1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonnon monimuotoisuus

Raportti: Luontokatoa ja ilmastonmuutosta ei voi ratkaista erikseen – uusi raportti nivoo keinot yhteen

Kansainvälinen luontopaneeli IPBES ja hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC liittävät ensimmäistä kertaa kahden ihmiskunnan kriisin ratkaisuja yhteen. Metsät ja maatalous ovat tärkeimpien listalla biodiversiteetin suojelussa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Ranskalaisyritys Akuo Energyn aurinkopaneelit tuottavat sähköä ja varjostavat kalanviljelyaltaita L'Étang-Salén kaupungissa Ranskassa. Kuva: STELLA Pictures / ddp / AOP

Ihmistoiminnasta johtuvat ennennäkemättömät muutokset ilmastossa ja luonnon monimuotoisuudessa ovat yhdistyneet ja kasvavassa määrin uhkaavat luontoa, ihmishenkiä, elinkeinoja ja hyvinvointia ympäri maailman. Luontokato ja ilmastonmuutos vahvistavat molemmat toisiaan. Ne johtuvat ihmisen taloudellisesta toiminnasta. Kumpaakaan ei pysty ratkaisemaan ellei molempia torjuta yhdessä.

Tämä on tänään julkaistun kansainvälisen luontopaneeli IPBESin ja hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n yhteisraportin (siirryt toiseen palveluun) pääviesti. Sen on koonnut 50 maailman johtavaa biodiversiteetti- ja ilmastoeksperttiä. Raportti on ensimmäinen näiden kahden asiantuntijaelimen yhteistuotos. Siinä nivotaan ilmastonmuutoksen torjunta ja luontokadon pysäyttäminen tiiviisti yhteen.

Vertaisarvioidun raportin mukaan luontokatoa ja ilmastonmuutosta on tähän mennessä torjuttu erillään toisistaan. Toimet näitä molempia uhkia vastaan tulisi sen sijaan yhdistää.

– Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos uhkaa kasvavassa määrin luontoa ja sen kykyä tuottaa ekosysteemipalveluita ihmisille, mukaan lukien luonnon kyky lieventää ilmastonmuutosta. Mitä lämpimämmäksi maailma tulee, sitä vähemmän esimerkiksi ruokaa ja juomavettä luonto pystyy tarjoamaan, sanoo professori Hans-Otto Pörtner raportin tiedotteessa.

Lapsi joi vettä Port-Bouet in Abidjanissa Norsunluurannikolla vuonna 2019. Monilla maan asukkailla ei ole käytössä puhdasta vettä ja monet joutuvat kävelemään pitkiä matkoja veden perässä. Kuva: EPA-EFE / All Over Press

Muutokset luonnon monimuotoisuudessa eli biodiversiteetissä taas vaikuttavat ilmastonmuutokseen, erityisesti typen, hiilidioksidin ja veden kiertoon.

– Todistusaineisto on selvää: maapallon kestävä tulevaisuus on edelleen saavutettavissa, mutta se vaatii ennennäkemättömiä, mullistavia muutoksia nopeasti ja pitkällä tähtäimellä. Pohjana on oltava kunnianhimoiset päästövähennykset, Pörtner sanoo.

Professorin mukaan bruttokansantuote ei voi enää pelkästään määrittää taloudellista kehitystä, vaan tarvitaan tasapainoa ihmiskunnan kehityksen ja lukuisten luonnon tarjoamien arvojen välillä. Samanlaista muutosta vaadittiin myös helmikuussa julkaistussa Dasguptan raportissa.

Tutkijat varoittavat, että kapeakatseiset toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi voivat jopa vahingoittaa luontoa ja päin vastoin. Luontoa tuhoavia ilmastotoimia ovat raportin mukaan esimerkiksi yksittäisen kasvin viljelyn bioenergiaksi laajoilla alueilla, puiden istuttaminen alueille, jotka eivät ole olleet metsiä ja monokulttuurinen metsänviljely, kuten eukalyptus-pellot. Joidenkin uusiutuvien energiamuotojen kohdalla tutkijat kehottavat punnitsemaan hyötyjä ja haittoja, jos esimerkiksi tarvitaan paljon kaivostoimintaa tai laajoja alueita maata näiden energiamuotojen tuottamiseen.

Trooppista sademetsää Cristalino-joella etelä-Amazonilla Brasiliassa vuonna 2011. Kuva: ullstein bild - McPHOTO / All Over Press

Raportissa listataan ratkaisuja, joilla ilmasto- ja luontotoimien yhdistäminen onnistuisi. Tässä tärkeimpiä niistä:

