1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Afganistan

Kansainväliset joukot lähtevät Afganistanista, mutta yksi maa haluaa jäädä – Turkki on valmis lähettämään lisää joukkoja, kunhan hinnasta sovitaan

Afganistanin hallituksen pelätään romahtavan ulkomaalaisten joukkojen lähtiessä. Turkki sanoo olevansa valmis suojelemaan Kabulin lentokenttää, mutta Taliban-liike on jo vaatinut myös turkkilaisjoukkoja poistumaan.

Turkkilaisia sotilaita tutkimassa Turkin suurlähetystöön kohdistetun pommi-iskun jälkiä Kabulissa helmikuussa 2015. Kuva: Jawad Jalali / EPA

Kansainväliset joukot vetäytyvät nyt tasaiseen tahtiin Afganistanista ja esimerkiksi suomalaisten operaatio maassa on jo päättynyt. Yhdysvaltain tavoitteena on, että sen joukot poistuvat syyskuun 11. päivään mennessä.

Päivämäärä on vahvasti symbolinen, koska ensimmäiset ulkomaalaiset joukot lähetettiin Afganistaniin syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen vuonna 2001. Terroriverkosto Al-Qaidaa suojellut islamistinen Taliban-ääriliike saatiin kammettua vallasta, mutta maa ei ole rauhoittunut.

Kabulista uusi Saigon?

Taistelut hallituksen ja Taliban-liikkeen välillä jatkuvat. Ennuste on, että Taliban-liike ottaa maan haltuunsa, kun ulkomaalaiset joukot lähtevät.

New York Times -lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) Yhdysvallat pohtii, voisiko se tukea Afganistanin hallituksen joukkoja ilmaiskuilla poikkeustilanteessa. Sellainen voi syntyä, jos esimerkiksi pääkaupunki Kabul on vaarassa joutua Taliban-liikkeen käsiin.

Asiantuntijat ja poliitikot (siirryt toiseen palveluun) ovat varoitelleet, että Kabulissa saattaa vielä olla edessä Saigonin kaltainen loppunäytös.

Yhdysvallat evakuoi kansalaisiaan ja riskivyöhykkeessä olevia vietnamilaisia ennen kuin Pohjois-Vietnamin joukot valtasivat Saigonin huhtikuussa 1975. Kuva: AOP

Keväällä 1975 Yhdysvaltain Vietnamin sotaretki päättyi lopullisesti, kun Saigonista evakuoitiin kiireellä yhdysvaltalaista henkilöstöä ja amerikkalaisten kansssa yhteistyötä tehneitä vietnamilaisia.

Viimeiset evakuointihelikopterit lähtivät sekasortoisissa oloissa Yhdysvaltain Saigonin-suurlähetystön katolta, kun Pohjois-Vietnamin armeija eteni.

Kabulin lentokenttä halutaan turvata

Afganistanissa muun muassa kansainvälisten järjestöjen ja suurlähetystöjen luottamuksen säilyttämiseksi Kabulin lentokentän toiminnan varmistaminen olisi tärkeää.

Tässä Turkki sanoo voivansa auttaa. Turkin ehdotuksen mukaan se voisi ottaa vastuun Kabulin lentokentästä ja myös vartioida sitä.

Italialaisille joukoille työskennelleitä tulkkeja ja muita työntekijöitä osoittamassa mieltä Heratissa. Entiset työntekijät vaativat suojelua, koska he pelkäävät, että Taliban-liike kostaa ulkomaalaisille työskentelyn. Kuva: AOP

Turkilla on runsaat 500 sotilasta Afganistanissa, mutta lentokentän ja sen lähialueen turvaaminen vaatisi lisää sotilaita.

Turkkia odottaisi vaarallinen operaatio

Operaatio olisi vaarallinen. Taliban-liikkeen edustaja on jo kertonut uutistoimisto Reutersille, että myös turkkilaisjoukkojen tulee poistua Afganistanista.

Turvallisuustilanne Afganistanissa on heikko ja on epäilty, että Taliban-liike ottaa maan haltuunsa, kun kansainväliset joukot lähtevät. Kuvassa pommi-iskun jälkitilanne Kabulissa joulukuussa 2020. Kuva: Jawed Kargar / EPA

Vaikka Turkin puolustusministeri Hulusi Akar on runollisesti puhunut Turkin ja Afganistanin kansojen veljeydestä, apu ei tulisi ilmaiseksi. Turkki toivoo voivansa puristaa Yhdysvalloilta merkittäviä myönnytyksiä.

