1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Pori

Analyysi: Porissa SDP:lle historiallisen huono tulos – myös kokoomus ja perussuomalaiset odottivat itselleen parempaa

Toimittaja Antti Laakso arvioi, että Porin vaalitulos pakottaa puolueet politiikan uudelleenarviointeihin ja tiukkoihin koalitioneuvotteluihin. Ensimmäiseksi jaetaan kaupunginhallituksen ja lautakuntien paikat, sitten laaditaan mahdollinen valtuustosopimus.

Porin vaalitulos.

Porin kuntavaalitulos (siirryt toiseen palveluun) noudatteli varsin pitkälti Ylen ennakkoon tekemää vaalianalyysia, mutta varsin heikosti maakuntalehden julkaisemaa mielipidekyselyä (siirryt toiseen palveluun), joka herätti hämmästystä ennustaessaan perussuomalaisille ykköspaikkaa ja kokoomukselle putoamista vasemmistoliiton tasolle.

SDP ja kokoomus kisasivat lopulta Porissa odotetun tasaisesti kärkipaikasta. SDP sai 21,5 prosenttia äänistä, kokoomus 20,5 %. Molemmilla on uudessa valtuustossa 13 paikkaa.

Perussuomalaiset nosti kannatustaan mutta jäi kärkikaksikon jälkeen 18,5 prosentilla ja 11 paikalla. Vihreät nousi sitoutumattoman Timo Aron ansiosta yli 12 prosenttiin. Vasemmistoliitto piti asemansa vihreiden edellä mutta jäi selvästi jälkeen perussuomalaisista.

Timo Aro (sit. vihr.) oli Porin äänikuningas. Kuva vaali-illalta Porin torilta. Kuva: Jari Pelkonen / Yle

SDP historiallisen heikoissa lukemissa

Demarien pudotus on iso (5,8 prosenttiyksikköä). Puolueen kannatus Porin kuntavaaleissa oli historiallisen huono. Aiemmin huonoin kuntavaalitulos löytyy vuodelta 2012, jolloin kannatus oli 26,3 prosenttia. Nyt ääniä tuli siis vain 21,5 prosenttia.

Porin pudotusta ei voi selittää pelkästään demarien valtakunnallisen kannatuksen laskulla tai hallitusvastuulla. Raumalla SDP säilytti mahtiasemansa (siirryt toiseen palveluun) yli 34 prosentin kannatuksella. Erona Poriin Rauman demarit ovat olleet aktiivisesti tekemässä kovinakin pidettyjä talouspäätöksiä, vaikka välillä rivit ovat hajonneet.

Kenelle valta demareissa?

Porissa demarit saivat vuonna 2017 merkittävät valta-asemat, mutta vaalikauden saldo jäi varsin aneemiseksi. Demareilla onkin mietittävää, millaiset kasvot puolueesta nyt nostetaan esille. Koronatoimia linjannut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru oli puolueen ääniharava, mutta miten esimerkiksi Sinikka Aleniuksen vahva äänisaalis näkyy jatkossa?

Vanhasta valtakaartista paikkansa valtuustossa menetti Esa J. Wahlman, jolle SDP:n on viimein aika etsiä seuraaja vaikutusvaltaisen kunnallisjärjestön johdossa. Kaupunginhallitusta lähes täysin näkymättömänä johtanut demari Diana Bergroth-Lampinen menetti kaksi kolmasosaa viime vaaleissa saamistaan äänistä, vaikka toki säilytti paikkansa valtuustossa.

Kokoomus menetti kannatusta

Kokoomus syytti SDP:tä koko vaalikauden ajan toimettomuudesta ja lepsuilusta sekä vaati Poriin yt-neuvotteluja, joissa olisi voitu vähentää henkilökuntaa. Tämä linja johti kannatuksen putoamiseen viime kuntavaaleista, vaikka paikkamäärä säilyi ennallaan. Eduskuntavaalitulokseen verrattuna kannatus toki nousi (siirryt toiseen palveluun), toisin kuin demareilla.

Kokoomuksen ryhmyri Anttivesa Knuuttila säilytti nipin napin valtuustopaikkansa. Kuva: Antti Laakso / Yle

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Anttivesa Knuuttila säilytti paikkansa valtuustossa vain niukin naukin. Hän ei tosin ennenkään ole ollut varsinainen ääniharava.

Entinen kansanedustaja Sampsa Kataja keräsi puolueessa kovimman äänisaaliin, ja kakkoseksi nousi tiukkaa talouskuria koko valtuustokauden ajan vaatinut Mikael Ropo.

On mielenkiintoista nähdä, kuka jatkossa johtaa kokoomuksen politiikkaa Porissa. Sampsa Kataja on jo ilmoittanut haluavansa pormestariksi, jos Porissa sellainen joskus valitaan.

