1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntavaalit

Koronaepidemian lykkäämien kuntavaalien äänestysvilkkaus selvästi pienempi kuin viimeksi – vain 55,1 prosenttia äänioikeutetuista kävi uurnilla

Koronapandemia lykkäsi kuntavaalit kevättalvesta kesäksi ja muutti ennakkoäänestysajan kaksinkertaiseksi. Venähtänyt vaalitoimitus ja myöhäinen ajankohta näkyi äänestysinnokkuudessa selvänä laskuna. Tulos on historiallisen huono.

Koronan takia ennakkoäänestysaika tuplaantui ja äänestää saattoi myös suoraan autosta drive-in-äänestyspaikoilla, kuten Helsingin Malmilla. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Tämän vuoden kuntavaalien äänestysprosentti on oikeusministeriön mukaan 55,1 prosenttia. Näin suuri tai oikeastaan pieni osuus äänioikeutetuista siis käytti äänioikeuttaan poikkeuksellisissa korona-ajan vaalissa.

Äänestysprosentti on 3,8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisissä, vuoden 2017 kuntavaaleissa. Silloin äänestyvilkkaus oli 58,9 prosenttia.

Tulos on historiallisen huono, kun tarkastellaan kuntavaaleja aina 1950-luvulta lähtien.

Ylen vaaliasiantuntija, tutkija Sami Borg totesi vaaliaktiivisuuden paljastuttua, että vain vuonna 1945 kunnalisvaaleissa äänestettiin vähemmän, äänestysprosentti oli tuolloin 53,9.

– Vuonna 2000 se oli 55,9. Nyt mentiin senkin alle. Valitettavasti meillä on paljon isoja kaupunkeja, joissa valtaosa jätti äänestämättä, Borg sanoi Ylen vaalilähetyksessä.

Borg sanoi, että vuoden 1945 vaalit olivat erilaiset ja täysin poikkeukselliset olosuhteiden takia – olihan silloin vielä Lapin sota käynnissä, kuten vaalilähetyksen juontaja Matti Rönkä huomautti.

Yksi erikoispiirre vaaleissa oli tavallista pidempi ennakkoäänestysaika. Se siivitti ennakkoon äänestämisen määrää. Ennakkoääniä annettiin kaikkiaan 1,47 miljoonaa. Ennakkoääniä annettiin yli 300 000 enemmän kuin kuntavaaleissa 2017.

Äänestysaktiviisuus ennakkoäänissä nousi 33 prosenttiin äänioikeutetuista, joka on yli kuusi prosenttiyksikköä neljän vuoden takaista parempi. Varsinaisena vaalipäivänä annettujen äänten määrä ei kuitenkaan riittänyt nostamaan koko vaalin äänestysprosenttia aiempien vaalien tasolle.

Terveysturvallisuuden takaamiseksi nähtiin pitkän ennakkoäänestysajan lisäksi toinenkin erikoisuus: drive-in-äänestäminen. Tietyillä paikkakunnilla saattoi käydä äänestämässä ennakkoon autosta poistumatta.

Vaalien siirtäminen perustui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvioon koronatapausten määrästä. Kevättalvella arveltiin, että vaalien alkuperäisenä ajankohtana Suomessa saattaisi olla jopa yli 11 000 koronatartuntaa.

– On vaikeaa perustella sitä, että vaalipaikoille voi kokoontua, jos muutoin voimallisesti viestitään tarpeesta välttää kontakteja ja pysyä kotona. Riski äänestysaktiivisuuden laskulle ja vaalien uskottavuudelle on näissä oloissa todellinen, todettiin oikeusministeriön tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun), kun vaalipäivää siirrettiin.

Eduskuntapuolueet yhtä lukuunottamatta suostuivat vaalien siirtämiseen hieman nihkeästi, mutta suostuivat kuitenkin – vain perussuomalaiset vastustivat siirtoa.

Lue myös:

Ylen kuntavaaliseuranta

Kuntavaalien tulospalvelu (siirryt toiseen palveluun)