1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. asevalvonta

Open Skies -sopimus henkitoreissaan Yhdysvaltain ja Venäjän lähdön myötä – pienet maat suurimpia häviäjiä, arvioi asevalvonta-asiantuntija

Avoin taivas -sopimus on mahdollistanut sopijaosapuolille tarkkailulennot toistensa yllä. Yhdysvallat irtautui sopimuksesta viime marraskuussa, Venäjä seuraa esimerkkiä tänä vuonna. Suomi on harmissaan tilanteesta.

Open Skies -lennoissa käytetään erikoisvarusteltuja koneita eikä niitä ole kaikilla jäsenmailla. Suomi on lainannut lentoihin muun muassa ruotsalaisten konetta. Kuvassa venäläisten Open Skies -lentoihin käyttämä Antonov AH30 -tyypin kone lentokentällä Oslossa elokuussa 2002. Kuva: Morten Holm / Scanpix

Synkät pilvet alkoivat kerääntyä tarkkailu- ja valvontalennot sallivan Avoin taivas (Open Skies) -sopimuksen ylle viime vuonna. Tuolloin presidentti Donald Trump ilmoitti vetävänsä Yhdysvallat siitä Venäjän sopimusrikkomusten vuoksi. Ero astui voimaan marraskuussa.

Tämän jälkeen myös Venäjä on päättänyt lähteä sopimuksesta. Presidentti Vladimir Putin allekirjoitti vetäytymispäätöksen viime viikolla.

Vaikka Avoin taivas -sopimuksessa on kolmisenkymmentä maata, kahden suurvallan lähtö jättää koko sopimuksen rammaksi.

– Sopimus oikeastaan menettää merkityksensä, koska Yhdysvallat ja Venäjä ovat ulkopuolella. Suurin osa länsimaiden lennoista on kohdistunut Venäjälle ja Valko-Venäjälle, asevalvonta-asioista vastaava suurlähettiläs Jarmo Viinanen toteaa.

Jäikö toissa vuoden lento Suomen viimeiseksi?

Suomi on tilanteesta harmissaan. Viinasen mukaan kehityssuunta on huolestuttava, koska Euroopan turvallisuus ja vakaus heikkenevät. Samalla myös itänaapurin seuraaminen hankaloituu, sillä Avoin taivas -sopimus on mahdollistanut Suomen tarkkailulennot Venäjälle.

Mahdollisesti viimeiseksi jääneen tarkkailulennon Venäjän yllä Suomi lensi vuonna 2019. Viime vuonna lentoja ei koronapandemian vuoksi tehty lainkaan.

– Tämä vie meiltä sen yhden mahdollisuuden, joka on ollut meillä käytössä pitkään, eli että me voimme lentää Venäjän ilmatilassa ja seurata Venäjän sotilaallisen infrastruktuurin kehitystä pitkällä aikavälillä, Viinanen pahoittelee Ylen haastattelussa.

Viinasen mukaan Suomella ei ole intressiä lentää muiden Länsi-Euroopan maiden yllä, vaikka Avoin taivas -sopimus sen toki mahdollistaisi. Sopimukseen kuuluvat Nato-maat ovat sopineet, että eivät tee toisiinsa kohdistuvia tarkkailulentoja.

Open Skies -sopimuksessa on kullekin jäsenmaalle määritelty lentokiintiö. Suomen vuosikiintiö on viisi lentoa. Vuonna 2019 Suomi lensi Venäjälle ja Valko-Venäjälle. Viime vuonna koronapandemian vuoksi lentoja ei tehty.

Pienille maille suurin takaisku

Asevalvontakysymyksiä Hampurin yliopiston rauhantutkimusinstituutissa seuraava tutkijatohtori Alexander Graef tunnistaa Suomen kaltaisen pienen maan tuskan.

– Pienillä mailla ei ole Open Skies -sopimuksen paikkaamiseen muuta kapasiteettia, kuten satelliitteja. Siksi ne kärsivät tästä eniten, Graef sanoo.

Tutkijatohtori Graefin mielestä Euroopan maat olisivatkin voineet voimakkaammin puolustaa sopimusta, etenkin kun se koskettaa erityisesti maanosan turvallisuutta.

– Euroopan maat epäonnistuivat sopimuksen pelastamisessa. Se on osoitus eurooppalaisen yhteistoiminnan puutteesta. Vaikka paljon puhutaan uudesta kiinnostuksesta eurooppalaiseen turvallisuuspolitiikkaan, sanat ja teot eivät kohdanneet, Graef harmittelee.

Suomen puolustusministeriössä katsotaan, että tilanne on valitettava läpinäkyvyyden ja luottamuksen lisäämisen kannalta, mutta ei kuitenkaan kohtalokas puolustukselle ja asevalvonnalle.

– Kuvamateriaalia on saatavilla muillakin keinoin tänä päivänä, mutta Open Skiesin etu on, että kuvat ovat olleet oikeudellisesti todennettavissa molemmilla osapuolilla. Lisäksi molemmat osapuolet ovat olleet mukana, ja yhdessä on hyväksytty lentosuunnitelmat ja tiedetty, mistä kuvat on otettu, puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Tiina Raijas sanoo.

