1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kansallinen kaupunkipuisto

Helsinki ei haluakaan kansallista kaupunkipuistoa – suojeluaktivistien mielestä kaupunki on suhtautunut asiaan nuivasti alusta alkaen

Helsingin kansallisen kaupunkipuiston valmistelua on tehty useita vuosia. Yhteistyössä mukana olevat tahot ovat pettyneitä kaupungin virkamiesvalmisteluun ja koko idean kariutumiseen.

Keskuspuisto on yksi huolenaiheista. Helsingin luonto- ja ympäristöyhdistykset sekä kaupunginosayhdistykset ovat huolestuneita metsäalueen pienentymisestä ja kaupungin lisärakentamisesta. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Helsingin kansallinen kaupunkipuisto on vaarassa peruuntua. Asiasta ovat huolestuneita niin luonto- ja ympäristöyhdistykset kuin kaupunginosayhdistykset.

Virkamiesten laatiman päätösesityksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan kansallisesta kaupunkipuistosta luovutaan ja sen sijaan edistetään kaupungin omaa kaupunkipuistoa. Asia on esillä tänään maanantaina kaupunginhallituksessa.

Jos Helsingin kaupunginhallitus päättää asiasta esityksen mukaan, koko valmistelu keskeytyy. Jos päätetään toisin, valmistelu jatkuu. Helsingin kaupungin mukaan muualla tehdyt toteutukset ovat kestäneet keskimäärin 7–15 vuotta.

Kritisoijien mielestä luopuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että joka puolella Helsinkiä täydennysrakennetaan yhä järeämmin keinoin ja leikataan viheralueita, vaikka asukkaat arvostavat viheralueitaan ja kulttuuriympäristöjä yhä enemmän.

– Jatkuvasti viheralueita nakerretaan ja ne siirtyvät rakentamiskäyttöön, muun muassa Jokerin alle. Vaarana on, että yhä enemmän tämä tapahtuu paikallisesti, sanoo Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liikkeen aktiivi Eeva Kuuluvainen.

KKPH!-liikkeeseen (siirryt toiseen palveluun)kuuluu yli 80 järjestöä, luonto- tai kaupunginosayhdistystä.

Kuuluvaisen mukaan arvokkaat ja tärkeimmät kulttuurikohteet ja luontoympäristöt tulisi saada kokonaisuutena säilymään.

– Jos ne tuhotaan, niitä ei enää saada takaisin.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa määritelty kansallinen kaupunkipuisto (siirryt toiseen palveluun) on kaupunkiympäristön arvokkaiden kulttuuri- ja luonnonmaisemien sekä virkistysalueiden kokonaisuus. Tavoitteena on säilyttää kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena, kaikkien yhteisinä olohuoneina.

Jos kaupunki tekee hakemuksen puiston perustamiseksi, se sitoutuu sen säilyttämiseen ja hoitamiseen. Varsinaisesta perustamisesta päättää ympäristöministeriö.

Helsinki ei näe tarvetta ministeriön hyväksynnälle

Helsingin kaupungin mukaan kaupungilla on oltava valmius pitää huolta omista luontoarvoistaan. Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Mikko Ahon mukaan Helsingillä on jo nyt yli 200 eri formaatilla suojeltua aluetta.

– En näe pelkoa, ettei kaupunki osaisi itse pitää huolta omista viheralueistaan ja omista luontoarvoistaan. Ne asiat, joita varjellaan ja suojellaan, ovat varmasti jokaisella mielessä. En näe mitään riskiä, että kaupunki itseään kampittaisi.

Ahon mukaan ympäristöministeriön kansallinen kaupunkipuisto on kohtuullisen jäykkä formaatti. Hänestä sellaisen määrittäminen Helsingille olisi hankalaa.

– Miten tehtäisiin aluerajaus, mistä muodostuisi kansallinen kaupunkipuisto? Helsingissä on paljon erilaisia kohteita. Kansalliseen kaupunkipuistoon tulisi nostaa myös kulttuuriympäristön alueita keskustasta. Pian nousisi jälleen kysymys, miksi ei tämä ja tuo alue ole mukana, Aho kyselee.

Kaupungin virkamiesvalmistelussa katsotaan, että kaupungin omilla päätöksillä ja toimilla turvataan kokonaisvaltaisesti parhaiten suojeltavat kohteet.

– Helsingissä on jo nyt suojeltu yli 4 000 rakennusta, samoin arvokkaat kulttuuriympäristöt on suojeltu. Tämä ei toisi lisäarvoa, Aho sanoo.

Kaupungin mukaan kaupunkiympäristön alla tarkastellaan koko kaupungin viheralueita, niiden ylläpitoa ja hoitoa. Kaupunki myös suojelee niitä asioita, jotka todetaan suojelemisen arvoiseksi eri selvityksissä.

