1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntavaalit

Analyysi: Petteri Orpo vahvisti kuntavaalivoitolla asemaansa kokoomuksen johdossa – SDP:lle historiallisen heikko tulos

Kuntavaalitulos petaa Petteri Orpon asemaa kokoomuksen johdossa, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala.

Kokoomuksen Petteri Orpo oli tyytyväinen puolueen kuntavaalitulokseen sunnuntaina. Juhana Vartiainen oli kokoomuksen pormestariehdokas Helsingissä. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Kokoomus ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kipuilivat kaksi vuotta sitten eduskuntavaalien jälkeen.

Puolue menetti kannatustaan ja sai heikoimman vaalituloksen sitten 1980-luvun.

Tilanne muuttui vielä vaikeammaksi, kun suurimman puolueen SDP:n hallitustunnustelija Antti Rinne ilmoitti jättävänsä kokoomuksen hallituksen ulkopuolelle.

Tämä tarkoitti sitä, että kokoomus jäi oppositiossa toiseksi suurimmaksi puolueeksi perussuomalaisten taakse.

Tilanne laukaisi puolueessa entistä näkyvämmäksi spekuloinnin, kuka seuraa Orpoa puheenjohtajana.

Tuore kuntavaalitulos helpottaa Orpon asemaa puoluejohdossa. Orpo nosti kokoomuksen suurimmaksi puolueeksi kuntavaaleissa, ja puolueen tulokseen vaikutti paljon sen tekemä loppukiri.

Puolue keräsi noin 400 ehdokasta lisää sen jälkeen, kun vaaleja siirrettiin maaliskuulta kesäkuulle.

Lehtitietojen mukaan puheenjohtaja Orpo soitti itse useita satoja puheluita ehdokkaille (siirryt toiseen palveluun) ja sai taivuteltua uusia ehdokkaita puolueen listoille.

Puolueessa tehtiinkin ennen kuntavaaleja analyysi, jonka mukaan puolueen kannattaa keskittyä niihin asioihin, joihin se voi vaikuttaa.

Toiminta näyttää kantaneen vaaleissa hedelmää. Kokoomus pitää seuraavan puoluekokouksen kesäkuussa 2022 Kalajoella.

SDP:lle historiallisen heikko tulos

Vaalien yksi suurimmista pettyjistä oli SDP, joka sai huonoimman kuntavaalituloksen sitten 1970-luvun puolen välin.

SDP:n tulos ei ollut yllätys, sillä puolue epäonnistui ehdokashankinnassa. Puolue sai noin 500 ehdokasta vähemmän kuin kuntavaaleissa 2017.

SDP:n puoluesihteeri Antton Rönnholm selitti määrän putoamista sukupolvenvaihdoksella.

Puolueen sisältä ehdokashankinnan vaikeuksien syyksi on arvioitu myös liiallista turvallisuuden tunnetta.

Useat kokeneet valtuutetut väistyivät luottamustehtävistä, koska he ajattelivat puolueen pärjäävän omillaan, kun puolueen kannatus kävi korkealla koronakriisin aikana.

Kokeneiden valtuutettujen väistyminen ei kuitenkaan ole ihme. Aktiivien poisjäänistä huolimatta SDP:n ehdokkaat olivat vaalien iäkkäimpiä heti kristillisdemokraattien jälkeen.

Puolueen sisällä on tunnistettu, että sen pitäisi saada jatkossa enemmän työikäisiä ehdokkaita listoilleen.

Ylen tietojen mukaan puolueen sisällä ei ajatella, että heikko tulos uhkaisi Sanna Marinin asemaa puheenjohtajana.

Tulosta voidaan selittää suurelta osin pääministeripuolueen asemalla ja kampanjan loppumetrien aamiaiskohulla.

Pääministeripuolueet ovat lähes poikkeuksetta menettäneet kannatusta kuntavaaleissa.

Keskustalaiset saivat pelättyä paremman tuloksen

Hallituksen yhteistyötä helpottaa jatkossa keskustan kuntavaalitulotulos. Puolue sai noin 15 prosentin tuloksen vaaleissa.