Asevalvontakysymyksistä työkseen neuvotteleva Raijas toteaa, että sopimusmaiden on Venäjän virallisen irtisanomisilmoituksen saatuaan 1–2 kuukauden kuluessa kokoonnuttava pohtimaan, mitä Venäjän lähdön jälkeen tehdään.

Raijaksen mukaan nyt punnitaan, mikä sopimuksen merkitys on mukana oleville ja löytyykö tahtoa jatkaa sopimusta. Sopimusmailla on myös paljon käytännön seikkoja ratkaistavaksi. Esimerkiksi tarkkailulentoihin soveltuvia erityisiä Open Skies -koneita ei ole kuin muutamilla mailla.

– Open Skies -koneet ovat kalliita. Nyt Yhdysvaltain ja Venäjän koneet poistuvat. Tämä on iso kokonaisuus, josta pitää aloittaa keskustelut, Raijas sanoo.

Open Skies -lentoihin käytetään tarkoitusta varten erikseen räätälöityjä koneita. Kuvauskalusto ja koneen muu varustelu tekee siitä kalliin. Suomella ei ole omia koneita, vaan Open Skies -lentoihin on lainattu muun muassa Ruotsin konetta.

Venäjän ja Yhdysvaltain paluu epätodennäköinen

Ratkaisut ovat vääjäämättä edessä, sillä Venäjän ja Yhdysvaltain paluuta sopimukseen pidetään asiantuntijapiireissä äärimmäisen epätodennäköisenä. Näin katsotaan esimerkiksi yhdysvaltalaisessa asevalvontaan keskittyvässä Arms Control Association -järjestössä.

Järjestön tutkija Shannon Bugos vastaa puhelimeen Washingtonissa. Hän luonnehtii pettymykseksi Bidenin hallinnon toukokuista ilmoitusta olla palaamatta sopimukseen.

Biden arvosteli vielä viime vuonna Trumpia sopimuksesta vetäytymisestä. Se herätti joissain asiantuntijoissa varovaisia toiveita, että Joe Biden voisi palauttaa Yhdysvallat Open Skiesiin presidentinvaalit voitettuaan.

Bugosin mukaan Bidenin hallinnon mahdollisuudet olivat kuitenkin poliittisesti hyvin rajalliset.

– Sopimus olisi pitänyt viedä senaattiin uudelleen hyväksyttäväksi, ja sen olisi täytynyt saada siellä kahden kolmasosan enemmistö. Siinä rima oli liian korkealla, Bugos sanoo.

Lisää irtautumisia ei näköpiirissä

Venäjän eroa puolestaan pidetään laajalti suorana seurauksena Yhdysvaltain poislähtöön.

– Venäjä suhtautui sopimukseen sillä tavoin, että kun he eivät enää voineet lentää Yhdysvalloissa, heillä ei ollut niin suurta intressiä pysyä sopimuksessa, arvioi Suomen asevalvontasuurlähettiläs Jarmo Viinanen.

Laajempaa dominoreaktiota ei kuitenkaan Viinasen mukaan ole tulossa. Hän perustaa arvionsa länsieurooppalaisten kollegoidensa kanssa käymiinsä keskusteluihin.

– Selvää on, että mitkään muut maat eivät ole tästä sopimuksesta välittömästi nyt eroamassa. Luulen, että me eurooppalaiset maat käymme nyt aika paljon keskustelua, mitä pitäisi tehdä tässä tilanteessa. Ei pidä rynnätä suuntaan tai toiseen sopimuksen lopettamiseksi.

Viinasen mukaan kauhean paljon vaihtoehtoja ei ole, mutta yksi mahdollisuus voisi olla tuoda Open Skies -sopimuksen elementtejä mukaan muihin sopimuksiin, kuten Wienin luottamusta ja turvallisuutta lisäävään asiakirjaan.

Open Skies -koneet arktiselle alueelle?

Tutkijatohtori Alexander Graef toivoo, että Open Skies -sopimusta ei lopetettaisi. Hän on esittänyt, että jäljelle jääneet Open Skies -maat eivät löisi hanskoja tiskiin, vaan ryhtyisivät kehittämään sopimusta. Hän harkitsisi esimerkiksi uusien jäsenmaiden mukaan kutsumista ja pohtisi toimintakentän laajentamista myös muihin kuin sotilaallisiin valvontatarkoituksiin.

– Lentoja voisi tehdä ympäristötarkoituksiin ja vaikka katastrofiapuun. Lentokoneita voisi käyttää myös arktisella alueella luottamuksen lisäämiseksi alueella, Graef visioi.

Tutkijatohtori katsoo, että vaikka yleisesti asevalvonta on nyt maailmassa vaikeuksissa, siihen ei pidä alistua eikä luulla, etteikö tilannetta voisi parantaa.

–Viime kädessä kaikessa on kyse poliittisesta tahdosta ja siitä, nähdäänkö kansainväliselle asevalvonnalle arvoa, Graef sanoo.

Lue myös:

"Tämä on jo viides Yhdysvaltain presidentti, ja Putin on vanha kettu" – Bidenin ja Putinin tapaamisessa tärkeää on tavata kasvokkain

USA:n ja Venäjän välit ovat hyiset, mutta tapaaminen Islannissa sujui hyvässä hengessä – Haavisto: Suomi auttaa mielellään suurvaltoja