1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Euroopan keskuspankki

Euroopan keskuspankki jätti korot ja koronatoimet ennalleen – asuntovelallisen kissanpäivät jatkuvat

EKP pitää ohjauskoron ennallaan, eli nollassa. Myös 1 850 miljardin euron arvopapereiden osto-ohjelma pysyy ennallaan. Uutinen oli odotettu, EKP on joutunut Euroopan velkojen takuumieheksi.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde käy läpi koronan talousvaikutuksia tänään. Kuva: AOP

Euroopan keskuspankki piti tänään korkokokouksensa Saksassa. Tilannetta seuraavat korvat höröllä ministerit, ekonomistit – ja kaikki muut, joilla on isot rahat pelissä.

Tavallista asuntovelallista kiinnostaa ainakin keskuspankin korko, joka määrittää asuntolainan hoitokustannukset. Viime vuodet EKP on pitänyt korkonsa nollassa. Asuntovelalliset ovat maksaneet vain oman pankkinsa marginaalia.

Poikkeuksellisten alhaisten korkojen lisäksi EKP on ostanut yhä enemmän valtioiden ja yritysten velkakirjoja. Keskuspankki on toiminut takuumiehenä nopeasti velkaantuville EU:n jäsenvaltioille.

Jos kukaan muu ei niiden velkakirjoja osta, niin EKP ostaa.

Asuntovelallisen kissanpäivät jatkuvat ja valtiot voivat jatkaa velkaantumistaan.

Euroopan keskuspankki pitää ohjauskorkonsa ennallaan, eli nollassa. Talletuskorko ja maksuvalmiusluottojen korkokaan eivät muutu.

Myös satojen miljardien eurojen velkapapereiden osto-ohjelma, josta on yhä suuri osa käyttämättä, pysyy ennallaan.

Uutinen oli odotusten mukainen.

Jos EKP nostaisi korkoa tai kertoisi vetäytyvänsä arvopapereiden ostoista, valtionlainojen korot lähtisivät nousuun ja valtioiden velanhoitokyky joutuisi kyseenalaiseksi.

Kevään kuluessa koronakurimus on hellittänyt, mutta koronasta toipuminen on yhä alkumetreillä. Kohonneista inflaatioluvuista huolimatta EKP jatkaa elvyttävällä linjalla.

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde kertoi lehdistötilaisuudessa, että EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai jopa alempina siihen asti, että inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia ja tämä näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa.

Lagarden mukaan markkinoilla nähty inflaatio on pitkälti väliaikaista ja liittyy tuotannon pullonkauloihin, öljyn hinnannousuun sekä poikkeuksellisen alhaisiin viime vuoden vertailulukuihin.

Esimerkiksi energian hinnasta ja muista nopeasti muuttuvista tekijöistä riisuttu pohjainflaatio oli toukokuussa 0,9 prosenttia. EKP odottaa tämän pohjainflaation nousevan 1,4 prosenttiin vuonna 2023.