1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. graffitit

Milloin töhryistä tuli taidetta? Graffititaiteilija Jarko Manninen "Negatiivisen asenteen aika vain oli ohi"

Vielä vuosituhannen alussa graffitit olivat laittomuuksia ja ilkivaltaa. Nykyään katutaidetta tilataan julkisiin tiloihin, kuten Mikkelin suurimpaan parkkihalliin. Graffititaiteilija tunnustaa, että laittomiakin graffiteja tehdään yhä, vaikka laillisiakin on jo olemassa.

Lahtelainen Jarko Manninen ohjaa graffitityöpajoja, mutta tunnustautuu myös laittomien graffitien harrastajaksi. Kuva: Juho Liukkonen / Yle

Mikkelin Toriparkkiin ilmestyi kesäkuun alussa valtava graffiti. Poliiseja ei tällä kertaa ollut syytä kutsua paikalle, sillä maalaajat olivat paikalla luvan kanssa ja vielä opetustilanteessa.

Toteuttajina olivat nimittäin Mikkelin kansalaisopiston TAIKA-kurssin aikuisopiskelijat, joille maalauksen tekeminen on osa taiteen perusopetusta. Ryhmän vetäjänä ja alan asiantuntija toimi lahtelainen graffiti- ja katutaiteilija Jarko Manninen.

Toriparkin graffiti venyttää sanan merkitystä, sillä sen tekemisessä on käytetty paljon muutakin maalia kuin spraymaalia. Manninenkin pohtii, että onko kyseessä sittenkin katutaideteos.

– Ei siinä ole paljoa eroa, että pöhöttääkö sen maalin seinään vai vetääkö sen pensselillä. Spraymaali on samaa maalia mutta eri pöntössä.

Mikkeliläinen Marja Teräväinen tarttui kesäkuun alussa ensimmäistä kertaa spraytölkkiin. Ennen ensimmäistäkään suihkausta Teräväinen teki kuitenkin taustatutkimusta graffitin tekemisestä ja tuli siihen tulokseen, että graffiti on taidetta siinä, missä mikä tahansa muukin taidemuoto.

– Se on todellista taidetta ja tekijät, kuten Jarko, on todellisia taiteilijoita. Siitä vaan pääsee nauttimaan isompi joukko ihmisiä, kuin vaikka museotaiteesta, kun se on täällä kaikkien nähtävillä, Teräväinen toteaa.

Mikkelin Toriparkkiin syntyi graffiti tai katutaideteos, jossa itseasiassa on yhdistetty useampi yksittäinen teos sulavaksi kokonaisuudeksi. Kuva: Juho Liukkonen / Yle

Negatiivinen asenne levisi Yhdysvalloista Suomeen

Vielä vuosituhannen alussa graffitit miellettiin Suomessa töhryiksi ja vandalismiksi eikä laillisista graffiteista kaupungin suurimmassa parkkihallissa voinut edes haaveilla. Noin 10 vuotta sitten asenteet kuitenkin muuttuivat.

Mannisen mukaan kyseessä oli maailmanlaajuinen trendi. Negatiivista suhtautumista ohjasi pääasiassa Yhdysvaltain graffitivastainen asenne.

– Se asenne levisi tännekin: graffitit melkein demonisoitiin ja tukahdutettiin pieneen marginaaliin. Mutta sitten sen negatiivisen asenteen aika vain oli ohi.

Vuonna 2012 Mannisen kotikaupungissa Lahdessa tilattiin ensimmäisiä laillisia graffiteja. Samaan aikaan Manninen valmistui nuoriso-ohjaajaksi ja päätti, että graffitit tulevat olemaan osa hänen työtään. Nyt graffitikerhoja, -työpajoja ja tilaustöitä on ollut vuosien aikana tasaiseen tahtiin. Mannisen käden jälki näkyi muun muassa muutama vuosi sitten Mäntyharjulla.

Vielä 20 vuotta sitten ei olisi voitu kuvitella, että jonain päivän parkkihallissa saa maalata seinään spraymaalilla ihan luvan kanssa. Kuva: Juho Liukkonen / Yle

Laittomiakin graffiteja voi harrastaa järkevästi

Graffitit saatetaan yhä mieltää radikaaleiksi töhryiksi ja monelle spraypullon kanssa heiluvasta ihmisestä tulee laittomuudet mieleen. Ja laittomuudet ovat Mannisen mukaan yhä osa graffitikulttuuria, vaikka laillisiakin graffiteja tehdään kokoajan enemmän.

– Laittomiakin graffiteja voi harrastaa järkevästi ilman, että siitä koituu suuria yhteiskunnallisia ongelmia tai kustannuksia, väittää Manninen.

Hän tunnustautuu itsekin laittomien graffitien harrastajaksi. Laittomia graffiteja syntyy purettaviin rakennuksiin tai vaikka syrjäisiin tunneleihin, joissa kuvat eivät ole kaikkien näkyvillä.

– Suomessa on vaikka kuinka paljon sellaisia paikkoja, joissa ei käy kun marjastajat ja graffitintekijät. Vaikka poliisit tulisivat paikalle, niin hekin saattavat todeta, ettei maalaus siellä ketään haittaa.

Voit keskustella aiheesta 13.6. klo 23.00 saakka.