1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntavaalit

Vaalien kärkisija, keskustan ahdinko ja paikalliset ilmiöt – viisi tutkijaa kertoo, mitä he tarkkailevat kuntavaalituloksessa sunnuntaina

Yle kysyi viideltä ajatuspajan ja tutkimuslaitoksen tutkijalta, mitä he tarkkailevat kuntavaalien tuloksessa. Suurin osa vastaajista mainitsi puolueiden suuruusjärjestyksen, keskustan ja perussuomalaisten suosion ja erilaiset paikalliset ilmiöt.

Mikko Majander, Marko Hamilo, Antti Vesala, Jukka Pietiläinen ja Jussi Westinen vastasivat Ylen kysymyksiin siitä, mitä asioita he tarkkailevat vaalituloksesta sunnuntaina.

Kuntavaalit pidetään sunnuntaina ja puolueet kisaavat kuntalaisten äänistä aina loppumetreille saakka.

Yle kysyi viideltä eri tutkimuslaitoksen ja ajatuspajojen tutkijalta neljä kysymystä siitä, mihin muutoksiin he erityisesti kiinnittävät huomiota sunnuntain kuntavaalituloksessa.

Moni heistä korostaa, että suurin paino-arvo vaaleissa on paikallisilla asioilla. Toki vaalitulos voi vaikuttaa myös maan hallituksen työskentelyyn.

Ylen haastatteluun vastasivat tutkija Jussi Westinen E2:n tutkimuslaitoksesta, tutkija Mikko Majander ajatuspaja Magmasta, toiminnanjohtaja Antti Vesala ajatuspaja Toivosta, toiminnanjohtaja Marko Hamilo ajatuspaja Suomen Perustasta ja toiminnanjohtaja Jukka Pietiläinen Vasemmistoforumista.

Jussi Westinen, tutkija, E2

1. Mitä asioita tarkkailet vaalituloksessa?

– Äänestysaktiivisuus on aina mielenkiintoinen asia ja erityisesti nyt, kun vaalit järjestetään poikkeuksellisissa oloissa. Ennakkoäänestysaktiivisuus on ollut hyvällä tasolla, mutta sitä ei tiedetä, ovatko ihmiset painottaneet ennakkoon äänestämistä varmistaakseen, että ääni tulee annettua.

– Toisekseen tarkkailen, miten puolueiden kannatukset heilahtelevat koko maassa. Ja toisaalta sitä, miten kannatuksen muutokset linkittyvät toisiinsa kuntatasolla. Eli esimerkiksi, kuinka vahva yhteys perussuomalaisten ja keskustan kannatuksen muutoksen välillä on. Tai kuinka vahva yhteys vihreiden ja kokoomuksen kannatuksen muutoksilla on isoissa kaupungeissa.

2. Kiinnitätkö huomiota tiettyihin alueisiin tai kuntiin?

– Katson maata kokonaisuutena, vaikka tietysti on olemassa paljon mielenkiintoisia paikallisia ilmiöitä. Ja voi muodostua kuntavyöhykkeitä, joissa samankaltaiset asiat tapahtuvat.

– Perussuomalaiset ottaa aika ison vaalivoiton gallupien perusteella. Mielenkiintoista on, missä suurin eteneminen tapahtuu ja kenen kustannuksella. Perussuomalaisten etuna on aika tasainen vaalimaantiede, eli heidän kannatuksensa on ollut kuntakoosta ja yhdyskuntarakenteesta melko riippumatonta.

3. Miten äänestysaktiivisuus vaikuttaa kuntavaalitulokseen?

– Äänestysaktiivisuus on ollut 60 prosentin hujakoilla kuntavaaleissa oikeastaan 1990-luvun puolivälistä lähtien. Siihen ei ole tulossa ennakkoäänestysaktiivisuuden perusteella suurta muutosta.

4. Mikä merkitys vaalituloksella on valtakunnan politiikkaan?

– Tietysti ykköspaikka on tavoittelemisen arvoinen asia, paitsi poliittisesti myös psykologisesti. Gallupien perusteella ykköspaikka voi irrota melko pienelläkin ääniosuudella, koska puoluejärjestelmä on muuttunut niin paljon sitten 1990-luvulta, perussuomalaisten ja vihreiden eteenpäin menon myötä.

– Aina mietitään hallituksen ja opposition asetelmaa, ja miten vaalitulos vaikuttaa siihen. Kun katsomme vaalituloksia taaksepäin, niin aina vuoden 1984 vaaleista lähtien pääministeripuolue on menettänyt kannatustaan kuntavaaleissa. SDP:llä on mahdollisuus katkaista tämä trendi, mutta siinä on tekemistä.