  • Runsaasti hiiltä varastoivien ja lajirikkaiden ekosysteemien kato ja rappeutuminen pitää pysäyttää niin maalla kuin merellä, erityisesti metsissä, kosteikoissa, soilla, ruohotasangoilla ja savanneilla sekä rannikoiden ekosysteemeissä, kuten mangrovemetsissä ja vesijättömailla. Tutkijat laskevat, että metsäkatoa ja metsien rappeutumista ehkäisemällä voidaan vähentää ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasuista 0,4-5,8 gigatonnia hiilidioksidiekvivalenttia joka vuosi.
  • Suurten hiilinielujen ja lajirikkaiden ekosysteemien ennallistaminen. Ennallistaminen eli luonnontilaiseksi palauttaminen on yksi halvimmista ja nopeimmista luontopohjaisista ratkaisuista ilmastonmuutoksen torjuntaan. Se tarjoaa myös paljon kaivattuja elinympäristöjä kasveille ja eläimille. Se tarjoaa myös apua tulvien säätelyyn, rannikoiden suojeluun, parantaa veden laatua, vähentää eroosiota ja varmistaa kasvien pölytystä. Ekosysteemien palauttaminen luo raportin mukaan myös työpaikkoja ja toimeentuloa.
  • Kestävät maataloustoimet ja kestävät metsänhoitotavat parantavat kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen, parantavat biodiversiteettiä, kasvattavat hiilivarastoja ja vähentävät päästöjä. Maatalous- ja laidunmaiden paremmalla hoidolla, kuten maaperän suojelulla ja lannoitteiden vähentämisellä lasketaan olevan mahdollisuus 3-6 gigatonnin päästövähennyksiin.
  • Luonnonsuojelun tehostaminen ja kohdistaminen paremmin. Nykyisin suojeltuja alueita on maapallolla 15 prosenttia maapinta-alasta ja 7,5 prosenttia meristä. Näiden alueiden laajentaminen tuo raportin mukaan merkittäviä hyötyjä. Tänä vuonna järjestettävissä kansainvälisissä biodiversiteettineuvotteluissa on tarkoitus nostaa suojeltujen alueiden määrä 30 prosenttiin.
  • Luonnon monimuotoisuudelle haitallisten tukien lopettaminen. Haitallista on tutkijoiden mukaan esimerkiksi metsän hävittäminen, liikalannoitus ja liikakalastus.
Luomumangoldia kasvatettiin Ferme de Borden maatilalla Toulousessa Ranskassa keväällä 2020. Kuva: Patrick Batard / ABACAPRESS / ddp imagesSTELLA Pictures / ddp

Raportin mukaan luonto auttaa meitä jo paljon ilmastonmuutoksen hillinnässä. Meret esimerkiksi sitovat noin puolet ihmiskunnan hiilidioksidipäästöistä. Luonto ei voi tehdä kuitenkaan kaikkea, joten tutkijat sanovat, että tarvitaan rakennemuutos kaikilla yhteiskunnan ja talouden osa-alueilla, jotta ilmastonmuutos voidaan vakauttaa, luontokato pysäyttää ja luoda polku kestävämpään tulevaisuuteen.

– Molemmat kriisit pitää kohdata yhdessä, toisiaan täydentävillä tavoilla, sanoo IPBEsin puheenjohtaja Ana María Hernández Salgar raportin tiedotteessa.

Tänä vuonna järjestetään sekä YK:n kansainväliset neuvottelut biodiversiteetistä Kunmingissa Kiinassa lokakuussa että kansainvälinen ilmastokokous Glasgow’ssa Skotlannissa marraskuussa.

– Meillä on mahdollisuus ja vastuu panna maailma toipumisen polulle. Tämä vuosi on ehdottomasti kriittinen luonnolle ja ilmastolle, sanoo Britannian ympäristöministeri, lordi Zac Goldsmith.

IPBESin ja IPCC:n yhteisraportti on muodostettu nelipäiväisessä workshopissa. Se ei ole siis samalla tapaa näiden tahojen virallinen raportti kuin vaikkapa IPCC:n niin sanottu 1,5 asteen raportti vuonna 2018, jolla oli käänteentekevä vaikutus ilmastopolitiikkaan.

Ihmiskunta sahaa omaa oksaansa - lajimme toimet maapallolla ovat heikentäneet ja hävittäneet elinympäristöjä sekä vähentäneet luonnon monimuotoisuutta. Elinympäristöjen ja biodiversiteetin heikkenevä tila taas uhkaa potentiaalisesti jopa 3,2 miljardin ihmisen hyvinvointia. Näin väittää kansainvälisen luontopaneelin IPBES:n laatima, noin 3000 tieteelliseen artikkeliin lähteeseen perustuva raportti. Juuso Pekkinen keskustelee raportista Jari Niemelän ja Janne Kotiahon kanssa. Niemelä on Suomen kansallisen IPBES-paneelin puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksen professori. Jyväskylän yliopiston professori Janne Kotiaho on yksi raportin koordinoivista pääkirjoitustoimittajista.

Lue myös:

EU-parlamentti vaatii tiukkaa lakia, joka turvaisi luonnon monimuotoisuuden – suomalaismepit täysin erimielisiä, mitä tapahtuu metsätaloudelle

Uusi raportti: Tiukat ilmastotavoitteet ja talouskasvu voidaan yhdistää – näillä toimilla se onnistuu, jos onnistuu

Jättiraportti: Luonnolle tarvitaan hintalappu, koska taloutemme, elämämme ja hyvinvointimme on täysin riippuvainen luonnosta

Suomen valtio kaataa vanhoja metsiä, vaikka niistä on löydetty tuhansia uhanalaisia lajeja – asiantuntija: "En voi ymmärtää, miksi niin tapahtuu"

Ihmiskunta tienristeyksessä – YK:n jättiraportti maapallon tilasta: Tarvitaan kahdeksan massiivista muutosta luonnon tuhon pysäyttämiseksi

Maapallon laajuinen analyysi: suojelemalla luontoa suojellaan myös ilmastoa

COVID-19 oli vasta alkusoittoa – luonnossa lymyää yhä yli 500 000 tuntematonta virusta, jotka voivat aiheuttaa entistä tappavampia pandemioita