Hyppää sisältöön

Kuntavaalit 2021 | perustietoa

Kuva: Eetu Pietarinen / Yle

Mitä vaaleissa valitaan

Jokaisessa Suomen kunnassa on kunnanvaltuusto, joka käyttää ylintä päätösvaltaa kunnan päätettävissä olevista asioista. Kuntavaaleissa valitaan kunnanvaltuusto 293 Suomen kuntaan. Ahvenanmaan kuntavaalit järjestetään eri aikataululla (2023).

Kuva: Eetu Pietarinen / Yle

Ehdokasasettelu

Kuntavaaleissa ehdokkaita voivat asettaa rekisteröityjen puolueiden lisäksi valitsijayhdistykset. Pienimmillään valitsijayhdistys on yhden ehdokkaan kokoinen, mutta monissa kunnissa on myös useamman ehdokkaan ryhmiä.

Ehdokasasettelun yhteydessä puolueet ja ryhmät voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja. Vaaliliittojen ansiosta pienet ryhmät voivat saada helpommin läpi ehdokkaita (ks. tuloksen määräytyminen). Vuoden 2021 kuntavaaleissa on 143 vaaliliittoa (vuoden 2017 kuntavaaleissa oli 102, ja vuoden 2012 vaaleissa 82 vaaliliittoa).

Kuntavaaleissa vaalipiiri on kunta. Ehdokkaat ovat kunnan asukkaita, samoin äänestäjät. Vaikka naapurikunnassasi asuisi kuinka houkutteleva ehdokas tahansa, et voi äänestää häntä. Jos kirjoitat naapurikunnan ehdokkaan numeron äänestyskortille, menee äänesi todennäköisesti myös eri puolueelle.

Kukin puolue voi asettaa ehdokkaita enintään puolitoistakertaisen määrän valtuuston kokoon nähden. Esim. jos valtuuston koko on 17, puolue voi asettaa ehdokkaita korkeintaan 25. Jos puolueet muodostavat keskenään vaaliliittoja, vaaliliiton ehdokkaiden yhteislukumäärässä on sama rajoitus.

Valtuuston koko vaihtelee kunnittain. Pienimmillään valtuustoon kuuluu 13 kunnanvaltuutettua. Suurin valtuusto on Helsingissä, jossa paikkoja on 85. Valtuustoissa on aina pariton määrä paikkoja.

Kuva: Eetu Pietarinen / Yle

Äänioikeutetut

Äänioikeuteen tarvitaan vähintään 18 vuoden ikä (viimeistään vaalipäivänä). Lisäksi pitää olla kunnan asukas. Muun valtion kansalaisilta voidaan valtiosta riippuen edellyttää kahden vuoden yhtäjaksoinen asuminen Suomessa.

Kuva: Eetu Pietarinen / Yle

Äänestysalueet

Kunnan koosta riippuen kunta saatetaan jakaa useampaan äänestysalueeseen. Syyt tähän ovat lähinnä käytännöllisiä: kun asukkaat on jaettu suunnilleen saman suuruisiin äänestysalueisiin, ruuhkia ei pääse syntymään äänestyksen aikana eikä äänten laskennassa. Jokaisella äänestysalueella on myös oma vaalipäivän äänestyspaikkansa, joka on sijoitettu kohtuullisen matkan päähän asuinrakennuksestasi. Joskus eri äänestysalueiden äänestyspaikat voivat sijaita samassa osoitteessa: esim. Kauniaisissa on kolme äänestysaluetta, joilla kaikilla vaalipäivän äänestyspaikka on Mäntymäen koululla.

Pienimmissä kunnissa on vain yksi äänestysalue, Helsingissä äänestysalueita on 165. Tulospalvelussa näet puolueiden kannatuksen ja ehdokkaiden saamat äänet myös kullakin äänestysalueella.

Äänestäminen

Äänestää voi ennakkoon tai vaalipäivänä. Kaikissa ennakkoäänestyspaikoissa voit äänestää oman kotikuntasi ehdokkaita. Vaikka olisit siis kuukauden työreissulla Kuopiossa, voit ennakkoäänestää Kuopiossa Oulun ehdokasta, kunhan kotikuntasi on Oulu. Vaalipäivänä voit käydä äänestämässä vain omalla äänestyspaikallasi.

