut omaa profiiliaan. Huumorintajuinen, leppoisa, hyvin sydämellinen ja ystävällinen. Mandela ei tuntenut tippaakaan katkeruutta siitä, mikä hänen kohtalonsa oli ollut. Hän pystyi antamaan anteeksi, mutta ei tietenkään pystynyt kokemaansa unohtamaan, kertoo Rauli Virtanen.

Enemmän kuvausta arjesta

Rauli Virtanen on tehnyt töitä lähes kaikille suomalaisille mediataloille. Hän oli pitkään MTV:n uutisten ulkomaankirjeenvaihtaja, jolloin hän viimeistään tuli koko kansalle tutuksi. Hän muun muassa raportoi Persianlahden sodasta vuonna 1991.

Haminassa on esillä muun muassa tämä kuva, jossa Rauli Virtanen Libyassa tapaa Jasser Arafatin. Kuva: Antti-Jussi Korhonen / Yle

Virtanen toivoo, että suomalaisilla mediataloilla olisi pysyviä kirjeenvaihtajia myös Lähi-idässä ja Afrikassa. Siellä pitkään olleet kirjeenvaihtajat pystyisivät kertomaan arjesta ja ihmisestä sekä tuomaan heitä lähemmäksi suomalaisia.

Se olisi Virtasen mukaan erityisen olennaista nyt, kun ihmisten matkustaminen on muutenkin vähäistä.

– Tällä hetkellä meillä on laskuvarjojournalismia eli mennään paikan päälle vasta, kun siellä jotain tapahtuu. Tavalliselle katsojalle tai lukijalle jää mielikuva, että siellä aina vain tapellaan. Me luomme vahingollisia stereotypioita, jotka pahimmillaan johtavat muukalaisvihaan, sanoo Virtanen.

Rauli Virtanen pääsi viettämään yhden päivän nyrkkeilijä Muhammad Alin seurassa. Ali oli ollut hyvin rennolla tuulella ja jäi sydämellisenä ihmisenä Virtasen mieleen. Kuva: Antti-Jussi Korhonen / Yle

Valokuvia matkojen varsilta

Haminan Bastionissa avautuneessa valokuvanäyttelyssä on valokuvia Rauli Virtasen yli 50 vuotta kestäneeltä uralta ulkomaankirjeenvaihtajana.

Rauli Virtasen äänestä huokuu, miten hän on nähnyt maailmaa niin monesta eri suunnasta. Antti-Jussi Korhonen haastattelee.

Kuvissa esiintyvät niin tunnetut kasvot maailmalta kuin ne tuntemattomat tavalliset ihmiset omassa arjessaan karuissa ja köyhissä olosuhteissa.

– Nämä ovat uutis- ja reportaasikuvia. Kuvia ihmisistä. Niissä toivottavasti näkyy ihmisten kohtaaminen ja miten toisen henkilön ystävällisyys heijastuu toiseen henkilöön.

Näyttelyssä ovat kunkin kuvan kohdalla mukana myös Rauli Virtasen kirjoittamat tarinat kuvien taustoista. Kuva: Minna Nordström / Haminan kaupunki

IHMINEN – Rauli Virtanen 50 vuotta maailmalla -juhlanäyttely Haminan Bastionissa 15.8.2021 saakka. Näyttelyyn on vapaa pääsy.