1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. faktantarkistus

Menivätkö faktat sekaisin, vai reistailiko muisti? – Tarkistimme 4 kunnallisvaaliehdokkaiden esittämää väitettä Tampereesta

Tamperella kuumia perunoita ovat muun muassa asuntorakentaminen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen. Faktantarkistukseen kelpuutettiin vain sellaisia väitteitä, jotka sisälsivät tarkistettavissa olevia tietoja.

Yle tarkistaa faktat vaalipuheista. Kuva: Yle

Kampanjointi käy kuumana ennen sunnuntaina käytäviä kuntavaaleja. Tampereella puhuttaa muun muassa rakentaminen, soteuudistus sekä kaupungin ja liikemaailman yhteistyö. Tarkastimme eri vaalitenteissä esitettyjä tamperelaisten kuntavaaliehdokkaiden väitteitä sekä Tampereeseen liittyviä väitteitä.

Väitteitä arvioimme asteikolla epätosi, siltä väliltä ja tosi. Väite on tosi, kun sen sisältämät tiedot ovat totta ja epätosi, kun sen sisältävät tiedot eivät pidä paikkaansa. Luokituksen siltä väliltä väite sai, jos se ei ollut täysin tosi tai epätosi.

Varsinaiseen faktantarkistukseen kelpuutettiin vain sellaisia väitteitä, jotka sisälsivät tarkistettavissa olevia tietoja. Poliitikkojen esittämiä mielipiteitä tai esimerkiksi tulevaisuuden visioiden totuusarvoa ei voida arvioida.

Voit arvioida ennen arvion lukemista itse, mitä mieltä olet väitteen totuudenmukaisuudesta painamalla väitteen jälkeen epätosi, siltä väliltä tai tosi.

Väite: "Tampere on hyvä esimerkki siitä, että suurena kaupunkina sillä ei tule olemaan mahdollisuutta tuottaa palveluita."

– Kristillisdemokraattien puheenjohtaja sekä Lapinlahden kunnallisvaaliehdokas Sari Essayah MTV3:n puheenjohtajatentissä (siirryt toiseen palveluun) 8.6.2021.

Juontajat pyysivät Essayahia kommentoimaan, kuinka hyvin hän näkee tämänhetkisen sote-uudistusmallin toteuttavan kuntalaisten hoitoonpääsyn. Essayah kritisoi hallituksen sotemallin olevan hallinnoltaan liian massiivinen. Osana kritiikkiään Essayah väitti, että toisin kuin Helsinki erityisjärjestelyineen, Tampere on hyvä esimerkki suuresta kaupungista, jolla ei tule olemaan mahdollisuutta tuottaa palveluita.

Perustelu: Väite on totta. Tämänhetkisen soteuudistusmallin toteutuessa sotepalveluiden järjestäminen ja tuottaminen siirtyy kunnilta hyvinvointialueen vastuulle.

Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveyspolitiikan tenure track -tutkija, sote-uudistuksen kehitystä tutkinut Liina-Kaisa Tynkkynen vahvistaa Essayahin muotoilun pitävän paikkansa.

– Kyllä se on näin. Helsinki on ainoa joka saa kaupunkina jatkaa toimintaansa ja järjestää sotepalvelut itse, jos tämänhetkinen malli toteutuu. Muut kunnat eivät voi tuottaa tai järjestää palveluja.

Tampere kuuluisi Pirkanmaan hyvinvointialueeseen. Hyvinvointialueelle tulee aluevaltuusto, jonka edustajat olisivat hyvinvointialueen asukkaiden äänestämiä.

– He eivät edustaisi kotikuntaansa vaan maakuntaansa.

Se, miten tällä hetkellä ajettava sotemalli lopulta vaikuttaisi esimerkiksi tamperelaisen sotepalveluihin, ei ole vielä täysin selvillä.

– On vaikea sanoa miten se tulee näyttäytymään. Todennäköisesti tamperelaiselle ei hirveän isoa muutosta tule, koska tämä on keskuskaupunki ja yksi Suomen isoimmista kaupungeista. Olisi vaikea nähdä, että tamperelaisten palvelut merkittävästi muuttuisivat, Liina-Kaisa Tynkkynen sanoo.

Rahoitus on kuitenkin kysymysmerkki. Kun hyvinvointialueen sisällä jaetaan rahaa voivat esimerkiksi palveluiden painopisteet muuttua. Rahoituksen taso on suhteellisen niukka, mikä toki voi johtaa säästöihin.

– Jos rahoitus ei olisi riittävää koko alueen hoitamiseen ja kannusteita vaikuttavien palveluiden tuottamiseen ei ole, on toki mahdollista että palveluiden tasoon voi joissain paikoin tulla muutoksia , Tynkkynen sanoo.

Tynkkysen mukaan nähtäväksi jää, miten mahdollisissa aluevaaleissa valitut päättäjät onnistuvat omaksumaan maakuntapäättäjän identiteteetin. Jos aluevaltuuston edustajat eivät asennoidu päättämään keskeisesti hyvinvointialueen asioista vaan pyrkivät valvovaan oman kotikuntansa etuja, on mahdollista, että päätöksenteko vinoutuu alueellisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta.

– Tämä olisi suurempien kaupunkien eduksi, jos näiden kaupunkien asukkaat saavat ison määrän paikoista valtuustossa, Tynkkynen sanoo.

Väite: "Tampereelle nousee 200 omakotitaloa vuodessa."

