1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Reserviupseerikoulu (Suomi)

Yli 1000 nuorta suorittaa vuosittain himoitun johtajakoulutuksen, joka valmistaa heitä sotaan – taitoja halutaan kuitenkin soveltaa muuhun elämään

Reserviupseerikoulu eli RUK viettää 100-vuotisjuhliaan huomenna lauantaina, vaikka oikeasta merkkipäivästä on jo vuosi. Perinteikkäät Kirkkojärven marssi ja kurssijuhla järjestetään tänäkin vuonna.

Haminan RUK viettää 100-vuotisjuhliaan
Haminan RUK viettää 100-vuotisjuhliaan

Legendaarinen Haminan Reserviupseerikoulu eli RUK houkuttelee nuoria edelleen vaativalla johtajakoulutuksellaan. Sadan vuoden ikään ehtinyt RUK on haaveena monilla varusmiespalveluksensa aloittavalla nuorella, ja sinne pääsemisestä käydään kamppailua kuin mistä tahansa koulupaikasta.

RUK Suomen suurin johtajakoulu, ja kaksi kertaa vuodessa järjestettävillä kursseilla koulutetaan vuosittain yhteensä noin 1200 nuorta aikuista eri puolilta Suomea.

Monia tämän päivän nuoria kiinnostaa erityisesti palveluksen johtajakoulutus ja -kokemus, jollaista ei muualta saa. Puolustusvoimat korostaa mieluusti itsekin koulutuksen hyötyä siviilielämässä ja sitä, että se ”näyttää hyvältä” esimerkiksi työhakemuksessa. Jotkut oppilaitokset antavat myös opintopisteitä RUK:n suorittamisesta.

Pyry Korhoselle juuri johtamiskoulutus oli ensisijainen syy hakeutua reserviupseerikurssille. Hän suunnitteli hoitavansa varusmiespalveluksensa hieman lyhyemmässä ajassa, mutta suunnitelmat muuttuivat matkalla. Korhonen oli kuullut etukäteen koulutuksen kovasta tasosta veljiltään ja kavereiltaan.

– Olen kyllä todella tyytyväinen, että pääsin tänne ja saan tämän koulutuksen.

Rautavaaralainen Pyry Korhonen ja joensuulainen Aliisa Pekkanen aloittivat reserviupseerikurssilla toukokuussa. Kuva: Silva Nieminen / Yle

Upseerioppilas Aliisa Pekkanen kertoo oppineensa jo palveluksen tässä vaiheessa hyvän johtajan ominaispiirteitä ja saaneensa käsityksen siitä, millainen johtaja haluaisi itse olla.

– Vaikka ollaan armeijassa, pyritään kuitenkin johtamaan yksilöllisesti. Johdetaan isoja joukkoja, mutta yksilöllisesti.

Pekkanen kertoo saaneensa koulutuksesta itsevarmuutta ja vinkkejä omaan tekemiseensä.

– Jos täällä pystyy järjestelmällisesti johtamaan, niin ehdottomasti siitä on siviilissäkin paljon hyötyä.

Naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavalle Pekkaselle reserviupseerikurssi oli kaukainen haave, joka onneksi toteutui.

– Tein kyllä kovasti töitä, että sain tämän paikan täältä ja olen tosi iloinen siitä, hän sanoo.

Äksiisistä pidetään kiinni

Tiedustelukomppanian päällikkö, kapteeni Tomi Turunen sanoo, että puolustusvoimat elää ajassa, ja Reserviupseerikoulu on päivittänyt koulutustaan viime vuosina ahkerasti myös esimerkiksi virtuaalisilla koulutusympäristöillä. Hyväksi havaituista käytännöistä pidetään kuitenkin kiinni.

– Koulutamme sodanajan joukkoja niihin olosuhteisiin, eivätkä kuri, järjestys ja äksiisikoulutus ole kadonneet mihinkään, Turunen sanoo.

Tiedustelukomppanian päällikkö, kapteeni Tomi Turunen muistuttaa, että Reserviupseerikoulu kouluttaa johtajia sodanajan olosuhteisiin. Kuva: Silva Nieminen / Yle

Äksiisillä tarkoitetaan jatkuvaan toistoon perustuvaa koulutusta, jonka tavoitteena on saada tiedot ja taidot iskostettua sotilaan päähän ja selkäytimeen liki automaattiseksi toiminnaksi.

