1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. uiguurit

Amnestyn laaja raportti kuvaa muslimivähemmistöjen sortoa Kiinan Xinjiangissa – Leireillä kidutus on arkista ja rangaistukset mielivaltaisia

Raporttia varten on haastateltu kymmeniä ”uudelleenkoulutusleireillä” olleita. He olivat kokeneet kidutusta tai muuta kaltoinkohtelua. Monille jäi epäselväksi, millä perusteella jotkut pääsivät leireiltä vapauteen ja toiset päätyivät vankilaan.

Kiinalaisten uiguurien oikeuksia vaativia mielenosoittajia Istanbulissa Turkissa 1. huhtikuuta 2021. Kuva: Tolga Bozoglu / EPA

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan Kiina syyllistyy rikoksiin ihmisyyttä vastaan sortaessaan järjestelmällisesti Xinjiangin alueella eläviä muslimivähemmistöjä.

Järjestön mukaan Kiinan hallinto vainoaa, vangitsee perusteetta ja kiduttaa uiguurien lisäksi myös kazakkeja, hui-kiinalaisia sekä muihin pääosin islaminuskoisiin vähemmistökansoihin kuuluvia ihmisiä.

Järjestö on juuri julkaissut laajan raportin (siirryt toiseen palveluun) Xinjiangin muslimivähemmistöjen oloista. Sitä varten on haastateltu yli sataa ihmistä. 55 heistä oli itse ollut vangittuna internointileireillä, joita virallinen Kiina kutsuu uudelleenkoulutuskeskuksiksi.

Muut haastatellut ovat vangittujen tai kadoksissa olevien ihmisten sukulaisia sekä Xinjiangissa asuneita tai vierailleita ihmisiä. Joukossa on ainakin yksi itse sortotoimiin osallistunut henkilö.

Amnesty Internationalin pääsihteerin Agnès Callamardin mukaan muslimivähemmistöjen uskonnollinen ja kulttuuri-identiteetti uhkaa hävitä.

–Sen pitäisi ravistella ihmiskunnan omaatuntoa, että massiivisia ihmismääriä on pakotettu aivopesun, kidutuksen ja muun alentavan kohtelun kohteeksi internointileireillä, ja miljoonat elävät pelossa valtavan valvontajärjestelmän keskellä, Callamard sanoo tiedotteessa.

Paikalliset kokoontuivat basaarissa Xinjiangin Urumqissa 21. huhtikuuta. EPA-kuvatoimiston välittämä valokuva on otettu Kiinan hallituksen järjestämällä lehdistömatkalla. Kuva: Wu Hong / EPA

"Kiitä Xi Jinpingiä kaikesta"

Raportin mukaan jokaista internointileirillä olleista haastatelluista oli kidutettu tai kohdeltu muuten julmasti, epäinhimillisesti tai alentavasti.

Amnestyn mukaan näyttää siltä, että jokainen heistä oli joutunut leirille varsin tavanomaisen, lainmukaisen käytöksen seurauksena. Syynä saattoi olla esimerkiksi uskonnollisen kuvan omistaminen tai se, että oli pitänyt yhteyttä johonkuhun ulkomailla asuvaan.

Raportissa kuvaillaan yksityiskohtaisesti leirien arkea.

Leireille joutuneilla ei ollut lainkaan yksityisyyttä. Heitä valvottiin koko ajan, myös öisin, wc-tiloissa ja ruokaillessa. Ainoastaan mandariinikiinan puhuminen oli sallittua, ja muiden kielten käyttämisestä rangaistiin.

Suurin osa haastateltavista oli pakotettu jossain vaiheessa osallistumaan tiukasti ohjattuun opetukseen. He kuvasivat tyypillisen päivän leirillä edenneen niin, että kanttiiniaamiaisen jälkeen alkoi opetus, jota kesti 3–4 tuntia ennen lounasta. Lounaan jälkeen vuorossa oli lyhyt "lepo", joka tarkoitti paikoillaan istumista.

Sitten vuorossa oli jälleen 3–4 tuntia opetusta ja päivällinen. Sen jälkeen leiriläisten tuli käydä läpi päivän opetusta muutaman tunnin ajan hiljaa istuen tai polvistuen, tai katsoa lisää opetukseen kuuluvia videoita.

Lähes aina opetuksen aikana leirillä olijoiden piti katsoa suoraan eteenpäin. Muille luokassa oleville ei saanut puhua.

Porttien takana on vartioitu laitos, jonka uskotaan olevan yksi Kiinan internointileireistä. Kuva on Hotanista Xinjiangista vuodelta 2019. Kuva: Greg Baker / AFP

Leireillä opetettiin etenkin mandariinikiinan kieltä. Sen lisäksi opetus sisälsi propagandaa islaminuskon pahuudesta ja Kiinan, Kiinan kommunistisen puolueen ja presidentti Xi Jinpingin hyväntahtoisuudesta, menestyksestä ja voimasta.