Puolueen taustahenkilöt arvioivat ennen vaalituloksen julkituloa, että viimekertaisen eduskuntavaalituloksen peittoaminen olisi onnistuminen kuntavaaleissa.

Keskusta sai viime eduskuntavaaleissa 13,8 prosentin kannatuksen.

Taustahenkilöt muistuttivat, että puolueen kannatus kävi eri mittauksissa heikoimmillaan hieman yli 10 prosentissa viime vuoden loppupuolella.

Vaalitulos varmasti helpottaa keskustan työskentelyä hallituksessa, kun pahimmat pelot eivät käyneet toteen.

Erityisen helpottavaa keskustalle on se, että puolue piti suurimman puolueen paikan useissa maakuntakeskuksessa kuten Oulussa, Kokkolassa ja Kuopiossa.

Nämä ovat maakuntien väestökeskittymiä, jotka vähintäänkin henkisesti tärkeitä puolueelle.

Yksi syy keskustan vaalitulokselle oli se, että puolue onnistui olosuhteisiin nähden hyvin ehdokasasettelussa.

Perinteinen kuntapuolue keskusta sai houkuteltua listoilleen tälläkin kertaa eniten ehdokkaita.

Samaan aikaan äänestäjät näyttävät palkinneen keskustan toiminnan esimerkiksi ennätyksellisen pitkäksi venyneessä kehysriihessä ja maakuntaverokeskustelussa.

Odotuksia parempi tulos peittää kuitenkin alleen sen tosiasian, että keskusta sai nyt historiallisen huonon tuloksen vaaleissa.

Perussuomalaiset pettyivät vaalivoittoonsa

Perussuomalaiset aloitti kuukausia muita aiemmin valmistautumisen kuntavaaleihin, koska se halusi muuntaa valtakunnallisen suosion myös paikalliseksi kuntavaalikannatukseksi.

Perussuomalaiset pyrki korjaamaan sen, mihin puolue oli aiemmin kuntavaaleissa kompastunut – ehdokasmäärään.

Puolue keräsi listoilleen noin kaksituhatta ehdokasta enemmän kuin toissa kuntavaaleissa. Tausta-ajatuksena perussuomalaisilla oli se, että puolue saisi kuntavaaleista hyvän lähdön eduskuntavaaleihin.

Ennen tuloksen julkaisua perussuomalaisista arvioitiin, että se jää hieman esimerkiksi Ylen viimeisestä 18 prosentin kannatusmittauksesta.

Perussuomalaisten taustajoukot kuitenkin odottivat, että puolue saisi hieman paremman tuloksen kuin alle 15 prosentin kannatuksen.

Tulokseen vaikutti varmasti osaltaan alhainen äänestysaktiivisuus, joka on perinteisesti syönyt perussuomalaisten kannatusta.

Samalla täytyy todeta, että perussuomalaiset sai vaaleissa kaikkien aikojen parhaan tuloksen.

Vihreiden tulos luonee hallitukseen sisäisiä paineita

Vihreiden tulos oli kaikkea muuta kuin odotettu puolueessa.

Vihreiden tulos oli lähes kaksi prosenttiyksikköä heikompi kuin viime vaaleissa, vaikka puolue teki ehdokasasettelussa uuden ennätyksen.

Tulosta voi selittää se, että puolue on jäänyt SDP:n ja vasemmistoliiton varjoon hallituksessa. Kaikkia vihreitä hallituksen toimet eivät ole tyydyttäneet tähän asti.

Samalla puolueen kannattajilla on ollut suuria odotuksia ilmastotoimien toteuttamisesta nyt, kun puolue on hallituksessa.

Vihreiden tulos luonee paineita siihen, että puolue saisi tavoitteitaan läpi loppuhallituskauden aikana.

Herättikö artikkeli ajatuksia? Voit keskustella siitä tiistaihin 15.6.2021 kello 23 asti.

Lue lisää:

Koronaepidemian lykkäämien kuntavaalien äänestysvilkkaus selvästi pienempi kuin viimeksi – vain 55,1 prosenttia äänioikeutetuista kävi uurnilla

Katso jokaisen Suomen kunnan ääniharavat: Voitto-robotti kirjoittaa analyysin kuntavaaleista jokaiseen Suomen kuntaan, hae tästä kaikki