1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. häirintä

700 kuntavaaliehdokasta kertoo Ylelle joutuneensa vaalihäirinnän kohteeksi – kokeneet vandalismia, pilkkaamista ja seksuaalista häirintää

Useat puolueet kertovat ehdokkaiden tehneen rikosilmoituksia vaalihäirinnästä. Suojelupoliisin tietoon on tullut muutama häirintätapaus.

Kuva: Joonas Haverinen / Yle

Ennen vaaleja moni empi ehdokkaaksi lähtemistä. Kuntaliiton ja Åbo Akademin keväällä 2021 toteuttaman kuntapäättäjäkyselyn mukaan puolet kuntapäättäjistä arvioi (siirryt toiseen palveluun)häirinnän vaikuttavan halukkuuteen asettua ehdolle kuntavaaleissa.

Huoli ei vaikuta olleen täysin turha.

Lähes 700 kuntavaaliehdokasta kertoo Ylelle kohdanneensa vaalihäirintää.

Teimme tällä viikolla verkkokyselyn vaalihäirinnästä. Kysely lähetettiin kaikkien eduskuntapuolueiden toimistoihin, alue- ja piiritoimistoihin tai puolueen yhteyshenkilölle. Lisäksi kysely lähdettiin puoluerekisterin uusimmalle tulokkaalle Kristallipuolueelle.

Saimme 1 800 vastausta eri puolilta Suomea – aina Inarista Hankoon saakka. Vastanneet edustivat 13:a eri puoluekantaa. Vastanneiden joukossa oli myös sitoutumattomia ja isompien puolueiden listoilla olevia pienpuolueita.

Kuntavaaleissa on yhteensä 35 600 ehdokasta. Se tarkoittaa, että Ylelle kokemuksistaan kertoi noin viisi prosenttia kaikista ehdolle asettuneista. Otos on siis pieni, mutta se piirtää jonkinlaista kuvaa ehdokkaisiin kohdistuvasta vaalihäirinnästä.

Monet ehdokkaat kertoivat Ylelle joutuneensa vaalikampanjan aikana mustamaalaamisen ja haukkumisen kohteeksi niin kaduilla kuin sosiaalisessa mediassa. Useat ehdokkaat olivat kohdanneet vaalimainosten tuhrimista. Ehdokkaiden mukaan myös heidän autojaan oli sotkettu ja joissakin tapauksissa jopa väkivallan uhka oli ollut läsnä.

Ylelle näkemyksiään kertoneiden ehdokkaiden vastauksissa nousi kolme suurta teemaa: vaalikampanjan vandalisointi, sanallinen ja kirjallinen pilkkaaminen sekä seksuaalinen häirintä.

Vaalihäirintä on demokratian horjuttamista

Vaalihäirinnässä kyse on systemaattisesta toiminnasta, jolla on tarkoitus häiritä vaalien toteutumista ja sitä kautta rapauttaa luottamusta koko edustukselliseen demokratiaan.

Valtio-opin dosentti Hanna Wass muistuttaakin, että vaalihäirintä ei ole vain sellaista, missä kansalaiset häiritsevät ehdokkaita. Vaalihäirintää voivat harjoittaa valtiot, erilaiset poliittiset liikkeet, puolueet tai yksittäiset kansalaiset.

Myös kansalaisiin voi kohdistua vaalihäirintää. Wass nostaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa levinneet viestit vaalien varastamisesta, kun kuntavaalit siirrettiin koronatilanteen vuoksi.

– Äänestäjän päässä tällainen keskustelu saa nopeasti ajatuksen, että meidän vaalijärjestelmä tai ylipäätään poliittinen päätöksenteko ei ole tasapuolista. Se alkaa tehokkaasti nakertaa koko vaalijärjestelmän uskottavuutta ja ylipäätään sitä, onko vaaleissa mielekästä äänestää, Wass sanoo.

Tässä jutussa keskitymme erityisesti ehdokkaisiin kohdistuvaan väälihäirintään.

Hanna Wass näkee näiden vaalien ominaispiirteenä ehdokkaiden häirinnän verkossa.

– Meillä on poliittista väkivaltaa ollut aina. Näissä kuntavaaleissa, joissa kampanjointi tapahtui paljon verkossa, on enemmän riskejä siihen, että yhteydenotot ovat anonyymeja, vihamielisiä ja uhkaavaksi koettuja, Wass sanoo.

