1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. pakolaiset

Suomalaishanke kouluttaa etänä syyrialaispakolaisia ICT-yrittäjiksi – perinteisten alojen sijaan panostetaan nyt digitaalisiin elinkeinoihin

Kirkon ulkomaanavun ja Startup Refugees -järjestön yhteishankkeessa ICT-ammattilaiset mentoroivat etänä alasta kiinnostuneita syyrialaispakolaisia. Järjestöjen mukaan verkkokoulutus ja etätyöaika tarjoavat pakolaisille mahdollisia uusia toimeentulon lähteitä.

Myös YK:n pakolaisjärjestön toimipiste Zaatarin pakolaisleirillä sijaitsee kontissa. Kuva vuodelta 2017. Kuva: Amel Pain / EPA

– Minulla on ollut tällä viikolla useampia unettomia öitä, Mustafa Abdulameer kertoo Ylelle puhelimitse Helsingistä ensimmäisen koulutusviikon päätteeksi.

Abdulameer toimii globaalin työn johtajana Startup Refugees -järjestössä. Järjestön yhteishanke Kirkon ulkomaanavun kanssa on alkanut viime viikolla Zaatarin pakolaisleirillä Jordaniassa.

Abdulameer on jännittänyt niin osallistujien reaktioita kuin nettiyhteyksien toimimista aavikkoleirillä.

Reilun 10 kilometrin päässä Syyrian rajalta sijaitsevalla leirillä asuu YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan (siirryt toiseen palveluun)miltei 80 000 asukasta. Pakolaisleiri on ollut sijoillaan jo yhdeksän vuoden ajan. Kyseessä on ennemmin kaupunki, joka sijoittuu asukaslukunsa puolesta Joensuun ja Kouvolan välimaastoon.

Videolta näet, kuinka Zaatarin pakolaisleiri on kasvanut vuosien saatossa.

Nyt 45 leirin asukasta on mukana hankkeessa, jossa Suomessa ja maailmalla olevat ICT-alan asiantuntijat kouluttavat etäyhteyksin heitä.

Luennoilla ja työpajoissa paneudutaan muun muassa tieto- ja viestintätekniikkaan, markkinointiin sosiaalisessa mediassa sekä yrittäjyyteen.

Vuonna 2015 perustettu Startup Refugees sai alkunsa maahanmuuttajien tarpeesta integroitua paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan työn kautta, Abdulameer kertoo. Sama tarve on noussut esiin myös Zaatarin leiriläisten keskuudessa.

– Kysymme aina ensiksi, mitä haluat tehdä? Vastaus on, että haluan töitä tai aloittaa oman yrityksen. Tarve on sama myös Zaatarin leirillä.

Elinkeinojen päivitys digiaikaan

Vaikka intoa työntekoon riittäisi, pakolaisen tiellä on monia esteitä. Esimerkiksi Jordaniassa ilman virallista henkilöllisyystodistusta ei voi ostaa puhelimen SIM-korttia. Pakolaisten vastaanottajamaat saattavat myös rajoittaa pakolaisten pankkitilin avaamista.

Tilanne johtaa helposti kierteeseen, jossa pakolainen on sekä fyysisesti että digitaalisesti eristettynä muusta maailmasta, arvio Kirkon ulkomaanavun vanhempi ohjelmapäällikkö Ville Wacklin.

Kirkon ulkomaanapu on toiminut Zaatarin pakolaisleirillä yhtäjaksoisesti vuodesta 2013. Leirin alkuaikoina sitä kuvattiin rauhattomaksi, kun Syyrian sodan käänteet heijastuivat sinne levottomuutena.

Tilanne on Wacklinin mukaan viime vuosina vakiintunut. Myös infrastruktuuri on nyt siinä kunnossa, että verkkokoulutus on mahdollista järjestää.

Järjestön aiemmat hankkeet ovat keskittyneet esimerkiksi englannin kielen opiskeluun ja ammatillisten taitojen opetteluun. Leirillä on toiminut myös huomiota osakseen saanut sirkuskoulu.

– Järjestöt ovat perinteisesti nähneet elinkeinot perinteisinä aloina, kuten maatalous tai räätälin hommat. Aika vähän ollaan kiinnitetty huomiota digitaalisiin elinkeinoihin. Näen, että tämä ei ole vain tulevaisuutta. Tämän pitäisi jo nyt olla laajempi ilmiö.

Samaistuttavat kouluttajat ja yhteinen kieli avainasemassa

Alunperin hankkeen piti alkaa viime keväänä lähikoulutuksen muodossa. Maailmanlaajuinen koronapandemia kuitenkin puuttui peliin, ja koulutuksesta muotoutui täysin verkkopohjainen.

Rana Ibrahim Alsees, 40, on yksi koulutukseen osallistujista. Käsityöalan yrittäjän tavoitteena on markkinoida käsitöitä sosiaalisessa mediassa ja luoda verkkosivut yritykselleen. Kuva: Osama Nabeel / Kirkon Ulkomaanapu

– Verkko kuitenkin kaikkine lieveilmiöineen tuo meitä yhteen ja mahdollistaa tällaisia asioita, Kirkon ulkomaanavun vanhempi ohjelmapäällikkö Wacklin muistuttaa.

Startup Refugees -järjestön globaalin työn johtajana Abdulameer uskoo, että koronapandemian myötä tulevaisuuden työmarkkinat ovat kallellaan kohti freelanceriutta, joka ei ole paikkaan sidottua.

Sekä Abdulameer että Wacklin painottavat kouluttajien ja mentoreiden roolia hankkeessa. Kaikkia ohjelmaan osallistujia, niin ICT-alan ammattilaisia kuin leiriläisiä, yhdistää maahanmuuttajatausta ja yhteinen arabian kielen murrealue.

– Luultavasti mentorit ja osallistujat jakavat samansuuntaisia kokemuksia siitä, millaista on olla esimerkiksi pakolainen. Osallistujat voivat katsoa ylöspäin, ja saada käytännönläheisiä vinkkejä ihmiseltä, joka on päässyt tähän pisteeseen, Abdulameer sanoo.

15.6. klo 17.58: Täydennetty ajanilmaus ensimmäiseen sitaattiin sekä korjattu ICT-alan kirjoitusasua jutussa.

Lue myös:

Joensuun kokoinen Zaatari on pakolaisleiri, jonka konteissa katsotaan saippuasarjoja ja myydään meikkejä – ja joka särki Angelina Jolien sydämen

Pakolaisleiri Jordaniassa toimii kuin pieni yhteiskunta – oma rahatalous, "matkatoimisto" ja lemmikkikauppa