Puolustusministeri Akar vahvisti äskettäin, että Yhdysvaltain kanssa käydään keskusteluja.

– Meillä on poliittisia ja taloudellisia ehtoja. Lisäksi tarvitsemme logistista tukea operaation jatkamiseen, puolustusministeri Akar sanoi äskettäin.

Poliittiset myönnytykset ovat tärkeitä Turkin kannalta. Yksinvaltaisen presidentti Recep Tayyip Erdoğanin johdolla Turkki on muuttunut häiriköksi monien länsimaiden silmissä.

Yhdysvaltain kanssa Turkki on törmäyskurssilla erityisesti asehankintojen takia.

Turkki otti viime vuonna käyttöön venäläisen S-400-ilmatorjuntajärjestelmän ja tämän seurauksena Turkki suljettiin pois Yhdysvaltain johtamasta F-35-hävittäjähankkeesta.

Turkin ostaman venäläisen S-400 -ohjusjärjestelmän yksiköitä oli vuonna 2019 sijoitettuna lentotukikohtaan lähellä Ankaraa. Kuva: EPA

Epäilyksenä oli, että Venäjä ohjuskaupan myötä tavalla tai toisella pystyisi keräämään tietoja F-35-hävittäjästä. F-35 on myös ehdolla Suomen seuraavaksi hävittäjäkoneeksi.

Turkki hakee kansainvälistä maineenpalautusta

Presidentti Erdoğan toivoo ilmeisesti, että jos Turkki nyt uhrautuu Afganistanissa siitä seuraisi muuta hyvää. Se voisi helpottaa pääsyä takaisin hävittäjäohjelmaan ja muutenkin kohentaisi rapistuneita suhteita muihin Nato-maihin.

Turkki on viime aikoina asettunut tukemaan Ukrainaa ja muita Venäjän kanssa vaikeuksissa olevia maita. Näin Turkki yrittää näyttää Yhdysvalloille olevansa sen paras mahdollinen liittolainen alueella, arvioi turkkilainen sotilasasiantuntija Metin Gürcan Al-Monitor -nettisivustolla. (siirryt toiseen palveluun)

Presidentti Erdoğan pääsee kokeilemaan pureeko uudelta näyttävä politiikka, kun hän huomenna tapaa Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin Brysselissä.

Trump ihaili Erdoğania, kun Biden halusi tukea oppositiota

Donald Trump ja Recep Tayyip Erdoğan Valkoisessa talossa marraskuussa 2019. Kuva: AOP

Valkoisen talon uusi isäntä on Turkin kannalta paljon hankalampi tapaus kuin presidentti Donald Trump, joka maiden välisistä kiistoista huolimatta tuntui ihailevan Erdoğania.

Turkin presidentin puhelut yhdistettiin suoraan Trumpille ja uutiskanava CNN:n mukaan puheluita tuli enimmillään pari kertaa viikossa (siirryt toiseen palveluun).

Ennen presidentiksi tuloaan Biden puolestaan pohti, miten Turkin oppositiota voisi tukea.

Turkkilaissotilaat ovat monessa mukana

Presidentti Erdoğan on viime vuosina käyttänyt asevoimia ulkomailla Turkin oloissa ennennäkemättömän aktiivisella tavalla. (siirryt toiseen palveluun)

Turkkilaisten ja venäläisten joukkojen yhteispartio Pohjois-Syyriassa. Turkki on läsnä monin paikoin Pohjois-Syyriassa ja miehittää joitakin alueita Turkin vastaisen rajan tuntumassa. Kuva: AOP

Turkki miehittää alueita Pohjois-Syyriassa ja se on lähettänyt joukkoja Pohjois-Irakiin osana kamppailua Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n sissejä vastaan. Turkki on myös osallistunut Libyan taisteluihin ja perustanut sotilastukikohtia muun muassa Somaliaan.

Useat maat ovat arvostelleet Turkin toimia, mutta Afganistanissa olisi nyt tarjolla vaarallinen tehtävä, josta voisi saada poliittista hyötyä ja kansainvälistä kiitosta.

Lue lisää

Suomen pisin sota loppui tällä viikolla – Afganistanin operaatio maksoi satoja miljoonia, mutta mitä sillä saavutettiin?

Yhdysvaltain vetäytyminen Afganistanista lähenee – amerikkalaisille uhkaa käydä kuten venäläisille ja briteille ennen heitä