Seksuaalinen häirintä

Useat naiset kertoivat Ylelle joutuneensa seksuaalisen häirinnän kohteeksi. Tyypillisesti häiritsijä oli entuudestaan tuntematon henkilö. Vastauksista käy ilmi, että naisia huoritellaan niin verkossa kuin vaalikentilläkin kasvotusten.

Ehdokkaat kertoivat saaneensa pikaviestipalveluiden kautta alatyylisiä ja seksuaalissävytteisiä viestejä sekä kuvia.

Kuva: Joonas Haverinen / Yle

Helsinkiläinen ehdokas Runa Ismark (rkp.) kertoo, että hänen puhelinnumeronsa on salainen. Hän sai kuitenkin keväällä viestin tuntemattomasta numerosta. Viestissä oli Ismarkin vaalimainos aiemmista vaaleista. Heti perään puhelin kilisi uudestaan ja seuraavassa viestissä oli kuva miehen sukupuolielimestä. Ismarkille tuli vielä kolmas viesti ja siinä hänen vaalimainoksensa päälle oli ejakuloitu.

Ismark kuvailee tapausta järkyttyneensä.

– Tuntui, että joku pääsee minun kotiini puhelimeni kautta.

Alun shokki vaihtui nopeasti vihaan ja sen jälkeen sisuuntumiseen.

– Jos sen tarkoitus oli hiljentää minut, se ei toiminut. Se antoi jopa lisävirtaa, että perkele, tällaista ei saa tapahtua, Ismark kuvailee.

Ismark ei tehnyt tapauksesta rikosilmoitusta.

Seksuaalinen häirintä voi olla joillekin syy jättäytyä pois ehdolta. Kuntaliiton kyselyyn vastanneista (siirryt toiseen palveluun) erityisesti naiset arvioivat miehiä useammin, että yksityiselämään liittyvät syyt sekä luottamushenkilötyöhön liittyvä julkisuus vähentävät ihmisten halukkuutta asettua ehdolle.

Suojelupoliisin mukaan uhkauksia tulee aiempaa enemmän

Suojelupoliisin mukaan verkossa tapahtuva vaalihäirintä on lisääntynyt viime vuosina.

– Viime vuosina vaaleissa ehdolla olevat henkilöt ja muut poliittiset toimijat ovat joutuneet uhkausten ja epäasiallisten yhteydenottojen kohteeksi aiempaa enemmän esimerkiksi verkossa, Supon viestintäasiantuntija Aishi Zidan kirjoittaa sähköpostitse Ylelle.

Yksi Supon tehtävistä on demokratian turvaaminen.

Supon tiedossa ei ole konkreettisia ja suunnitelmallisia ehdokkaisiin tai puolueisiin kohdistuvia vakavia uhkia. Järjestyshäiriöt ovat puolestaan paikallispoliisin vastuulla.

Sanallinen tai kirjallinen pilkkaaminen

Helsingissä ehdolla oleva Sameli Sivonen (vihr.) on mukana ehdokkaana neljänsissä vaaleissaan. Hänen mukaansa näissä vaaleissa ihmiset ovat suhtautuneet häneen keskimäärin positiivisesti. Sihvonen kertoo, että aiempien vaalien kampanjoinnin aikana häneen on käyty jopa käsiksi.

Näissä vaaleissa Sivonen on kohdannut muutaman kerran tilanteita, joissa häntä kohtaan on käyttäydytty uhkaavasti – vaaliesitteet on lyöty kädestä ja hänelle on huudettu.

Vastaavia kokemuksia oli myös monilla muilla Ylelle kirjoittaneilla ehdokkailla. He olivat joutuneet pelkäämään ihmisten aggressiivista käytöstä jakaessaan vaaliesitteitä kaupungilla. Monet kertoivat saaneensa häiritseviä tekstiviestejä ja puhelinsoittoja.

Pelkäämistä oli tapahtunut myös sosiaalisen median kautta tulleiden yhteydenottojen takia.

Vantaalainen Mika Oja (sd.) kertoo joutuneensa poistamaan omalta kampanjasivultaan kommentteja, koska ne ovat olleet rasistisia tai ihmisarvoa muuten loukkaavia. Ojan sosiaalisen median kautta saamat viestit ovat menneet henkilökohtaisuuksiin ja häntä on haukuttu muun muassa pelleksi, varkaaksi ja valehtelijaksi.