Vaikka johtajaopeista voi olla hyötyä työelämässäkin, Reserviupseerikoulun tärkein tehtävä on kouluttaa johtajia ennen kaikkea sodanajan oloihin.

Armeijan johtamisessa niin sanotut pehmeät arvotkin näkyvät, joskin rajallisesti. Johtajakoulutuksessa korostuu nykyään Turusen mukaan ihmisten johtaminen, ja siksi myös alaisten yksilölliset ominaisuudet pyritään ottamaan entistä paremmin huomioon.

Turunen vakuuttaa koulutuksen mukautuvan muuttuvaan yhteiskuntaan, ja se on luonnollisesti ilmennyt vahvasti korona-aikana. Hän näkee tilanteessa myös valoisia puolia.

– Tämä on vaatinut kouluttajilta ja koulutettavilta yhä enemmän itsekuria, omatoimista ajattelua ja tehtävän mukaista toteuttamista.

RUK-henki on totta

Upseerioppilas Aliisa Pekkanen pitää arvossa kurssia kokonaisuutena ja uskoo hengen muodostuvan siitä, että sinne päässeet ihmiset ovat kurssistaan ylpeitä.

– Mielestäni RUK-henki on sitä yhteenkuuluvuutta ja yhteen hiileen puhaltamista. Vaikka meitä on täällä paljon, pienissä porukoissa muodostuu tosi tiivis yhteishenki.

Satojen nuorten kokoisella kurssilla muodostuu yhteishenki yhteisten tavoitteiden ympärille.

– Porukka on motivoitunutta ja he ovat halunneet tänne. Asiat tehdään kerralla kunnolla.

Vuosittain noin 1200 varusmiestä saa reserviupseerikoulutuksen. Ennen kotiutumistaan heistä tulee reservin vänrikkejä. Kuva: Silva Nieminen / Yle

Pitkä historia ja perinteet näkyvät ja tuntuvat edelleen koulutuksessakin. Ensi viikolla edessä on toinen Reserviupseerikurssin perinteisistä tapahtumista, Kirkkojärven marssi, jossa taitettavaa matkaa kertyy 20–30 kilometriä Haminan ympäristössä. Matkan varrelle mahtuu myös erilaisia sotilastaitoja mittaavia tehtäviä sekä ammuntaa.

– Sitä odotetaan kovasti, Pyry Korhonen toteaa.

Ensimmäisen kerran Kirkkojärven marssi kilpailtiin vuonna 1936.

Myös perinteinen kurssijuhla koittaa kurssin lopussa elokuussa koronatilanteesta huolimatta, muodossa tai toisessa.

Lähes 200 000 reservin upseeria

Ensimmäinen varsinainen reserviupseerikurssi käynnistyi Haminassa 1. huhtikuuta 1920.

Alkaneen talvisodan vuoksi Reserviupseerikoulu siirrettiin rautatiekuljetuksena Kankaanpään Niinisaloon joulukuussa 1939. Siellä se toimi kaikkiaan viisi vuotta vuoteen 1944 saakka.

Tammikuussa 1945 liittoutuneiden valvontakomissio keskeytti reserviupseerikurssin 61 ja koko reserviupseerikoulutuksen. Vuodesta 1948 koulu on toiminut Haminassa keskeytyksettä.

Reserviupseerikoulun vaikuttava päärakennus on rakennettu jo vuonna 1898 alun perin Keisarillisen Suomen Kadettikoulun käyttöön. RUK:n käyttöön se siirtyi vuonna 1920. Kuva: Poutiainen, Matkailun edistämiskeskuksen kokoelma / Museovirasto

Historiansa aikana Reserviupseerikoulu on kouluttanut lähes 200 000 reservin upseeria. Lisäksi se kouluttaa myös tavallisia varusmiehiä kahdessa yksikössä Haminassa.

Alusta saakka mukana ovat säilyneet Reserviupseerikoulun joukkoyksikkötunnus, lippu ja risti.

– Sotaväki tunnetaan tunnuksista, Turunen muistuttaa.

Reserviupseerikoulun 100-vuotisjuhlaa vietetään lauantaina 12. kesäkuuta ilman suurta yleisöä ja kutsuvierasjoukkoa. Juhla siirrettiin kertaalleen koronatilanteen vuoksi viime kesältä vuodella eteenpäin, eli nyt RUK on itse asiassa jo 101-vuotias.

Lähetystä voi seurata Maavoimien verkkosivuilta aamupäivällä yhdeksästä alkaen.