1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. influenssa

Immunologian professori varoittaa tulevasta influenssa-aallosta – tauti voi pyyhkäistä tavallista rajummin, koska vastustuskykymme on heikentynyt

Influenssa on lähes kadonnut keskuudestamme koronatoimien takia. Jos ja kun korona taltutetaan, edessä voi olla poikkeuksellisen raju influenssa-aalto. Etenkin riskiryhmien suojaaminen taudilta on tärkeää.

Influenssa
Mies pesee kätensä.
Ihmisten immuniteetti influenssaa vastaan on heikentynyt, koska influenssa on kadonnut yli vuoden ajaksi maailmasta.Toni Pitkänen / Yle

Moni odottaa jo koronapandemian selätystä, minkä on määrä tapahtua Suomessa syksyllä. Kun laumasuoja on saavutettu ja kriittinen määrä ihmisiä rokotettu, seuraava riesa saatetaan saada kuitenkin jo kevättalvella harvinaisen rajusta influenssakaudesta.

Itä-Suomen yliopiston kliinisen mikrobiologian ja immunologian professori, ylilääkäri Tuure Kinnunen arvioi, että jos ja kun koronatilanne helpottaa syystalvella, talven influenssakausi saattaa olla tavallista rajumpi.

Syynä tähän on se, että ihmisten yksilöllinen immuniteetti influenssaa vastaan on heikentynyt, koska influenssa on tyrehtynyt yli vuoden ajaksi maailmasta. Virukset eivät kuitenkaan ole kadonneet minnekään.

– Koska immuniteetti influenssalle on heikentynyt, suurempi osa ihmisistä on vailla suojaa taudille ja vaarassa sairastua, professori Kinnunen selittää.

Tavallista pahempaa influenssa-aaltoa ovat ennakoineet aiemmin useat lääketieteen asiantuntijat, esimerkiksi New York Times (siirryt toiseen palveluun)ille ja NBC (siirryt toiseen palveluun):lle.

Maaliskuussa 2020 tavallisen influenssakauden katkaisi koronapandemia ja sen tuomat järeät rajoitustoimet. Influenssa tyrehtyi, kun ihmiset eristäytyivät koteihinsa.

Vuosittainen influenssakausi on jäänyt väliin myös tänä vuonna, kun kontaktien rajoittamista ja sosiaalisen etäisyyden pitämistä on jatkettu. Influenssakausi ajoittuu vuosittain kevättalvelle.

Väestötason vastustuskyky eli immuniteetti influenssalle syntyy, kun osa väestöstä sairastuu tautiin. Joko yksilöt eivät sairastu ollenkaan tai sairastuvat lievästi, koska suurimmalla osalla ihmisistä on vastuskykyä.

Immuniteettia influenssalle saadaan myös rokotteista.

Tänä talvena influenssaa tavallista hankalampi ennakoida

Influenssa muuttuu jatkuvasti, kuten koronaviruskin ja influenssarokote kehitetään joka vuosi vastaamaan mahdollisimman hyvin sen hetkistä viruskantaa.

Tällä hetkellä on hyvin hankala ennustaa, mikä viruskanta aiheuttaa tautia, kun kaksi influenssakautta on jäänyt välistä. Siksi ei voida olla varmoja, kuinka hyvän suojan seuraava influenssarokote antaa.

Pitkällä tähtäimellä eletty poikkeusaika voi kuitenkin myös helpottaa rokotekehittäjien työtä.

– Rokotteen suoja voi olla jotakin 30-90 prosentin välistä. Oikea kanta pitäisi osata ottaa rokotteeseen mukaan ja nyt siitä ei ole varmuutta. Seuraava rokote voi olla hyvä, mutta on riski, että se ei ole yhtä hyvä kuin influenssarokotteet tavallisesti ovat, Kinnunen sanoo.

Tavallisesti influenssakauden aikana 5-20 prosenttia suomalaisista sairastuu influenssaan. Nyt kun väestön immuniteetti tautiin on laskenut, sairastavuus voi olla ensi talvena selvästi suurempaa, kuuluu asiantuntijan arvio.

Kun elämä normalisoituu ja rajoituksia lievennetään, raju influenssa uhkaa samoja riskiryhmiä kuin korona. Riskiryhmiä ovat erityisesti ikääntyneet ja potilaat joilla on sydän- ja keuhkosairauksia.

Mitä enemmän väestössä on tautia, sitä suurempi on myös riskiryhmien sairastumisriski.

– On riski, että tavallista useampi riskiryhmiin kuuluva sairastuu influenssaan, koska väestössä ei ole immuunisuojaa, jolloin myös oireettomat ja vähäoireiset terveet ihmiset tartuttavat tautia enemmän, Kinnunen arvioi.