Kuva: Joonas Haverinen / Yle

Monet ehdokkaat kertovat verkossa levitetystä valheellisesta tiedosta ja herjaamisesta. Jotkut kertovat saaneensa jopa tappouhkauksia.

Jotkut Ylelle kirjoittaneet ehdokkaat ovat pelästyneet verkossa ja kaduilla saamaansa palautetta niin, että he eivät enää uskalla ottaa kantaa julkisesti asioihin ja kieltäytyivät esiintymässä tässä jutussa nimellään.

Tutkijan mukaan juuri vaalihäirinnästä aiheutuva pelko uhkaa demokratian toteutumista.

– Se vaikuttaa siihen, uskalletaanko asettua ehdolle ja jos asetetutaan ehdolle, niin kuinka räväkkää tai suorasukaista kampanjaa uskalletaan tehdä, valtio-opin dosentti Hanna Wass sanoo.

Moni häirintää kokeneista kertoi miettineensä tarkkaan, lähteekö ollenkaan ehdokkaaksi.

Yksi heistä on oululainen Katja Koskinen (kok.). Koskisen kokemukset aiemmista kuntavaaleista olivat sen verran raskaat, että päätös ehdokkaaksi ryhtymisestä venyi viime metreille saakka.

Erityisesti maahanmuuttajataustaiset ehdokkaat ja naiset kertoivat Ylelle kohdanneensa vähättelyä.

Koskinen on entinen pankinjohtaja ja kertoo tietävänsä, että kritiikin kestäminen kuuluu politiikkaan. Siitä huolimatta Koskisesta on epäreilua, että hän saa esimerkiksi taloutta käsitteleviin kirjoituksiinsa kunnallispolitiikassa jo mukana olevilta miehiltä kommentteja, joissa kielletään “noviisia” neuvomasta.

Vaalimainosten vandalisointi

Ueimmiten ehdokkaat kertoivat Ylelle mainostaulujen tuhoamisesta.

Satakunnassa mainostauluja on tuhottu ja töhritty niin laajamittaisesti, että asiaan päätettiin puuttua puolueiden yhteisellä kannanotolla (siirryt toiseen palveluun).

Ulvilassa kaupunginvaltuustoon pyrkivä Matti Koskela (kesk.) kertoo, ettei koskaan ole törmännyt vastaavanlaiseen ilkivaltaan. Koskela on ollut kunnallispolitiikassa mukana jo yli 20 vuotta.

– Se on kaikkia kohtaan harmillinen juttu. Mainostauluja on rikottu, revitty, sutattu ja maalattu joka puolella kaupunkia, Koskela kertoo.

Koskelan mukaan on hienoa, että asiasta tehtiin yhteinen vetoomus yli puoluerajojen.

Kuva: Joonas Haverinen / Yle

Ylelle kirjoittaneiden ehdokkaiden mukaan muutamissa tapauksissa vaalihäirintä on näkynyt myös autoihin kohdistuneena ilkivaltana.

Lieksalaisen Ari Jyrkisen (vas.) yrityksen autoa heitettiin kananmunilla.

Työntekijän käytössä olleessa autossa oli Jyrkisen ja hänen vaimonsa vaalimainokset sekä Vasemmistoliiton tunnukset. Parkissa ollut auto sotkettiin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä toukokuun lopussa.

Jyrkinen teki asiasta välittömästi rikosilmoituksen. Jyrkisen mukaan poliisi tutkii asiaa lievänä vahingontekona.

– Kyllä se pelotti erittäin paljon ja autonkuljettaja pelästyi, sillä se tapahtui lähellä hänen asuntoaan. Koin sen vaalihäirintänä ja pidän sitä erittäin vakavana asiana, ensimmäistä kertaa ehdolla oleva Jyrkinen kertoo.

Myös kouvolalainen Timo Karas (ps.) epäilee, että hänen invasähköskootterinsa on joutunut ilkivallan uhriksi.

Karas liikkuu skootterillaan päivittäin ja on kiinnittänyt skootteriinsa “kaikkiin ilmansuuntiin” ehdokas- ja puoluemainoksia. Karaksen mukaan viime viikolla skootterin takarengas puhkaistiin ja sairaanhoitopiiri joutui korjaamaan kulkuneuvon.

