1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Joe Biden

Eurooppa-kirje: Biden ja Johnson hymyilevät G7-kokouksessa uuden yhteistyön kunniaksi, mutta brexit ja "makkarasota" voivat mutkistaa suhdetta

Saat olennaiset jutut Euroopan unionista perjantaisin suoraan sähköpostiisi, kun tilaat Ylen Eurooppa-uutiskirjeen.

Pasi Myöhänen. Kuva: Pasi Myöhänen, Christos Chatzigiannis / AOP, kuvakooste: Harri Vähäkangas / Yle

LONTOO Kaksi vuotta sitten kesäkuussa Yhdysvaltain presidentin Britannian vierailu tuntui lähes uhkaavalta Pohjois-Lontoon kotikulmillani asti.

Presidentti Donald Trumpin helikopterisaattue lensi matalalla (siirryt toiseen palveluun) pään yli, ja tuntui kuin uusi isäntä olisi tulossa katsomaan tiluksiaan. Lähes kattojen tasalla kohti Buckinghamin palatsia syöksyvä Sikorsky-sotilashelikoptereiden laivue oli pysäyttävä näky.

EU-eropäätöksen tehnyt Britannia etsi kuumeisesti ystäviä. Siksi brexit-fani Trumpille oli suotu poikkeuksellinen virallinen valtiovierailu kuninkaallisine kestityksineen vasta kolmantena Yhdysvaltain presidenttinä Britannian historiassa.

Hetki oli jopa nolostuttava. Oli selvää, että EU:sta eronnut Britannia tarvitsi liittolaisia, mutta tuolloisen pääministerin Theresa Mayn kutsu kiistellylle Trumpille tuntui virheliikkeeltä.

Jo tuolloin oli toki selvää, että seuraavaksi vierailuvuorossa voi olla edustaja Yhdysvaltain polarisoituneen politiikan toiselta laidalta.

Se hetki on nyt, ja tunnelma on toinen kuin kaksi vuotta sitten.

Presidentti Joe Biden liihotteli keskiviikkoiltana Suffolkin RAF Mildenhall -kentälle melkein kuin rauhankyyhky. Biden ja Britannian pääministeri Boris Johnson myhäilivät ja taputtelivat toisiaan olkapäille ensitapaamisen kunniaksi.

Taustalla on kuitenkin jännitteitä.

Vain kaksi vuotta sitten Biden kuvaili Johnsonia (siirryt toiseen palveluun) Trumpin "fyysiseksi ja emotionaaliseksi klooniksi", joten Atlantin ylittävää sielujen sympatiaa on turha odottaa.

Bidenin vertaus ei ole aivan reilu, sillä Johnson pyrki pitämään Trumpin käsivarrenmitan päässä. Johnson ei halunnut profiloitua Yhdysvaltain sylikoiraksi varsinkaan Trumpin aikana.

Biden ei pidä brexitistä (siirryt toiseen palveluun) eikä ehkä Johnsonistakaan. Mutta hän on kokenut diplomaatti, joka tuskin on henkilökohtaisten tunteiden vietävissä.

Edeltäjästään poiketen hän näyttää uskovan aidosti yhteistyön voimaan, ei siihen että isommilla on oikeus haukata pienempiä suupalakseen.

Ja vaikka Johnson ei halua myöntää "erityissuhteen" olemassaoloa (hänen mielestään (siirryt toiseen palveluun) termi henkii Britannian riippuvuutta suuremmasta kumppanistaan) niin Bidenin ja Johnsonin suhde on saanut jopa yllättävän hyvän startin.

Tänään alkavan G7-maiden kokouksen edellä Yhdysvallat ja Britannia näyttävät olevan hellyttävän yksimielisiä niin yritysverotuksen yhdenmukaistamisesta kuin vihreistä tavoitteistakin (siirryt toiseen palveluun).

Todellisuus voi olla toista, sillä jo nyt Britannia ajaa maan finanssialalle erityisoikeutta (siirryt toiseen palveluun) jäädä yritysverosopimuksen ulkopuolelle. Bidenin ja Johnsonin suhde saattaa pian olla koetuksella myös brexitin vuoksi.

"Irlantilaiseksi" identifioituva (siirryt toiseen palveluun) Biden ei katso hyvällä, jos Britannia rikkoo EU:n kanssa tehtyjä brexit-sopimuksia. Britannia suunnittelee jatkavansa (siirryt toiseen palveluun) omalla päätöksellään esimerkiksi makkaran kaltaisille ruokatuotteille luotua siirtymäaikaa brexit-kauppasopimuksen vastaisesti.

