1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Lapset ja nuoret

Juhlallinen jännitys muuttui järkytykseksi kesken Suomen ja Tanskan EM-ottelun – MLL kertoo, kuinka tapahtuneesta voi keskustella lapsen kanssa

Suomen ja Tanskan välinen EM-jalkapallo-ottelu keskeytyi lauantaina tanskalaispelaajan tuuperruttua kentälle. Ottelua seurasi paljon lapsia ja nuoria, joita tapahtuma on voinut järkyttää. Mannerheimin Lastensuojeluliitto ohjeistaa keskustelemaan asiasta rauhoittavasti.

Tapahtumat kentällä järkyttivät niin katsojia kuin pelaajia ja muita paikalla olleita. Kuva: Tomi Hänninen / Yle

Suomen ja Tanskan välinen EM-jalkapallo-ottelu keskeytyi lauantaina tanskalaispelaaja Christian Eriksenin tuuperruttua kentälle ensimmäisen puoliajan loppuhetkillä.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto twiittasi tämän jälkeen ohjeet, kuinka onnettomuusuutisista voi keskustella lapsen kanssa (siirryt toiseen palveluun). MLL:n verkkosivut kaatuivat pian tämän jälkeen ilmeisesti suuren kävijämäärän vuoksi. Sivut ovat nyt toiminnassa.

Tässä jutussa käsitellään sitä, kuinka järkyttävästä tapauksesta kesken jalkapallo-ottelun voi keskustella lapsen tai nuoren kanssa.

Kysymyksiin vastaa Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava.

Millainen tilanne Eriksenin lyyhistyminen kentälle ja sitä seurannut ottelun keskeyttäminen on ollut lapselle nähdä ja kokea?

– Uskon, että tämä on ollut todella järkyttävä ja surullinen kokemus. Tässä oltiin valmistuttu ikään kuin juhlaotteluun, jonka tunnelma muuttui yhtäkkiä karmealla tavalla. Tilanteessa siirryttiin jännittyneen juhlallisesta, iloisesta olotilasta kauhun ja epäuskon tunnelmiin. Tilanteessa oli hyvin epävarmaa, mitä pelaajalle oli tapahtunut ja miten vakava tilanne kyseessä oli.

Kuinka asiaa voi käsitellä lapsen tai nuoren kanssa?

– Kannattaa lähteä etenemään lasten kysymysten kautta ja vastata niihin rauhallisesti ja rauhoittavasti. Vanhempi voi ottaa lapsen syliin ja sanoa, että saa tulla viereen nukkumaan, jos pelottaa tai mieleen tulee surullisia ajatuksia.

Jos lapsi ei itse kysy asiasta, mutta vanhempi uskoo lapsen olevan järkyttynyt, on hyvä kysyä lapselta, millainen olo hänellä on, Rautava ohjeistaa.

– Voi myös sanoa, että vanhempi itsekin on järkyttynyt. On kuitenkin hyvä myös todeta, että onneksi tilanne näyttää nyt siltä, että pelaaja on hyvässä hoidossa ja todennäköisimmin selviää tästä. Hän sai nopeasti hyvää hoitoa.

Voiko olla, että tapahtumat jäävät vaivaamaan lasta tai nuorta pitkäksi aikaa?

– Se on mahdollista. Lapsi tai nuori saattaa nähdä asiasta esimerkiksi painajaisia tai pelätä, että näin voi sattua muille tai itselle. Suomessa on paljon lapsia, jotka harrastavat jalkapalloa tai muuta urheilua. On hyvä muistuttaa, että tällaiset tapahtumat ovat erittäin harvinaisia. Uskon, että jos pelaaja toipuu tästä, niin tämä tapaus jää tuskin vaivaamaan monia pidemmäksi aikaa.

Rautava muistuttaa, että tämä on kuitenkin yksilöllistä.

– Jos perheessä on ollut lähiaikoina vakavia sairaustapauksia tai kuolemaa, tapaus voi nostaa niitä tunteita pintaan.

Kuinka tästä eteenpäin?

– On tärkeää, ettei tästä tehdä suurempaa asiaa, kuin mitä se on. Joskus elämässä voi käydä näin, emmekä me voi vaikuttaa siihen, että ihmisiä sairastuu yllättäen tai menehtyy. On tärkeää, että aikuinen ei pura omaa järkytystään tai ahdistustaan lapseen, vaan käsittelee asiaa esimerkiksi toisen aikuisen kanssa, jotta voi olla lapselle turvallinen aikuinen.

Rautava lisää, että on hyvä, että asia käsitellään lapsen kanssa loppuun, kun tiedetään, kuinka pelaajalle kävi. Myös lapsen ikä tuo asian käsittelyyn eroja: 16-vuotias kykenee jo prosessoimaan asiaa paremmin, kun taas kuusivuotias ei samalla tavalla ymmärrä, mistä tapauksessa on kyse.

– On hyvä olla herkkänä sille, millaista tukea lapsi tai nuori tilanteessa kaipaa.