– Minusta tarkoituksena oli tuhota uskontomme ja sulauttaa meidät [muuhun väestöön]. He sanoivat, ettemme saa sanoa as-salamu alaykum ja että jos meiltä kysytään etnisyyttämme, meidän pitäisi vastata "kiinalainen", eräs haastateltu sanoo raportissa.

– He sanoivat, ettemme voi käydä perjantairukouksissa. Ja että ei se ole Allah joka antoi sinulle kaiken, se oli Xi Jinping. Sinun ei pidä kiittää Allahia, kiitä Xi Jinpingiä kaikesta, sama haastateltu kuvaa.

Arkista kidutusta ja pahempaa kidutusta

Raportin mukaan leirillä ruokaa ja vettä sai liian vähän, tarpeilla käymistä rajoitettiin eikä ulkoilmaan käytännössä päässyt.** _ _**

Monet haastatelluista kertoivat, että leirille tuomisen jälkeen ensimmäiset päivät, viikot tai jopa kuukaudet kuluivat niin, että heidät määrättiin istumaan paikoillaan selleissä lähes koko päivän ajan, usein hyvin epämukavissa asennoissa.

Kuulusteluja oli säännöllisesti. Samoin vangittuja vaadittiin usein kirjoittamaan kirjeitä, joissa heidän piti tunnustaa menneitä pahoja tekojaan sekä kuvailla, miten opetus on muuttanut heidän ajatteluaan.

Amnestyn mukaan jo leirien tavanomaista arkea voi pitää kidutuksena ja kaltoinkohteluna, koska leirin olot ja täysi kontrollin menettäminen omasta elämästä todennäköisesti aiheuttavat henkistä ja fyysistä kärsimystä. Sen kohteeksi joutuivat kaikki leireillä olleet.

Hotanissa Xinjiangissa sijaitsevan epäillyn internointileirin vartiotorni. Kiina on pyrkinyt estämään toimittajien vapaan liikkumisen Xinjiangissa. Kuva: Greg Baker / AFP

Osa joutui vielä pahemman väkivallan kohteeksi. Kuulusteluissa ja rangaistusmielessä ihmisiä hakattiin, heille annettiin sähköiskuja, heitä estettiin nukkumasta, roikutettiin seinistä, palellutettiin ja niin edelleen. Kuulustelut kestivät yleensä noin tunnin, rangaistukset usein paljon pidempään.

Eräs haastateltu kuvasi sellitoverinsa kuolleen kidutuksen seurauksena. Mies oli sidottu kuulusteluissa usein käytettyyn "tiikerituoliin" eli metalliseen käsi- ja jalkaraudoilla varustettuun tuoliin.

Tuoli oli tuotu sellin keskelle ja muita sellissä olijoita oli kielletty auttamasta miestä, tai he joutuisivat tuoliin itse.

– Hän virtsasi ja ulosti tuolissa. Hän oli tuolissa kolme yötä. Hän kuoli sen jälkeen [kun hänet oli viety pois sellistä], haastateltu kertoo raportissa.

Leireille on viety valtava määrä ihmisiä

Useimmat Amnestyn haastattelemista henkilöistä olivat olleet leireillä 9–18 kuukautta.

Monille oli epäselvää, millä perusteilla heidät vapautettiin. Haastateltavien kertoman mukaan leireiltä siirrettiin ihmisiä myös vankiloihin, mutta osin hämäräksi jäi, miksi juuri tietyt henkilöt joutuivat vankilaan.

Amnesty arvioi, että leireille on viety kaikkiaan satoja tuhansia vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, ehkä yli miljoona. Järjestön mukaan lisäksi vankiloihin on joutunut satoja tuhansia.

Amnesty vaatii Kiinaa purkamaan rakentamansa leirijärjestelmän ja vapauttamaan mielivaltaisesti vangitut ihmiset leireiltä ja vankiloista.

– Kansainvälisen yhteisön täytyy ottaa kantaa ja toimia yhteisvoimin lopettaakseen tämän kauheuden kerralla ja kokonaan, pääsihteeri Agnès Callamard sanoo tiedotteessa.

– YK:n pitää perustaa itsenäinen tutkintamekanismi ja lähettää se kiireesti työhön, jotta kansainvälisen oikeuden alaisista rikoksista epäillyt voidaan saada vastuuseen, Callamard vaatii.

Lue myös:

Yle jäljitti tuttujen ketjujen yhteyksiä uiguurien sortoon Kiinassa – Reiman takki on kuvattu pakkotyöhön liitetyssä yrityksessä, Lidlin toppahousuja on tehty Xinjiangissa

Vakoojalinnut lentävät Kiinan rajaseudun taivaalla – Yle kävi maakunnassa, jossa miljoona ihmistä on viety leireille vannomaan uskollisuutta puolueelle