Toisaalta Pohjois-Irlannin rauhanprosessiin vahvasti sitoutunut Biden aikoo vaatia (siirryt toiseen palveluun) EU:lta joustavuutta tulenarassa kysymyksessä, jonka vuoksi Pohjois-Irlannissa on nähty uhkaavimpia levottomuuksia vuosiin.

Molemmat vaatimukset voivat kaikua kuuroille korville, sen verran monimutkaisia brexit-kiistat ovat. Saa nähdä, kuinka paljon Kiinan nousun kanssa kamppailevalle Bidenille jää aikaa "makkarasodan" selvittelyyn.

Terveisiä (G7-johtajienkin onneksi) aurinkoisesta Britanniasta,

Pasi

PS. Biden käytti sanaa "erityissuhde" Washington Postin julkaisemassa kirjoituksessa (siirryt toiseen palveluun) sunnuntaina. Sen voi lukea monella tavalla: oliko kyseessä vain tahaton tuttu sanavalinta vai muistutus Johnsonille siitä, että "kukaan meistä ei ole saari" – edes saarivaltio?

Seuraavaksi kollegani Janne Toivosen poimintoja eurooppalaisista puheenaiheista viikon varrelta.

#SOME: Bidenin saapuminen vierailulle avaa Euroopassa toiveiden tynnyrin

Sisältöä ei voida näyttää

Ylen palveluissa voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkista evästeasetuksesi, jos haluat säätää sisältöjen näkymistä Ylen palveluissa. Tarkistamalla evästeasetuksesi voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Valdis Dombrovskis on EU:n talouskomissaari, ja hänen odotuksensa ovat huipussa. Nyt ulosmitataan Bidenin-aikakauden odotuksia nyt kun alkukuukaudet ovat takana. Euroopan-visiitti on seremoniallinen, mutta myös konkreettista tuloksentekoa.

Bidenin kiertomatka Britanniasta Brysselin kautta Geneveen kestää viikon, ja asialista kattaa lähes kaiken mahdollisen: kauppaa, rauhaa, ilmastotalkoita, jopa puolustusyhteistyötä. Soviteltavia kiistoja on vielä paljon digijättien sääntelystä ja kaupasta alkaen.

FAKTA: Yhdysvallat näyttäytyy EU-maille yhä luotettavana kumppanina

Vahva pohja ei murene hetkessä. Toisesta maailmansodasta alkanut Yhdysvaltojen ja Euroopan vahva yhteistyöjakso näkyy siinä, että perusluottamus ei horju, vaikka vastoinkäymisiä tulisikin. Trumpin aikakausi oli turbulenttinen, mutta siitä huolimatta EU-maat luottavat yhä Yhdysvaltoihin kumppanina.

Kanadassa Yhdysvallat nähdään suunnilleen yhtä luotettavana kumppanina kuin monissa EU-maissa. EU:n kaakkoisrajan takana Turkissa luottamus Yhdysvaltoihin on romahtanut.

ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Kovien asioiden täysistunto, kiista syyttäjänviraston kanssa on ohi

Annika Saarikko (kesk.) valittiin valtiovarainministeriksi toukokuun lopulla. Kuva: Silja Viitala / Yle

Aloitamme viikon juttuvinkit Euroopan parlamentin täysistunnolla, jonka asialista oli painava.

Euroopan syyttäjänviraston EPPO:n suomalaissyyttäjistä on myös päästy sopuun, ja Suomessa virisi keskustelu aluetukien jakamisesta. Maailmalla on puhuttu G7-maiden yritysveroaloitteesta.

TÄYSISTUNTO

Euroopan parlamentti hyväksyi tiistaina tiukan kantansa biodiversiteettistrategian puolesta. Suomalaisittain asia on ristiriitainen, sillä keskustelu jakautuu kahteen leiriin. Toinen leiri asettaa edelle metsätalouden edut ja toinen suojelun, vaikka kummatkin sanovat ymmärtävänsä myös toisen näkemyksiä. Tarkemmin asiasta tässä jutussa.

Lisäksi parlamentti kannatti EU:n koronatodistusta (siirryt toiseen palveluun), rokotteiden patenttisuojan väliaikaista purkamista (siirryt toiseen palveluun) ja 1,8 miljoonan euron tukea (siirryt toiseen palveluun) 500 Finnairilta irtisanotun työntekijän työllistymiseen.