Itä-Suomen yliopiston kliinisen mikrobiologian ja immunologian professori, ylilääkäri Tuure Kinnunen
Itä-Suomen yliopiston kliinisen mikrobiologian ja immunologian professori ylilääkäri Tuure Kinnunen varoittaa, että seuraavasta influenssakaudesta voi tulla tavallista rajumpi. Itä-Suomen yliopisto / Törrönen Raija

Korona-ajan hygieniakäytäntöjen jatkamista voisi harkita, jotta influenssa ei ryöpsähdä pahaksi

Miten kenties kovenevaan influenssaan pitäisi sitten varautua? Kinnusen mukaan parasta lääkettä olisi samojen hygieniarutiinien jatkaminen, joihin korona on meidät totuttanut.

Flunssaisena kannattaisi suosia etätöitä, jos mahdollista. Julkisissa paikoissa ja kulkuvälineissä, etenkin sisätiloissa, kannattaisi käyttää kasvomaskia ja huolehtia käsihygieniasta, etenkin jos on flunssan oireita.

– Etenkin pahimpaan influenssa-aikaan tiiviissä kokoontumisissa kasvomaskien käytöstä saattaisi olla hyötyä. Olisi myös tärkeää, että mahdollisimman moni ottaisi rokotteen. Näin suojeltaisiin erityisesti riskiryhmiä, Kinnunen sanoo.

Hän korostaa, että maskien ja käsidesin käyttö, hygienia laajasti ymmärrettynä ja turvavälien pitäminen ovat kevyitä toimenpiteitä. Niistä ei ole yksilöille suurta vaivaa, eivätkä ne haittaa yhteiskunnan normaalia toimintaa, mutta vaikutus influenssan leviämiseen voi olla merkittävä.

Pienillä arjen teoilla, kuten käsien pesemisellä ja yskimisellä hihaan voidaan siis saavuttaa suuri kollektiivinen hyöty, joten ne kannattaa pitää jatkossakin mielessä.

Vielä ei kuitenkaan voida varmuudella sanoa, millainen seuraavasta influenssakaudesta muodostuu.

Immunologian professori Kinnunen korostaa, että tällaista tilannetta ei ole modernin lääketieteen aikakaudella ollut aiemmin, että influenssaviruksen leviäminen olisi kyetty globaalisti pysäyttämään yli vuoden ajaksi.

– On siten myös mahdollista, että influenssakausi ei olekaan poikkeuksellisen paha, koska kukaan ei tiedä, paljonko ihmisten käyttäytyminen on koronapandemian vaikutuksesta pysyvästi muuttunut ja miten se vaikuttaa virusten leviämiseen jatkossa.

Japanin mallista Suomen malliksi?

Kliinisen mikrobiologian ja immunologian professori, ylilääkäri Tuure Kinnunen nostaa esimerkin Japanista (siirryt toiseen palveluun), jossa ulkona liikkuessa maskeja on totuttu käyttämään jo ennen koronaa.

Japanissa flunssaa tai nuhaa potevat ihmiset käyttävät hengityssuojia suojatakseen työkavereitaan työpaikalla tai kanssamatkustajia junissa ja busseissa.

Kinnunen on sitä mieltä, että Japanin mallin kaltaista maskien käyttöä voisi harkita soveltuvilta osin Suomessakin, etenkin suurissa kaupungeissa ja flunssa-aikaan.

– Esimerkiksi kasvomaskien käyttämistä ja käsien desinfioimista julkisessa liikenteessä liikkuessa ja tiiviissä kokoontumisissa sisätiloissa voisi hyvin harkita.

Kinnunen sanoo, että hän ei muista olleensa koskaan ennen koronapandemiaa näin pitkään yhtäjaksoisesti terve: että yli vuoteen ei olisi ollut flunssassa.

Monella niistä suomalaisista, jotka eivät ole koronaa sairastaneet, saattaa olla sama kokemus. Korona-ajan varovaisen käyttäytymisen vuoksi flunssataudit ovat jääneet vähiin.

Tässä piilee syy siihen, miksi koronan kanssa opittuja hygieniakäytäntöjen jatkamista kannattaisi harkita koronan jälkeenkin.

– Jos käsihygienia ja sosiaalisen etäisyyden pitäminen olisivat edes osittain sitä, mitä koronan aikana on ollut, se olisi jo hyvä juttu. Näin voisimme vaikuttaa siihen, että influenssaan sairastuneita olisi vähemmän, Kinnunen täsmentää.

Lue myös:

Koronapandemia vähensi hengitystie- ja suolistoinfektioita – sen sijaan listerian määrä kaksinkertaistui viime vuonna Suomessa

COVID-19 antoi odottamattoman lahjan influenssarokotteiden osumatarkkuudelle – kaksi influenssavirusta on kadonnut jäljettömiin