Karas kampanjoi nyt ensimmäistä kertaa itse, mutta kertoo skootterille tapahtuneen vastaavanlaista ilkivaltaa myös aiempien vaalien aikaan hänen kampanjoidessaan muiden perussuomalaisten ehdokkaiden puolesta.

– Skootteri näkyy hyvin katukuvassa ja joudun sen jättämään aina välillä vartioimatta.

Karas ei ole tehnyt asiasta rikosilmoitusta. Karaksen mukaan pääosin ihmisiltä tullut palaute kaupungilla liikkuessa on positiivista.

Puolueet ovat tehneet useita rikosilmoituksia

Suojelupoliisi sanoo käyvänsä vuoropuhelua vaalien turvallisuudesta puolueiden kanssa.

Supon tietoon on tullut muutama häiriköintitapaus. Lisäksi on tehty ilkivaltaa vaalimainoksiin ja puolueiden toimistoihin eri puolilla maata.

Useampi puolue kertoo tehneensä rikosilmoituksia ilkivallasta. Perussuomalaiset sanoo tehneensä ainakin yhden rikosilmoituksen vaalimainoksen tuhoamisesta ja tutkintapyynnön Helsingin kaupungin päätöksestä poistaa puolueen vaalimainos katukuvasta.

Kokoomus toteaa Ylelle, että puolueen tietoon on tullut ehdokkaiden tekemiä rikosilmoituksia häirinnästä.

Keskustan mukaan piirijärjestö ja ehdokkaat ovat tehneet rikosilmoituksia. Niitä on tehty esimerkiksi piiritoimiston ikkunoiden töhrimisistä, virtuaalitilaisuuteen hyökkäämisestä, solvaamisesta ja vaalijulisteiden rikkomisesta.

Sosiaalidemokraatit puolestaan kertoo, että vaalijulisteisiin ja vaalimökkeihin kohdistuneesta ilkivallasta on tehty useita rikosilmoituksia ympäri Suomen. Myös vihreät sanoo Ylelle tehneensä rikosilmoituksia eri puolilla Suomea.

RKP ja vasemmistoliitto ovat ohjeistaneet ehdokkaitaan tekemään rikosilmoituksen poliisille silloin, kun rikoksen tunnusmerkit täyttyvät.

Osa puolueista ohjeistaa tekemään vaalityötä yhdessä

Yle kysyi eduskuntapuolueiden puoluetoimistoilta, miten ne ovat yrittäneet estää tai vähentää vaalihäirintää. Osa puolueista nostaa kätensä ylös ongelman edessä. Osa puolestaan on varautunut etukäteen häirintään.

Sekä vasemmistoliitolla että RKP:llä on opas turvallisesta kampanjoinnista. Kummankin puolueen ehdokkaita opastetaan, etteivät he kampanjoisi kadulla yksin. Myös kokoomus ja keskusta kannustavat yhdessä kampanjointiin.

Keskustalla ja sosiaalidemokraateilla on nimetyt häirintäyhdyshenkilöt.

Vihreät sanoo, että on tunnustettava, että valtaosa häirinnästä kohdistuu naisiin, nuoriin ja vähemmistöihin. He ovat panostaneet keskustan tavoin näissä vaaleissa somekeskustelujen moderointiin ja neuvovat ehdokkaita, miten he voivat suojata itseään ja yksityiselämäänsä.

Liike Nyt on keskustellut vaalihäirinnästä ja sopinut ehdokkaiden kanssa, kuinka toimitaan, jos joutuu häirinnän kohteeksi.

Kristillisdemokraatit eivät ole varautuneet vaalihäirintään, eivätkä näe puolueella olevan juuri keinoja häirinnän vähentämiseksi.

Perussuomalaiset ei kerro viestissään Ylelle, pyrkivätkö he vähentämään tai varautumaan häirintään.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 13. kesäkuuta 2021 kello 23 saakka.

Korjattu 12.6.2021 klo 8:32 Supon mukaan vaalihäirintä on lisääntynyt verkossa viime vuosina, ei näissä vaaleissa kuten jutussa aiemmin mainittiin.

Lue lisää:

Ehdokkaita jakaa Pride-liputus ja yhdistää huoli vanhuksista – tutki puoluepuntarissa oman kuntasi puolueita

Selvitimme kaikissa Manner-Suomen kunnissa, mikä niissä puhuttaa vaalien alla – kuuntele Kuntarundi-keskustelu omasta kotikunnastasi

Ylen vaalikone (siirryt toiseen palveluun)