Kuva: Eetu Pietarinen / Yle

Äänten laskenta

Ennakkoäänten laskenta voi alkaa vaalipäivänä aikaisintaan klo 12. Tavoitteena on saada ennakkoäänet laskettua ennen klo 20:tä, mutta suurimmissa kaupungeissa se ei välttämättä onnistu. Vaalipäivän äänten laskenta alkaa äänestyspaikkojen sulkeuduttua vaalipäivänä klo 20.

Vaikka olet äänestänyt ennakkoon, näkyy äänesi oman kuntasi sillä äänestysalueella johon asuinrakennuksesi kuuluu.

Jos äänestysalueen äänioikeutettujen määrä on pieni, voidaan tällaisen äänestysalueen äänestysliput kuljettaa laskettavaksi yhdessä toisen äänestysalueen äänien kanssa. Toisaalta joillakin äänestysalueilla lasketaan yhdessä ennakko- ja vaalipäivän äänet. Molemmista erikoistapauksista mainitaan tulospalvelussa äänestysalueen tietojen kohdalla.

Tuloksen määräytyminen

Valtuuston paikkojen määräämiseksi tulos lasketaan d'Hondtin mentelmällä. Vertausluku lasketaan puolueelle tai vaaliliiton muodostaville ryhmille siten, että ryhmän saamat äänet lasketaan yhteen ja ryhmässä suurimman äänimäärän saanut ehdokas saa vertausluvukseen tuon yhteenlasketun äänimäärän, toinen puolet siitä, kolmas kolmanneksen jne. Ehdokkaat laitetaan vertausluvun mukaiseen järjestykseen ja valtuustoon pääsee niin monta ehdokasta kuin valtuustossa on paikkoja.

Kuva: Eetu Pietarinen / Yle

Tulospalvelu

Ylen vaalitulospalvelu saa tietonsa Oikeusministeriön vaalijärjestelmästä. Jos ehdokkaan nimeen on siis liitetty taiteilija- tai lempinimi (lainausmerkkien tai sulkeiden sisällä) niin se on tullut yleensä ehdokkaalta itseltään. Perustietojen osalta ainoa muutos on ruotsinkielisissä puoluelyhenteissä.

Yle ei luonnollisesti myöskään muuta Oikeusministeriöstä saamaansa laskentatulosta. Ainoa lisäys on Ylen ennuste, jolla pyritään arvioimaan valtakunnallinen lopputulos ääntenlaskennan ollessa vielä kesken. Monilla ihmisillä on maanantaina työpäivä eikä liika valvominen ole terveellistä.

Vaali-iltana kerrotaan siis ns. alustavan laskennan tulos. Vaalipäivän jälkeen maanantaina aloitetaan tarkastuslaskenta, jossa äänestysliput käydään läpi paremmalla ajalla, jolloin epäselvemminkin kirjatut äänet löytävät tiensä yleensä oikean ehdokkaan laariin, ja näin vaalitulos voi muuttua vaali-illan tuloksesta. Tarkastuslaskennan tulos julkaistaan keskiviikkona joskus illalla, kun klo 18 alkavissa kokouksissa on tehty päätös laskennan hyväksymisestä ja tiedot on kirjattu Oikeusministeriön järjestelmään.

Äänestysprosentti

Äänestysprosentti kertoo kuinka suuri osuus äänioikeutetuista on käynyt äänestämässä.

Kuva: Eetu Pietarinen / Yle

Vertailu aiempiin vaaleihin

Kuntavaaleissa todellinen valta kunnassa määräytyy puolueen saamien valtuustopaikkojen mukaan. Kiinnostuksen vuoksi näytämme myös edellisessä kuntavaalissa saadut paikkamäärät. Joissakin kunnissa valtuuston koko on muuttunut vuoden 2021 kuntavaalien jälkeen, joten paikkojen summa ei täsmää edelliseen vaaliin verrattuna. Vaikka valtuuston koko ei olisi muuttunut, voi olla että paikkojen summa ei täsmää. Syy tällöin on se, että vuoden 2017 vaaleissa on paikkoja saanut puolue tai valitsijayhdistys, joka ei ole mukana vuoden 2021 vaaleissa.

Valitsijayhdistyksiä ei voida vertailla edellisiin kuntavaaleihin muutenkaan vaikka niillä olisi sama nimi, koska ne eivät ole puoluerekisterissä, ja samaa nimeä voidaan käyttää uudelleen vaikka niillä ei olisi mitään yhteistä keskenään. Tämän vuoksi käytämme viivaa (-) valitsijayhdistyksen vertailutietojen tilalla.