– Vaikka kuntavaalit ovat paikallisvaalit, niin tutkitusti tiedetään, että äänestäjät punnitsevat sitä, haluavatko he palkita oppositiopuolueita ja rangaista hallituspuolueita.

Mikko Majander, tutkija, ajatuspaja Magma

1. Mitä asioita tarkkailet vaalituloksessa?

– Itsestäänselvyyksien lisäksi tarkkailen seitsemän suuren kaupungin tulosta. Siinä on kaksi asiaa, jotka avaavat nykyistä tilannetta poikkeuksellisen kiinnostavalla tavalla. Seitsemässä suuressa kaupungissa asuu yli kolmannes Suomen väestöstä, ja vihreät on ollut keskimäärin kakkospuolue näillä paikkakunnilla. Vihreiden hyvä menestys viime kerralla oli tästä kiinni.

– Vihreät oli silloin (edelliskuntavaaleissa) oppositioasemassa ja nyt puolue on hallituksessa. Tarkkailen sitä, pystyykö vihreät pitämään asemansa. Puolueella on nyt enemmän ehdokkaita ja useammalla paikkakunnalla kuin aiemmin. Vihreiden kokonaistulokselle on aivan ratkaisevaa, miten se menestyy keskuksissa.

– Demarit taas ovat taas olleet laskusuunnassa suurimmissa kaupungeissa. Puolueella on ollut enemmän kannatusta keskikokoisilla paikkakunnilla. Viime vaalien jälkeen puolue laittoi työryhmän pystyyn kaupunkipolitiikasta ja sen johtoon kutsuttiin eräs Sanna Marin. On mielenkiintoista nähdä, onnistuuko demarit kääntämään yliopistokaupunkien negatiivista kehitystä positiiviseksi. Tässä on kamppailu vihreiden ja SDP:n välillä.

2. Kiinnitätkö huomiota tiettyihin alueisiin tai kuntiin?

– Maakuntien näkökulmasta kiinnostavaa on se, että perussuomalaiset ovat leimallisesti asettaneet sen tavoitteekseen. Duunariääniä on jo voitettu demareilta ja kansalliskonservatiiveja kokoomukselta, niin nyt edetään keskustan valtakuntaan eli maakuntiin. Maakunnista tuleva tulos on kiinnostava nimenomaan perussuomalaisten ja keskustan osalta.

3. Miten äänestysaktiivisuus vaikuttaa kuntavaalitulokseen?

– Äänestysprosenttia on vaikea ennakoida, koska ei ole hyviä verrokkeja. Ennakkoäänestys on mennyt ihan hyvin, joten en usko romahdukseen.

– Perinteisesti kokoomuksen kannattajakunta on ollut ahkerampaa äänestämään. Ja ikävä kyllä äänestysaktiivisuus korreloi meillä koulutus- ja varallisuustaustaan. Alhainen äänestysprosentti voisi suosia RKP:tä ja kokoomusta.

– Asetelma on jännä opposition kannalta. Löytyykö kuitenkaan mobilisoivaa tekijää, joka saisi perussuomalaisten kannattajat liikkeelle?

4. Mikä merkitys vaalituloksella on valtakunnan politiikkaan?

– En näe, että tässä olisi hallitusvaali kyseessä. Jos keskustan tulos on jollakin tasolla siedettävä, niin se helpottaisi hallituskoalition tuskaa. Mikä on siedettävä tulos, on jo vaikeampi kysymys.

– Ei tarvitse ajatella, että keskusta tekisi saman tuloksen kuin viime vaaleissa. Se saisi kuitenkin olla enemmän kuin alhaiset kannatusluvut. Kymmenen prosentin sijaan mieluummin 13 tai 14 prosenttia, se näyttäisi jo ihan toiselta.

– Keskusta on vaihtanut puheenjohtajaa ja ministerinsalkkuja niin useasti, että oli tulos mikä tahansa, se ei automaattisesti johda puheenjohtajan vaihtoon.

Antti Vesala, toiminnanjohtaja, Ajatuspaja Toivo

1. Mitä asioita tarkkailet vaalituloksessa?

– Yksi asia on se, kuinka hyvin vaalitulos vastaa kannatuskyselyitä. Ja millainen korrelaatio on ehdokasmäärien ja vaalituloksen kanssa. Se ainakin itseäni kiinnostaa.

– Niin sanottujen vanhojen suurien puolueiden kohdalla tietyt trendit ja muutokset enteilevät hyvää tulosta kokoomukselle. Jos katsoo SDP:n ehdokasmäärien kehitystä, niin viimeksi demareilla oli muistaakseni 6 100 ehdokasta ja nyt he tippuivat 5 600 ehdokkaaseen. Vastaavasti kokoomus nousi 5 700:sta yli 6000 ehdokkaaseen.

