1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonnon monimuotoisuus

Biologit tiiviimmin mukaan kaavoitukseen, toivoo ympäristöneuvos – “Maankäyttö on suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle”

Luonnon monimuotoisuus aiotaan huomioida uudistuvassa, maankäyttöä säätelevässä laissa nykyistä paremmin. Kuntaliiton toimitusjohtajan mielestä kaavoitus on Suomessa jo nyt korkeatasoista luonnonkin kannalta.

Liito-oravat on tiukasti suojeltu Eu-direktiivillä. Sen takia niiden elinympäristöjä ei saa hävittää. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Biologien pitäisi osallistua nykyistä vahvemmin maankäytön suunnitteluun yhdessä arkkitehtien kanssa heti prosessin alussa, sanoo ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä.

Hän toivoo biologeja neuvojiksi kuntien kaavoitusprosesseihin, jotta luonto otettaisiin nykyistä paremmin huomioon maankäytössä erityisesti kaupunkien ja asuinalueiden suunnittelussa. Kunnat voisivat hankkia biologien osaamista esimerkiksi ostopalveluna.

– Kaavoitus ja maankäyttö ovat kansainvälisen luontopaneelin raportin mukaan suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle Suomessa. Maankäytön suunnittelussa tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota luonnon monimuotoisuuteen osana ilmastokriisin ratkaisua, von Weissenberg toteaa.

Luonnon monimuotoisuutta lisäisivät hänen mukaansa tehokkaasti esimerkiksi viherkäytävät ja erilaiset ennallistamishankkeet. Ne hillitsisivät myös ilmastonmuutosta.

– Yhdistyvät puisto- ja viheralueet, joille istutetaan kotoperäisiä kasveja, ovat merkittäviä. Eläimet ja hyönteiset pääsevät niiden kautta siirtymään luonnontilaiselta alueelta toiselle.

Liito-oravat valtatien perusparannuksen kourissa

Äänekoskella Keski-Suomessa pohditaan parhaillaan, kuinka valtatien perusparannus vahingoittaisi mahdollisimman vähän liito-oravan elinympäristöä. Liito-orava on Eu-direktiivillä tiukasti suojeltu laji, jonka elinympäristöä ei saa tuhota.

Esimerkiksi rinnakkaisteiden linjauksia on tarkistettu tarkemmassa suunnitelmassa, kertoo kaavoituspäällikkö Nina Marjoniemi.

– Kaavaa valmisteltaessa voimme joutua muuttamaan kaavaa, koska alueelta löytyy jokin luontoarvo, Marjoniemi sanoo.

Äänekoskella on paljon liito-oravia, joten niiden elinympäristöt pitää usein tarkistaa kaavaa laadittaessa, kertoo kaavoituspäällikkö. Kuva: Petteri Juuti / Yle

Kaupungissa tehdään Marjoniemen mukaan luontoselvitys asemakaavavaiheessa lähes kaikkialla muualla paitsi keskustassa, jossa luonnontilaisia alueita ei ole.

Äänekosken kaupunki tilaa luontoselvitykset konsulttifirmalta, ja yleensä selvittäjä on biologi. Hän kartoittaa esimerkiksi alueen eläinlajit, kuten Eu-direktiivillä tiukasti suojellut lepakot, liito-oravat ja viitasammakot. Selvityksessä löytyvät myös lähteet, luonnonpurot ja esimerkiksi harvinaiset kasvilajit.

– Biologit ovat jo mukana kaavoituksessa. Voisihan sitä varmasti lisätäkin, mutta en osaa sanoa, kuinka paljon, Marjoniemi miettii.

Hänen mukaansa yleiskaavassa linjataan nykyisin kaupungin pääviheryhteydet.

– Viheryhteyksien tarkempi tarkastelu ei varmasti olisi pahaksikaan. Voisi vielä tarkemmin katsoa esimerkiksi teemakartoin ennen asemakaavaa, mitkä ovat säilytettäviä yhteyksiä, Marjoniemi sanoo.

"Kunnan oma strategia tuo luonnon lähelle"

Ympäristöministeriö kannustaa nyt kaupunkeja tekemään omia monimuotoisuussuunnitelmia.

– Kuntien ja maakuntien omat luonnon monimuotoisuusstrategiat tuovat luonnon lähelle asukkaita ja kuntien päättäjiä. Luonto on aina paikallinen, ympäristöneuvos von Weissenberg sanoo.

Hänen mukaansa asiantuntemus omasta lähiluonnosta ja osallistuminen sen kartoitukseen on tärkeää ja sitä tulisi edistää.

Marina von Weissenbergin mielestä lähiluonnon tuntemus on tärkeää. Kuva: Markku Pitkänen / Yle

Asuinalueiden tiivis yhteys luontoon lisää myös ihmisten hyvinvointia, ympäristöneuvos huomauttaa. Tutkimusten mukaan (siirryt toiseen palveluun) viheralueiden käyttö vähenee rajusti, jos lähimpään puistoon tai metsään on yli 300 metriä tai yli viiden minuutin kävelymatka.

– Suomalaiset ovat luontokansaa, mutta kun pitäisi tehdä jotain luonnon eteen, taloudelliset syyt menevät hyvin usein luonno edelle.

Weissenberg ottaa esimerkiksi kalatiet, joiden rakentamisessa sähkön tuottajilla on tärkeä rooli.

– Usein kyse on hyvin rajallisista investoinneista suhteessa tuottoon. Tuntuukin siltä, että kyseessä on enemmän peritty periaate suhtautumisessa kalateihin sähköyhtiöiden sisällä kuin talous. Maailmalta löytyy paljon esimerkkejä hyvistä ja kustannustehokkaista ratkaisuista. Nämä estäisivät uhanalaisten kalakantojen katoa.

