1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

"Kyllä veronkorotusten suosio nyt väheni" - Monessa kunnassa talouslinja tiukkenee, arvioivat asiantuntijat

Kokoomuksen ja perussuomalaisten valtuutettujen määrän kasvu tarkoittaa kuntatalouden asiantuntijoiden mukaan sitä, että verojen korotuksia käytetään kunnissa aiempaa harvemmin talouden tasapainottamiseen. Kuntien taloustilanne on kääntymässä jälleen huonompaan suuntaan.

Lasten määrän vähentyminen voi pakottaa monet valtuustot pohtimaan yhteiskouluja naapurikuntien kanssa. Kuva: Ville Viitamäki / Yle

Kokoomus oli kuntavaalien suurin puolue jo neljännen kerran peräkkäin. Toiseksi ylsi SDP ja kolmanneksi torjuntavoiton ottanut keskusta. Perussuomalaiset nousi suurten kuntapuolueidein joukkoon, vaikka kuntajytky jäikin tulematta.

Miten uusien valtuustojen voimasuhteet sitten vaikuttavat isoimpaan työhön eli kuntien talouteen?

Yleensä valtuustot yrittävät kääntää talouden suuntaa joko menoja leikkaamalla tai veroja kiristämällä.

– Vaalien voittajat, kokoomus ja perusuomalaiset, pitivät vaalikampajassa esillä aikalailla tiukkaa talouslinjaa ja puhuivat sen puolesta, että kunnissa ei veroja korotettaisi tulevalla valtuustokaudella eli se olisi aina viimesijainen keino eli kyllä tässä tapahtuu jonkin verran valtakunnan tasolla siirtymää tiukemman taloudenpidon suuntaan, sanoo kuntien konsulttiyhtiö FCG:n talous ja sote osaamisryhmän johtaja Sami Miettinen.

– Varmasti molempia käytetään ja tarvitaan, mutta kyllä verojen korotusten suosio on nyt pienempää. Mielestäni se on aika ilmeinen johtopäätös, sanoo myös Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

Uusilla valtuustoilla on edessään myllerrysten valtuustokausi. Kunnat joutuvat luomaan selviytymisstrategiansa kokonaan uudelleen, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

On myös mahdollista, että yhä useammassa kunnassa tarkastellaan myös omaisuutta ja sen myymistä aiempaa ennakkoluulottomammin.

– Valtuustoihin tuli näiden puoluekohtaisten erojen lisäksi aika paljon vaihtuvuutta. Tämä tuo varmaan mukanaan sen, että yhdessä haasteellisen tilanteen kanssa uusia keinoja on helpompi hakea. Toivottavasti kunnissa tullaan näkemään ennakkoluulotonta ja vastuullista ajattelua, sanoo julkisten alojen eläkevakuuttajan Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Keva näkee etenkin kuntien energia, vesi- ja viemärilaitoksissa ja monissa kiinteistöissä kiinnostavia sijoituskohteita.

– Energiayhtiöt ja vesi- ja viemärilaitokset ovat luonnollisia monopoleja. Kannattaa hyvin tarkoin harkita niiden enemmistön myymistä. Mutta kun etenkin vesi- ja viemärilaitos tarvitsee huomattavia investointeja tulevaisuudessa ja kuntien veropohja tulee olemaan kapeampi kuin aiemmin, niin olisi järkevää miettiä vähemmistöosuuksien myymistä ulkopuolelle. Tämä yksi keino, sanoo Kietäväinen.

Valtuustojen painotukset ratkaisevat keinot

Valtuustojen rakenteen pienilläkin muutoksilla on merkitystä, sillä kuntien taloustilanne on menossa taas synkempään suuntaan.

– Hyvän vuoden 2020 jälkeen kuntatalous alkaa jälleen kiihtyvällä tahdilla kiristyä ja valtuustokaudesta on tulossa kuntatalouden kannalta tiukka, sanoo Miettinen.

Vuonna 2020 valtion koronatuet siivittivät lähes kaikki Suomen kunnat ylijäämäiseen tulokseen ja vain ennätyksellisen harva kunta korotti kunnallisveroprosenttiaan kuluvalle vuodelle.

Ilo jää siis lyhytaikaiseksi.

Esimerkiksi valtiovarainministeriön julkaisun (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) mukaan veronkorotuspaineet odottavat kaikenkokoisia kuntia lähivuosina.

Lue tästä: Kuntatalouden kylmä kyyti jatkuu ensi vuonna – neljä kehityskulkua ennustaa, onko edessä leikkauksia ja veronkorotuksia

– Veroprosentteihin näyttäisi kohdistuvan tällä vaalikaudella noin 1,5 prosenttiyksikön korotuspaine ilman sote uudistusta ja uudistuksen toteutuessa noin 1 prosenttiyksilön korotuspaine. Ne ovat sitten kuntatasolla juuri niitä kohtia, joissa joudutaan tekemään arvovalintoja menojen leikkaamisen tai verojen korottamisen välillä, Miettinen sanoo.

Kuntien luotava nahkansa uudelleen

Lisäksi edessä on aivan uusia ainutlaatuisia kysymyksiä ratkaistavaksi.