– Kokoomus on vanhoista isoista puolueista ainoa, joka on tämän trendin pystynyt kääntämään. Tästä voi ennakoida, että kokoomuksen ja SDP:n välinen kannatusero tulee olemaan merkittävä.

– Ehdokasmääristä voidaan ennakoida myös se, että perussuomalaisten tulos on vahva. Puolueella on pienenä rasitteena se, että sillä on tuntunut olevan suurissa kaupungeissa vaikeuksia saada yleiskannatusta realisoitua ääniksi. Se voi johtaa siihen, että perussuomalaiset eivät kilpaile kärkisijasta näissä vaaleissa.

2. Kiinnitätkö huomiota tiettyihin alueisiin tai kuntiin?

– Suurissa kaupungeissa nämä puolueiden väliset järjestykset ovat kiinnostavia. Esimerkiksi Tampereella on hyvin tiukka tilanne siinä, onko SDP vai kokoomus suurin.

– Jyväskylässä asetelma on hähmäinen. Siellä vihreät otti viimeksi historiallisesti ykköspaikan, mutta kykeneekö puolue siihen nyt, kun ei ole vastaavaa Touko Aalto -ilmiötä kuin viimeksi. Siellä demarit on perinteisesti ollut suurin puolue, mutta se on ollut viime aikoina vaikeuksissa ehdokasasettelussa ja vaaleihin liittymättömissä asioissa.

3. Miten äänestysaktiivisuus vaikuttaa kuntavaalitulokseen?

– Nyt on ylittynyt viime vaalien ennakkoäänestysaktiivisuus. Varmaankin aika lailla samoihin lukemiin ollaan jälleen päätymässä tai jonkin verran sen yli.

– Korkea äänestysaktiivisuus suosii nykytilanteessa perussuomalaisia, ja jonkin verran myös vasemmistopuolueita.

4. Mikä merkitys vaalituloksella on valtakunnan politiikkaan?

– Varmasti jonkinlaisia vaikutuksia on. Kyllähän kuntavaaleista pyritään aina hakemaan signaaleja, jotka liittyvät valtakunnan politiikan yleistilanteeseen.

– Tällä hetkellä on tietysti hyvin ajankohtainen sote-maakunta-uudistus. Jos sille kriittiset puolueet menestyvät erittäin hyvin, se voi lisätä vähän sisäisiä paineita hallituksessa.

Marko Hamilo, toiminnanjohtaja, Suomen Perusta

1. Mitä asioita tarkkailet vaalituloksessa?

– Perussuomalaisten referenssipisteitä ovat vuoden 2012 ja 2017 kuntavaalien tulokset. Korkein tavoite perussuomalaisilla olisi se, että perussuomalaiset voisi olla suosituin puolue vaaleissa.

– Yleispoliittisesti kiinnostavinta on, kuinka alas keskusta voi vajota ja mitä siitä voi seurata hallituksessa. Voiko seurata hallituskriisi ja tuleeko uudet eduskuntavaalit pian sen jälkeen?

2. Kiinnitätkö huomiota tiettyihin alueisiin tai kuntiin?

– Olen lanseerannut termin punavihreä kupla, niin olen kiinnostunut Helsingin eri äänestysalueista. Onko kupla himmenemässä vai laajenemassa, vai mitä sille tapahtuu?

– Helsinki on siinä mielessä mielenkiintoinen kaupunki, että jokaisella kaupunginosalla on hyvin voimakas oma luonne, profiili ja identiteetti. Se näkyy juuri tällaisissa ilmiöissä kuin mitä kutsuin punavihreäksi kuplaksi. Ja sitten on erittäin hyvin toimeentulevien ihmisten kaupunginosia ja maahanmuuttajalähiöitä.

3. Miten äänestysaktiivisuus vaikuttaa kuntavaalitulokseen?

– Yleensä on ollut niin, että perussuomalaisten kaltaiset puolueet ovat olleet häviävänä osapuolena, kun aktiivisuus on ollut alhaista. Meillä on paljon niitä, jotka eivät ole kauhean varmoja äänestäjiä.

– Toisaalta minulla on sellainen muistikuva, että joissakin vaalikyselyissä perussuomalaisilla on ollut varmemmat kannattajat kuin muilla puolueilla. Perussuomalaisten kannattajiksi ilmoittautuneilla on hyvin harvoin muuta puoluetta vaihtoehtona, mutta jääminen kotiin on vaihtoehto. Esimerkiksi vihreillä on vasemmistoliitto ja demarit jatkuvasti vaihtoehtona mietinnässä. Silti he ovat varmoja siitä, että he käyvät äänestämässä.

4. Mikä merkitys vaalituloksella on valtakunnan politiikkaan?

– Tämä on keskustelu, jota on käyty viime syksystä lähtien. Kirjoitin itse meidän ajatuspajan kuntavaaliaiheiseen kirjaan väistämättä käyvän niin, että keskustellaan paljon yleispoliittisista aiheista. Äänestäjät ja media ovat kiinnostuneita niistä.