Uusi laki vaalii monimuotoisuutta

Luontoarvot huomioidaan pian maankäyttöä säätelevässä laissa aiempaa paremmin, lupaa Anna-Leena Seppälä ympäristöministeriöstä. Maankäyttö- ja rakennuslakia uudistetaan parhaillaan.

– Luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen torjunnan huomiointia on haluttu terävöittää, Seppälä sanoo.

Lakiuudistus turvaa luonnon monimuotoisuutta viherrakenteiden jatkuvuudella ja ekologisilla yhteyksillä. Ne tarkoittavat muun muassa viherkäytäviä, vihersiltoja ja luonnontilaisia alueita kaupungeissa.

– Kaupunkisuunnittelussa tulee jättää käytäviä luonnontilaisten alueiden välille. Näin ihmisillä on pääsy lähiluontoon ja luonnon jatkuvuus säilyy, Seppälä sanoo.

Hirvi ylittää Kärmekorven vihersiltaa Vironlahdella. Kuva: Väylävirasto

Maakuntien kaavoissa pitää jatkossa esittää viherrakenteita. Kaupunkien yleis- ja asemakaavoille on tulossa laadulliset vaatimukset luonnon monimuotoisuuden huomioimisesta.

Kaavoituksen vaikutukset sekä ilmastonmuutokseen että luonnon monimuotoisuuteen pitää uudistuvan lain mukaan arvioida aina.

Ilmastonmuutosta lakiuudistus pyrkii hillitsemään tiiviillä yhdyskuntarakenteella, joka vähentää liikenteen määrää etenkin kaupungeissa. Lisäksi uusi laki kannustaa käyttämään nykyistä infraa, jolloin uusia luontoalueita ei tarvitse vallata ihmisten käyttöön.

Lisäksi kuntien pitää luoda edellytyksiä uusiutuvan energian käytölle ja kiertotaloudelle.

– Luontoarvojen huomioinnista tulee velvoittavaa. Teeman käsittely ja huomioinnin riittävyys ovat kaavan laillisuusperustekin, Seppälä sanoo.

Eduskunnan on tarkoitus käsitellä lakiuudistusta ensi vuonna. Voimaan se on tulossa näillä näkymin 2023.

Heinolassa Vitostien ylittää vanha vihersilta. Se on kuitenkin hirville turhan kapea. Uudet vihersillat ovatkin leveämpiä. Kuva: Janne Nykänen / Yle

"Kaavoitus korkealaatuista myös luonnon kannalta"

Kuntaliiton toimitusjohtajan Minna Karhusen mielestä luontoarvot ovat jo nykyään yksi kaavoituksen peruslähtökohdista.

– Suomessa kaavoituksen laatu on tosi korkeaa myös luonnon monimuotoisuuden kannalta. Meillä on paljon viheralueita, ja luontokäytäviä otetaan jo kaavoitussuunnittelussa lähtökohdaksi, Karhunen sanoo.

Kaavoituksessa tulee nykyisenkin lainsäädännön mukaan vaalia luontoarvoja. Alueen luonto ja hankkeen ympäristövaikutukset pitää selvittää tarvittavassa määrin.

Yleensä tämä tarkoittaa, että kaavoituksen yhteydessä tehdään luontoselvitys eli kartoitetaan alueen luonto ja eliölajit. Uhanalaisten lajien elinympäristöjä tai harvinaisia luontotyyppejä ei saa tuhota.

Erityisen isoja hankkeita, kuten kaivoksia ja moottoriteitä, varten pitää selvittää hankkeen ympäristövaikutukset. Ympäristövaikutusten selvitys tehdään myös silloin, kun kaavoitus uhkaa heikentää monimuotoisuutta merkittävästi.

Siihen työhön monet kunnat ostavat Karhusen mukaan biologien ja alan tutkijoiden asiantuntijapalveluita yrityksiltä, jos omilta palkkalistoilta ei löydy osaamista.

Muun muassa viitasammakot ovat laittaneet kaavoitushankkeita uusiksi. Kuva: Yle/Arja Lento

Uhanalaiset lajit laittavat kaavoitushankkeita uusiksi

Esimerkiksi Järvenpäässä uhanalaiset ja harvinaiset lajit ovat laittaneet kaavoitushankkeita uusiksi, kunnassa aiemmin työskennellyt Karhunen kertoo.

Kaavoituksessa on törmätty muun muassa viitasammakoihin, liito-oraviin ja harvinaisiin kasvilajeihin, joiden luontaisia esiintymisalueita on pyritty rauhoittamaan.

– Luontoarvot vaikuttavat siihen, mihin rakennuspaikkoja osoitetaan, mihin jätetään viheralueita ja voidaanko alueelle rakentaa lainkaan, Karhunen listaa.

Hän myöntää, että luonnon hyväksi voisi tehdä enemmänkin.

– Kunnat ovat hirveän erilaisia toimintakulttuureissaan. Aina joudutaan hakemaan tasapainoa rakennetun ympäristön kehittymisen ja luonnon monimuotoisuuden välillä.

Lue lisää:

Keskelle korpea vedetty valtatie halkaisi hirvien kotimetsän ja nyt eläinten elämä on sekaisin vuosia eteenpäin

E18-tien ylittävällä sillalla kulkee ihmisiä, kettuja, ilveksiä ja jopa karhuja – riistakamerat nappasivat tuhansia kuvia kulkijoista