Näkemyseroja vuoropuhelusta

Kansallisen kaupunkipuiston valmistelua on tehty viisi vuotta. Asiaa ryhdyttiin valmistelemaan valtuustoaloitteen pohjalta.

Kaupungin mukaan vuosien aikana on pidetty erilaisia seminaareja ja kuultu asiantuntijoita ja eri intressitahoja.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti jatkaa puiston suunnittelua vielä vuosi sitten toukokuussa. Toimialajohtaja Ahon mukaan ei ole mitään erityistä syytä, miksi asia on esillä juuri nyt kaupunginhallituksessa.

– Tämä on ollut vuorovaikutuspilotti. Asioita on käyty läpi eri intressitahojen kanssa, asioista on keskusteltu ja kuultu ihmisiä. Loppu on tehty virkavalmisteluna.

Aho sanoo, että kaupunginhallituksessa käsiteltävä esitys pohjautuu kaupungin valmisteluryhmän päätökseen kaiken pohdiskelun ja selvitystyön perusteella, jota on tehty todella paljon.

– Valmisteluryhmän mukaan tämä on oikea vaihtoehto. Jos minä olen esittelijänä, päätän mikä on esityksen sisältö.

KKPH!-liikkeen Kuuluvaisen mukaan virkamiesvalmistelu on ollut nuivaa ja halutonta koko viiden vuoden ajan. Tilanne on vain huonontunut parin viime vuoden aikana.

– Luottamus on mennyt. Ymmärrämme oikein hyvin, että asioista voidaan olla eri mieltä ja että kaupunki joutuu ratkaisemaan hyvinkin vaikeita asioita. Sen ymmärrämme, mutta salaamista ei, eikä sitä, että ollaan kuulevinaan ja ollaan ottavinaan mukaan, mutta kun ruvetaan tekemään päätöksiä, meidät heivataan pois.

– Olemme hyvin pettyneitä, jos pitkään valmistellusta hankkeesta luovutaan perusteluitta, sanoo puolestaan hallituksen puheenjohtaja Antti Halkka Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksestä.

Kaupunkiympäristön Ahon mukaan vuoropuhelua on käyty avoimesti ja valmisteluprosessia on voinut seurata vuosien aikana.

– Aktivistiryhmällä on ollut tämä agenda, eikä isoa konsensusta ole tullut. Ei kai silloin voi olla tyytyväinen, jos ei saa sitä mitä haluaa.

Pettyneitä ja huolestuneita kaupunkilaisia: "Emme luovuta"

Kuuluvaisen mielestä Helsingissä on tehty kymmeniä vuosia hyvin paljon erinomaista työtä, että viheralueverkosto on pystytty säilyttämään.

– Kyllä se huolestuttaa eniten, että ne voidaan tuhota ja pirstoa hyvin nopeassa tahdissa. Esimerkiksi voidaan katkaista tärkeät ekologiset käytävät, jotka ovat sekä ihmisten liikkumiselle että eläimistölle erittäin tärkeitä. Niitä ei saada koskaan takaisin.

– Suomessa on monta kaupunkia jo tehnyt kansallisen kaupunkipuiston, miksi Helsinki ei pysty samaan. Vastaavasti Oslossa ja Tukholmassa on omat kaupunkipuistonsa, niissä on myös ilmastotoimenpiteet hoidettu Helsinkiä paremmin, Halkka sanoo.

Kansallisia kaupunkipuistoja (siirryt toiseen palveluun) on jo kymmenessä kaupungissa, muun muassa Turussa (siirryt toiseen palveluun), Hangossa (siirryt toiseen palveluun) ja Porvoossa (siirryt toiseen palveluun).

Korona-aika on pelkästään osoittanut sen, miten tärkeitä virkistysalueet ja lähiluonto ovat ihmisille. Helsingin luonto on välttämätön ilmastonmuutoksen torjumisen ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kannalta.

– Emme missään tapauksessa halua luovuttaa tässä asiassa, Kuuluvainen sanoo.

– Pyrimme siihen, että kansallinen kaupunkipuisto nousee Helsingissä tulevan valtuustokauden tärkeimpien kysymysten joukkoon, Halkka toteaa.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 16. kesäkuuta kello 20:een saakka.

Lue myös:

Tampereen kansallisen kaupunkipuiston hakemus lähti ministeriöön - Eteläpuiston ja Viinikanlahden suunnitelmat yhä auki

Ympäristöministeriöltä avustuksia kansallisille kaupunkipuistoille – saajien joukossa ovat myös Forssa, Heinola ja Hämeenlinna

Porvoo sai jättiavustuksen puistojensa kehittämiseen