– Kyllä se iso muuttuja liittyy sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen (siirryt toiseen palveluun) todennäköiseen toteutumiseen. Sehän on täysin poikkeusellinen tilanne. Mitään lähimainkaan siihen verrattavaa päätöksentekotilannetta ei ole tämän reilun 150 vuoden aikana ollut, sanoo Kuntaliiton Reina.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen hyvinvointialueille mahdollisesti vuoden 2023 alusta tarkoittaa mittavaa menojen siirtymistä pois kuntien budjetista, mutta myös sitä, että samalla kunnilta häviää osa sote-palveluihin liittyneistä tuloista sekä 13,26 prosenttiyksikköä (siirryt toiseen palveluun)kunnallisverosta.

– Kyllä siinä hyppyä tuntemattomaan on, Reina sanoo.

Valtuustoissa joudutaan siis miettimään aivan uudelta pohjalta millä tavalla palvelut rahoitetaan, millaisia investointeja tehdään ja milloin ja millä veroprosentilla kertymät saadaan riittämään.

– Kuntien pitää siis luoda selviytymisstrategiansa uudelleen. Tämän lisäksi tämän vaalikauden erityispiirre on vielä se että työ- ja elinkeinopalveluita koskevat tehtävät siirtyvät vuonna 2024 valtiolta kunnille. Myös siinä on paljon miettimistä, Reina sanoo.

Riittävätkö kutistuneet verotulot vaikkapa uuteen kenttään sote-uudistuksen jälkeen? Valtuustoissa on paljon mietittävää alkavalla kaudella. Kuva: Antro Valo / Yle

Kuntaliitosaalto edessä?

Samalla monessa valtuustossa käynnistyy vääntö kuntaliitoksista.

– Mikäli sote-uudistus toteutuu vuoden 2023 alussa, niin meillä alkaa vuosikymmenen loppupuolella syntyä kiihtyvää tahtia vapaaehtoisia kuntaliitoksia. Kuntakentällä on ollut odottava tilanne. Toisaalta koska kunta keskittyy siinä vaiheessa lähinnä elinvoimaan, varhaiskasvatukseen ja kouluihin, niin näitä asioita halutaan todennäköisesti järjestää enemmän puhtaalta pöydältä, Miettinen veikkaa.

Kuntaliitokseen tai vähintäänkin tiiviimpään yhteistyöhön valtuustoja patistelee tulevaisuudessa monissa kunnissa väestökehitys.

– Meillä on jatkuvasti enemmän sellaisia kuntia, joissa koulut on jo niin pieniä, että ne eivät ole elinkelpoisia. Toisin sanoen kunnissa syntyy niin vähän lapsia, että elinkelpoinen koulu olisi syytä järjestää yhdessä naapurikuntien kesken. Tämän tyyppisiä ratkaisuja on ollut tähän asti liian vähän, koska kuntaraja on ollut liian merkitsevä tässä asiassa.

Lue tästä: Iäkkäiden määrä kasvaa voimalla, lapsia ei synny, vieraskielisten osuus nousee – tällainen on kuntasi arki 20 vuoden päästä

Mutta myös rahan puute ajaa yhteen.

– Vaalikauden lopulla taseeltaan alijäämäisiä kuntia on reilu 30 kappaletta ja arvioimme että kriisikuntamenettelyyn joutuu alkavalla valtuustokaudella noin kymmenen kuntaa, Miettinen arvioi.

Valtuustojen ratkaisuihin vaikuttavat siis pitkälle ulkoiset seikat. Onko yrityksiä ja työpaikkoja, onko väki nuorta vai ikääntyvää ja miten kansantaloudessa ylipäätään menee.

Sote-uudistuksen jälkimainingeissa kiihtyvät kuntaliitokset, sanoo kuntakonsulttiyhtiö FCG:n talous ja sote osaamisryhmän johtaja Sami Miettinen. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Mutta ei sentään kaikkeen.

– Valtuusto viime kädessä päättää kunnan taloudesta, budjetista, talousuunnitelmasta, veroprosentista eli sillä on taloudenpidossa ja keinovalikoimassa merkitystä mitä kukin valtuustoryhmä tai valtuutettu painottaa. Jokaisen kunnan tilanne ja toimintakulttuuri on erilainen ja aina se vähän muuttuu vaalien myötä, niinkuin kuulukin, Reina muistuttaa.

Uudet valtuustot aloittavat elokuun alussa. Aika pian sitten nähdään nouseeko kunnassasi kuntavero vai laskeeko, rakennetaanko ratikkalinja, käytetäänkö rahaa kouluihin siirtämällä monitoimihallin rakentaminen myöhemmäksi tai myydäänkö siivu energiayhtiöstä ja lyhennetään velkoja. Punnittavaa 309 kunnan valtuustoissa siis riittää.

Lue lisää:

Ylen vaalikone: kysymys veroista ja leikkauksista jakaa puolueet – kolme ehdokasta eri puolilta maata kertoo reseptinsä kuntatalouteen

Energiayhtiöt ovat kuntien kultamunia – heikkenevät talousnäkymät ajavat kuntia pohtimaan myyntiä: suursijoittaja varoittaa luopumasta enemmistöstä

Pikkukunta ulkoisti elinvoimatyönsä ja työllisti samaa konsulttia 400 000 eurolla – kunnanjohtaja puolustaa: "Imuroimme merkittävästi rahaa"

Pikkuinen Harjavalta pursuaa teollista elinvoimaa mutta on täynnä huono-osaisia – kaupungin johto ratkoo nyt outoa tilannetta