– Sosiaalidemokraattien kuntavaaliehdokas ja Tampereen pormestari Lauri Lyly Yle Tampereen pormestaritentissä 8.6.2021.

Lylyn väite liittyi keskusteluun siitä, millaisia asuntoja Tampereelle valmistuu. Lyly perusteli luvulla sitä, että Tampereelle valmistuu kerrostaloasuntojen lisäksi myös omakotitaloja. Yle Tampere summasi rakentamiskeskustelua analyysiin, jonka voi lukea tästä linkistä.

Perustelu: Väite on epätosi. Tilastokeskuksen mukaan Tampereella on edellisen viiden vuoden aikana rakennettu omakotitaloja seuraavasti: 112 kappaletta vuonna 2016, 179 kappaletta vuonna 2017, 186 kappaletta vuonna 2018, 143 kappaletta vuonna 2019 ja 127 kappaletta vuonna 2020.

Tällä ajanjaksolla Tampereella on siis aloitettu alle kahdensadan omakotitalon rakentaminen vuosittain. Lauri Lyly aloitti pormestarikautensa vuonna 2017.

Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotannon yliaktuaari Kalle Laukkanen kertoo, että lukuun sisältyy myös vanhojen omakotitalojen laajennukset, eli täysin uusia omakotitaloja on viime vuosina rakennettu vielä edellä esiteltyjä lukuja vähemmän.

Väite: "Eurooppalainen sijoittajaryhmä yritti kaksi vuotta sitten aloittaa liiketoiminnan valmistelun Tampereella ja jätti kaupungille 19 turhaa soittopyyntöä. Yrittäjien soittopyyntöihin ei vastattu, mikä vähintäänkin lykkäsi merkittävän työpaikkamäärän syntymistä Tampereen seudulle. Teknologiatyöpajaan sekä Näsijärven pohjassa makaavan nollakuidun energiakäyttöön liittyvien hankkeiden tuotto olisi voinut olla jopa 300 miljoonaa euroa."

– Perussuomalaisten pormestariehdokas Lassi Kaleva Yle Tampereen pormestaritentissä 8.6.2021.

Perustelu: Väite on siltä väliltä. Kommunikaatiovaikeuksien takia hankkeen edistyminen saattoi viivästyä, mutta kaupunki ja sijoittajaryhmä olivat lopulta yhteyksissä jo vuonna 2019. Hankkeen mahdollista tuottoa on mahdoton arvioida johtuen kyseisen kokoluokan projektien hitaasta etenemisestä ja taloudellisista epävarmuuksista.

Tampereen kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja Teppo Rantanen muistaa tapauksen parin vuoden takaa.

– Kuulin silloin vuonna 2019, että apulaispormestaria ja henkilöstöä yritettiin tällaisen toimijan suunnasta tavoitella. Reagointi ei ollut niin ripeää mitä pitäisi olla, kun tulee tällaisia yhteydenottoja. Tapaamiset tapahtuivat viiveellä, Rantanen kertoo.

Tapaaminen kuitenkin onnistui saman vuoden aikana Business Tampereen kautta ja palaveeramaan päästiin.

Rantasen mukaan teknologia-aihiosta keskusteltiin, mutta se ei mennyt eteenpäin. Nollakuidun suhteen asiaa tutkittiin ja sovittiin, että siihen palataan.

– Tapaamiset eivät johtaneet tuolloin mihinkään. Lassin kommentit vetivät hieman mutkat suoriksi ja oikaisten, mutta taustalla on faktaakin.

Sattumalta Tampereen kaupunki ja sijoitusryhmän edustajat olivat tavanneet nyt muutama viikko sitten ja keskusteluja hankkeiden tiimoilta jatketaan.

– Ehkä näitä ei Lassin kannattaisi niin hirveästi puhua, kun asioihin liittyy kuitenkin sijoittajien kannalta liikesalaisuuksien piirissä olevia seikkoja, Rantanen sanoo.

Väite: "Esimerkiksi lastensuojelua tulee palauttaa julkiseen ja omaan tuotantoon, sillä näiden palveluiden yksityistäminen on kasvattanut lastensuojelun menoja. Kustannuksia aiheuttavat muun muassa pitkäaikaiset huostaanotot."

– Vasemmistoliiton 2. varapuheenjohtaja ja Tampereen kuntavaaliehdokas Minna Minkkinen Aamulehden pormestaritentissä (siirryt toiseen palveluun) 19.5.2021.

Perustelu: Väite on siltä väliltä. Tampereen kaupungin lasten, perheiden ja nuorten palvelujohtaja Maria Päivänen kertoo, että laitosnuorten määrä on kasvanut ja samanaikaisesti Tampereen kaupungille laitospalveluita myyvät palveluntarjoajat ovat nostaneet hintojaan tasaisesti. Lastensuojelun menojen kasvu johtuu siis useammasta syystä.

Päivänen kertoo, että lastensuojelutoiminnan toteuttaminen voisi onnistua edullisemmin, jos kaupungilla olisi enemmän omia laitospaikkoja.

Kaupungin oma laitostoiminta vaatisi kuitenkin investointeja: tällä hetkellä kaupungilla ei ole tiloja, missä palveluita pyörittää, eli ensin pitäisi rakentaa uusia.

Lue lisää:

Kasvattaako kaistojen lisääminen ruuhkia? Yle teki faktantarkistusta poliitikkojen väitteille

Kuka heistä on seuraava Tampereen pormestari? Ylen vaalitentissä puolueiden ehdokkaat, seurasimme kuumaa kisa hetki hetkeltä