1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. geoterminen energia

Energiayhtiöt yrittävät murtaa geolämmön kirousta yhteisvoimin – uutta poraustekniikkaa kokeillaan nyt Tampereella

Viisitoista energiayhtiötä testaa Tampereella uudenlaista teknologiaa syvän lämpökaivon poraamiseksi. Jos kokeilu onnistuu, geotermisiä lämpölaitoksia voi ilmestyä eri puolille maata. Lämpökaivoista toivotaan uutta, päästötöntä kaukolämmön lähdettä.

Koeporaukset alkoivat keskiviikkona Tampereen Tarastenjärvellä, Tammervoiman hyötyvoimalaitoksen kupeessa. Kuva: Kari Koskela

Viisitoista suomalaista energiayhtiötä on yhdistänyt voimansa päästääkseen kiinni maan syvyyksien lämpöön. Siinä missä perinteiset maalämpöreiät ulottuvat yleensä 300 metrin syvyyteen, kaukolämpöyhtiöt tähtäävät kilometrien syvyyteen.

Energiayhtiöt testaavat Tampereen Tarastenjärvessä uudenlaista eteläkorealaista teknologiaa. Näin isoa vesivasarointiin perustuvaa poraa Suomessa ei ole aiemmin kokeiltu.

– Emme ole tilanneet voimalaitosta, vaan haluamme kokeilla tätä porausteknologiaa, sanoo energiamarkkinoista vastaava johtaja Jukka Joronen Tampereen sähkölaitoksesta.

Tänään keskiviikkona aloitetuissa porauksissa tavoitellaan aluksi kolmen kilometrin syvyyttä. Jos tässä onnistutaan, harkitaan poraamisen jatkamista tästä vielä useita kilometrejä syvemmälle. Noin seitsemässä kilometrissä on riittävän lämmintä kaukolämmön tuottamiseksi.

Tarkoitus on se, että yhtiöt opettelevat poraamista yhdessä. Jos homma saadaan toimimaan, lämpökaivoja aletaan tehdä eri energiayhtiöiden tarpeisiin kuin sarjatuotantona.

– Koko geotermisen energian kannattavuus perustuu siihen, kuinka tehokkaasti reikiä pystytään poraamaan, sanoo Vantaan Energian asiakkuusjohtaja Ilkka Reko.

Geolämmössä on suuret mahdollisuudet – ja riskit

Geolämpö on yksi merkittävistä vaihtoehdoista, kun energiayhtiöt etsivät keinoja lämmittää kaupunkeja aiempaa ympäristöystävällisemmin.

Lähtökohtaisesti maan syvyyksissä lämpöä riittää vaikka mihin. Se on myös suhteellisen edullisesti siirrettävissä kaukolämpöverkkoon lämpöpumppujen avulla.

Jos päästään riittävän syvälle, ei tarvita edes lämpöpumppuja. Lämpökaivon poraaminen pitää meteliä, mutta tilaa se ei valmistuttuaan juuri vie.

Vasta noin seitsemässä kilometrissä on riittävän lämmintä kaukolämmön tuottamiseksi. Kuva: Matias Väänänen / Yle

Suurin ongelma on se, että Suomessa lämpö on syvällä ja sen luokse on vaikea porata.

Tähän mennessä ainoa maaliin päässyt kilometriluokan geolämpölaitos käynnistettiin runsas vuosi sitten, mutta sekin jäi aiottua lyhyemmäksi.

Suuriin vaikeuksiin joutuneiden hankkeiden lista on pidempi. Esimerkiksi Vantaalla porataan paraikaa geolämpölaitosta, jonka tavoitesyvyys on kaksi kilometriä, mutta se on roimasti myöhässä alkuperäisestä aikataulusta.

Myös Mänttä-Vilppulassa geotermisen energian koehanke on kangerrellut.

Riskit toivat energiayhtiöt yhteen pöytään

Nyt porausta koitetaan eteläkorealaisella vesivasarointiin perustuvalla poralla. Esimerkiksi Vantaalla ongelmiin ajautuneessa hankkeessa käytetään ilmavasarointia.

Vesivasarointiin perustuvaa porausta kokeiltiin myös St1:n työmaalla Otaniemessä, mutta se piti lopulta vaihtaa perinteisempään, hitaampaan ja kalliimpaan kiertoporaukseen.

Alun perin Tampere aikoi porata syvän lämpökaivon yksin Nekalaan. Aloitus viivästyi ja paikka vaihtui, koska rahoitusta ei saatu kasaan. Nyt tukea saatiin muista kaupungeista.

Mukana ovat Alva-yhtiöt, Etelä-Savon Energia, Kangasalan Lämpö, Kuopion Energia, Lahti Energia, Lappeenrannan Energia, Leppäkoski Group, Napapiirin Energia ja Vesi, Oulun Energia, Pori Energia, Porvoon Energia, Savon Voima, Tampereen Sähkölaitos, Vaasan Sähkö ja Vantaan Energia.

Kokeilu maksaa arviolta runsaat miljoona euroa. Energiayhtiöt osallistuvat omalla riskillä.

Lue lisää:

Pora jyrisee kohti maan syvyyksien lämpöä pian myös Helsingissä – energiayhtiö Helen sai ministeriöltä miljoonien eurojen tuen geolämpöön

Uraauurtavan geolämpölaitoksen poraukset alkoivat Vantaalla, ja pian se tuo kesän lämpöä talveen – minuutin animaatio näyttää, miten laitos toimii

Suomen ensimmäinen geolämpölaitos käynnistyi – se saattaa korvata kivihiilen ja mullistaa lämmöntuotannon: "Olen suorastaan voitonriemuinen"