Parlamentti asettui tukemaan EU:n Valko-Venäjän vastaisia toimia ja syytti Valko-Venäjää valtiojohtoisesta terrorismista. Samaa termiä käsitellään Valko-Venäjän ja Venäjän osalta Ulkolinjan tuoreessa podcastissa, jossa Marko Lönnqvistin vieraana on tšekkiläinen tutkiva toimittaja Jaroslav Spurný.

G7-YRITYSVEROALOITE

Kansainvälinen yritysverojärjestelmä on isojen mullistusten edessä. G7-maat ovat päässeet yksimielisyyteen uudistuksesta, joka puuttuisi monikansallisten suuryritysten veronkiertoon.

Uudistushanketta on kuvailtu merkittävimmäksi vuosisataan. Mistä on kyse, siitä kertoo muun muassa EU Tax Observatory -tutkimuslaitoksen johtaja tässä jutussamme.

ALUETUKIEN PALUU

EU:n rakennetuista on puhuttu viime vuosina Suomessa vähän. Mutta Etelä- ja Länsi-Suomen alueet ovat herättäneet keskustelua siitä, kuuluisiko niiden saada rakenneongelmiinsa tukea siinä missä Pohjois- ja Itä-Suomenkin, ja nyt idässä ja pohjoisessa on käyty puolustuskannalle. Hallituksen odotetaan linjaavan alueiden EU-tuen jaosta vielä kesäkuun aikana.

EPPO VASTAAN SUOMI

Pari viikkoa sitten EU:n uusi pääsyyttäjä Laura Kövesi arvosteli Suomea Financial Timesin haastattelussa lepsuilusta siinä, ettei Suomi ollut vielä nimittänyt syyttäjiä uuteen virastoon.

Viikko sitten asiasta päästiin kompromissiin, kun Suomi suostui nimittämään kaksi syyttäjää (siirryt toiseen palveluun) mutta sai läpi kantansa, että syyttäjät pystyvät harvojen EPPO-juttujen ohella keskittymään myös kotimaisiin tehtäviin, ettei ammattitaito rapistu.

NORJAN MAANVYÖRYMÄT

Kymmenen ihmistä kuoli, kun Askissa sattui joulukuussa maanvyörymä. Puoli vuotta myöhemmin Ylen Pohjoismaiden-kirjeenvaihtaja Kirsi Heikel vieraili Askissa, jossa oli vastassa absurdi näky: osa taloista vajoaa yhä vyörymään, mutta vieressä pelataan golfia. Verkkojuttu luettavissa täällä, ja tv-uutisjuttu katsottavissa tästä linkistä.

EUROOPPA PUTOAA JALKAPALLOHUUMAAN

Vuonna 2012 Euroopan jalkapalloliiton silloinen puheenjohtaja Michel Platini teki aloitteen, että vuoden 2020 jalkapalloilun EM-kilpailut pitäisi ripotella ympäri Eurooppaa useille eri kaupungeille. Platini myönsi jo tuolloin (siirryt toiseen palveluun) idean olleen outo, mutta vakuutti sen toimivan.

Vuonna 2021 tilanne on tyystin toinen. Rajat ovat edelleen lähes kiinni, halpalennot jäissä, katsojamäärät rajoitettuja. Mutta jalkapallohullu Eurooppa syttyy aina turnauksiin. Guardian-lehden tyylikäs paketti (siirryt toiseen palveluun) esittelee kaikki kisojen 622 pelaajaa, ja Ylen Huuhkajien siivillä -erikoislähetys paketoi ennakkoasetelmat peräti 12-tuntisessa mitassaan.

ENSI VIIKOLLA: Annika Saarikko tarttuu valtiovarainministerin ruoriin myös EU-tasolla

Suurin huomio viikonloppuna ja alkuviikosta kohdistuu Bidenin Euroopan-vierailuun Britanniassa, Brysselissä ja Genevessä. Asetelmia ruoditaan muun muassa Yle Svenskan kirjeenvaihtajien Rikhard Husun ja Ville Hupan analyysissä.

Ensi viikon lopulla torstaina ja perjantaina koittavat Annika Saarikon (kesk.) ensimmäiset EU-kokoukset valtiovarainministerinä. Torstaina kokoontuu euroryhmä ja perjantaina valtiovarainministerien Ecofin-neuvosto, ja aiheina ovat muun muassa jäsenmaiden elvytyssunnitelmat ja komission elvytyslainojen liikkeellelasku.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi. (siirryt toiseen palveluun)