– Kaikkien niiden puolueiden, joiden tulos on heikko verrattuna edelliseen eduskuntavaaleihin, intressissä on sanoa, että tuloksella ei ole yleispoliittista vaikutusta. Kaikki tiedämme, että totta kai on.

– Kun eduskuntavaalikannatuslukemat ovat mitä ovat, kukaan ei halua uusia vaaleja. Kukaan ei halua sellaisia eduskuntavaaleja, joissa perussuomalaiset saavat yli 20 prosentin kannatuksen. Ehkä kuntavaalit saattavat enemmänkin uhata puheenjohtajien asemaa.

Jukka Pietiläinen, toiminnanjohtaja, Vasemmistoforum

1. Mitä asioita tarkkailet vaalituloksessa?

– Erityisesti kiinnostaa vasemmistoliiton menestys. Ja siinä lähinnä se, millaista menestys on eri alueilla, koska kannatus on siirtynyt pieniltä teollisuuspaikkakunnilta ja Pohjois-Suomesta suuriin kaupunkeihin. Tarkkailen sitä, miten tämä siirtymä näissä vaaleissa näkyy.

2. Kiinnitätkö huomiota tiettyihin alueisiin tai kuntiin?

– Tarkkailen yliopistopaikkakuntia ja sellaisia paikkakuntia, joissa ehdokasmäärät ovat muuttuneet suuresti. Ehdokasmäärillä on suuri vaikutus siihen, millaisen kannatuksen puolueet saavat.

– Vasemmistoliiton kannalta kiinnostaa erityisesti Porvoo, jossa ehdokasmäärä on erityisen hyvä ja kasvoi valtavasti. Ja toisaalta millainen menestys tulee olemaan Vantaalla, jossa gallupit näyttävät aika hyvää tulosta, mutta ehdokasmäärä jäi aika paljon viime vaaleista. Kajaani on yksi positiivinen esimerkki, jossa vasemmistoliitolla on enemmän ehdokkaita kuin yhdelläkään toisella puolueella.

– Lapissa kiinnostaa Kittilä, jossa on mielenkiintoista nähdä, miten käy puolueiden ulkopuolisille valitsijayhdistyksille. Siellä vasemmistoliitolla on ehdokkaita aikaisempaa enemmän. Karkkilassa puolestaan käydään vasemmistoliiton, SDP:n ja perussuomalaisten välistä kamppailua.

3. Miten äänestysaktiivisuus vaikuttaa kuntavaalitulokseen?

– Se tietysti kertoo siitä, miten paljon paikalliset ihmiset tuntevat voivansa vaikuttaa paikallisiin asioihin. Äänestämättä jättäminen on harvoille aktiivinen valinta. Enemmänkin kyse on siitä, ettei uskota äänestämällä voitavan vaikuttaa.

4. Mikä merkitys vaalituloksella on valtakunnan politiikkaan?

– Vaaleissahan on oikeastaan kaksi tasoa. Toinen on tämä valtakunnallinen taso. Mutta tärkeämpää on se, mitkä yksittäisissä kunnissa ovat puolueiden voimasuhteet, mikä suurin puolue ja millaisia voimasuhteita valtuustoissa syntyy. Niissä pienetkin erot saattavat muuttaa tilannetta.

– Näiden vaalien yksi mielenkiintoinen asia on se, että nyt on aiempaa enemmän puolueisiin kuulumattomia ehdokaslistoja. Ne saattavat monella paikkakunnalla sekoittaa tilannetta entisestään.

– Jos tuloksissa ei tapahdu mitään sellaista, jota eivät viimeiset mielipidetiedustelut ole pystyneet ennakoimaan, niin ei vaaleilla pitäisi olla mitään suurta valtakunnallista merkitystä.

Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit keskustella siitä aina sunnuntaihin 13.06.2021 kello 23 asti.

Korjaus 12.6 2021 klo 13.40. Radiouutisissa 12.16 klo 7, 8, 9 ja 10 kerrottiin, että Magma olisi RKP:n ajatuspaja. Magma on puoluepoliittisesti sitoumaton, liberaali suomenruotsalainen ajatuspaja.

Lue lisää:

Mikä sinun kunnassasi puhuttaa vaaleissa? Valitse oma kuntasi ja kuuntele

Katso puoluejohtajatentin huippukohdat: Orpo puhui kauniisti panostuksista opetuksen alkuun, Marin sivalsi kokoomuksen leikkauksista viime kaudella

Ylen kuntavaalimittaus: Kokoomus jatkaa johdossa, SDP luisuu ja keskustan kannatus osoittaa elpymisen merkkejä