1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. taidetapahtumat

Kuusi vinkkiä Helsinki Biennaaliin: lintudisko ja lahoavien puiden äänet ovat saarikävelyn erikoisimpia teoksia

Helsingin Vallisaareen avautunut uusi kansainvälinen taidetapahtuma Helsinki Biennaali tarjoaa nykytaidetta, elämyksiä ja kokeellisuutta yli 40:ltä koti- ja ulkomaiselta taiteilijalta.

Jaakko Niemelän Laituri 6 - installaatio, jonka korkeus on kuusi metriä. Merenpinta nousisi tälle korkeudelle, jos pohjoinen jääpeite sulaisi kokonaan. Moni biennaalin teos ottaa kantaa ympäristöasioihin. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

1

Tuomas A. Laitisen ΨZone (Psi Zone) käsittelee tiedon muodostumista ja sitä, kuinka erilaiset materiaalit lomittuvat toisiinsa. Teos yhdistelee toisiinsa mikrobiologisia ja kemiallisia elementtejä, mystiikkaa huokuvia lasiteoksia sekä alkemiaan viittaavaa kuvastoa. Kokonaisuuden kruunaa äänimaailma, joka kuuluu sisätilassa ultraäänikaiuttimen kautta. Teoksen nimi viittaa kvanttifysiikkaan ja uusiin, mahdollisiin universumeihin. Laitinen on hyödyntänyt teoksessaan myös tekoälyä. Kohteen numero on 9.

Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

2

Tällaiselta näyttää muun muassa muovipusseista, puuvillasta, videonauhasta ja langasta luotu Virkattu koralliriutta -teos. Australialaissisarukset Margaret ja Christine Wertheim vetävät Crochet Coral Reef -projektia, joka käsittelee maapallon ympäristökriisiä ja roskaantumista. Virkattu koralliriutta tutkii myös geometrian ero muotoja sekä yhdistää toisiinsa taidetta, luonnontieteitä ja matematiikkaa. Kohteen numero on 25.

Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

3

Jos et ole koskaan tanssinut Lintudiscon tahtiin, nyt siihen olisi mahdollisuus. Pasi Autio on tehnyt lintujen lauluäänistä tanssittavaa discomusaa, ja tanssitaiteilija Saku Koistinen on kehittänyt kappaleisiin tanssiliikkeitä. Siitä vaan kokeilemaan! Kohteen numero on 31.

Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

4

Teemu Lehmusruusun House of Polypores lienee Helsinki Biennaalin hämmentävimpiä teoksia. Teos nimittäin tuottaa ääniä reaaliaikaisesti kaatuneiden puiden lahoamisprosesseista. House of Polypores hyödyntää mykotektuuria eli sienirihmastojen rakennetta sen herkkä sensorijärjestelmä kuuntelee lahoavan puun äänimaailmaa. Teokseen kuuluu myös visuaalinen ympäristö pylväineen, joka muistuttaa luonnon keskellä olevaa kappelia. Kohteen numero on 10.

Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

5

Maaria Wirkkalan Ei aivan viaton -installaatio sijaitsee Aleksanterinpatterin ruutikellareissa ja tykkihuoneissa. Unenomainen teoskokonaisuus heijastelee Vallisaaren sotaista ja veristä historiaa, ja sen suurimpaan, kuvassa näkyvään elementtiin on käytetty ainakin rekkalastillinen särkynyttä lasia. Maaria Wirkkalan kansainvälinen ura on kestänyt kolme vuosikymmentä, ja hänet tunnetaan etenkin teoksistaan, jotka toteutetaan vain yhden ainoan kerran. Kohteen numero on 28.

Kuva: Jussi Mankkinen / Yle

6

Helsinki Biennaalissa voi myös kokea afrikkalaista scifiä. Wahuri Kahiun Pumzi (2009) on ensimmäinen kenialainen scifi-elokuva. Se on tulevaisuuteen sijoittuva dystopia, jossa maapallon vesivarat ovat ehtyneet. Oikeaa luontoa, puita ja eläimiä on nähtävillä enää museoissa. Pumzi antaa uusia näkökulmia afrikkalaiseen taiteeseen ja murtaa samalla maanosaan liittyviä stereotypioita. Kohteen numero on 33.

Biennaalin kävelyreitti on pituudeltaan kolme kilometriä, eli ihan hetkessä ei ison ja monipuolisen kokonaisuuden kokemisesta selviä. Tapahtuman kuratoinnista vastaa Helsingin taidemuseo HAM. Helsinki Biennaali on avoinna 12.6.-26.9.

Helsinki Biennaalin kartta ja muuta tietoa löytyy tästä (siirryt toiseen palveluun). Tapahtuma on muuten ilmainen, mutta Vallisaareen vievään lauttaan pitää ostaa lippu.

Kuva: Jussi Mankkinen / Yle