Perussuomalaiset kaukana toiveistaan

Perussuomalaiset jäivät kauas eduskuntavaalikannatuksestaan, joka oli Porissa 24,6 prosenttia (siirryt toiseen palveluun). Puolueen piirissä haaveiltiin ennen vaaleja avoimesti ykköspaikasta ja yli 20 prosentin kannatuksesta Porissa.

Europarlamentaarikkona nykyisin viihtyvä Laura Huhtasaari olisi voinut tuoda perussuomalaisille mukavasti lisää ääniä. Uutena naisääniharavana valtuustoon nousee perussuomalaisista varsin tuntematon 38-vuotias lähihoitaja Christa Lahto 762 äänellä. Listan ykkönen oli odotetusti kansanedustaja Petri Huru.

Vihreät nousi, vasemmistoliitto pienessä alamäessä

Vasemmistoliitto onnistui pitämään paikkansa vihreiden edellä, vaikka perussuomalaiset porhalsivat ohi. Raisa Rannan äänimäärä, 980, antaa hyvän pohjan tuleviin eduskuntavaaleihin. Kannatuksen putoaminen on vasemmalla laidalla silti pettymys.

Vasemmistoliiton Raisa Ranta pääsee miettimään, millainen koalitio tuottaisi puolueelle parhaat asemat vaalien jälkeen. Kuva: Antti Laakso / Yle

Vihreiden sitoutumaton ehdokas Timo Aro oli koko Porin ykkönen 1 793 äänellä. Muut vihreät tulivat kaukana perässä. Aro on kohdistanut voimakasta arvostelua kaupungin nykyjohtoon. Onko muu valtuustoryhmä samoilla linjoilla, jää nähtäväksi.

Palaako sinipunayhteistyö?

Demarit ja kokoomus ajautuivat päättyvällä vaalikaudella outoon tilanteeseen, kun ne olivat jatkuvasti toistensa kimpussa. Paluu vanhaan aseveliakseliin – tärkeimpien paikkojen jakoon ja talousarvioista sopimiseen demarien ja kokoomuksen kesken – on mahdollinen.

Kahdestaan puolueilla ei kuitenkaan ole valtuustossa enemmistöä. Tukea enemmistön saamiseksi pitäisi siis löytää vielä muualta, mutta saattaa olla, että kahdella suurimmalla valtuustoryhmällä ei ole edelleenkään isoa halua yhteistyöhön. Kannatuksen putoaminen voi pakottaa kirkastamaan omaa politiikkaa, mikä ei välttämättä lisää konsensuspolitiikan vetovoimaa.

Pienemmillä pelin paikka

Jos demarit ja kokoomus eivät löydä toisiaan ja saa mukaansa tukipuolueita, enemmistöjen löytäminen vaatii kaupankäyntiä. Vasemmistoliitto on luonteva tukija SDP:lle, ja kokoomuksella on ollut jo tällä vaalikaudella yhteistyösopimus perussuomalaisten kanssa.

Petri Huru (ps.) iloitsi vaalituloksestaan. Kuva: Jari Pelkonen / Yle

Jos koalitioita aletaan rakentaa tältä pohjalta, vihreillä sekä pienimmillä valtuustoryhmillä eli keskustalla ja kristillisdemokraateilla on pelin paikka.

Porissa on jo pari vaalikautta pyritty laatimaan valtuustosopimus, jossa linjataan kaupungin taloudenpitoa ja politiikan tavoitteita. Nykyisellä Pori-sopimusryhmällä eli SDP:llä, vasemmistoliitolla, vihreillä ja kristillisdemokraateilla on valtuustossa enemmistö. Tältäkin pohjalta yhteistyö voi jatkua.

Pori-sopimuslaisten enemmistö uudessa valtuustossa on kuitenkin hyvin niukka, ja kuntapolitiikassa laajempaa yhteistyötä on perinteisesti pidetty tärkeänä. Esimerkiksi vuonna 2012 suurimmaksi puolueeksi noussut kokoomus kätilöi valtuustosopimuksen, jossa olivat laajimmillaan mukana kaikki puolueet.

Vuonna 2016 Porin valtuustosopimusta olivat päivittämässä Esa J. Wahlman (sd.), Bia Kaski (kok.), Satu Hatanpää (kok.), Anne Liinamaa (vihr.) ja Kaarina Ranne (vihr.). Kuva: Antti Laakso / Yle

Aivan ensimmäiseksi poliitikot soittelevat kuitenkin toisilleen muodostaakseen teknisiä vaaliliittoja vallan jakamiseksi. Kaupunginhallituksen ja lautakuntien paikat jaetaan puhtaan matemaattisesti. Arvokysymyksissä vastakkaiset puolueetkin pystyvät tässä vallanjaossa yhteistyöhön, jos siitä on hyötyä merkittävien paikkojen muodossa.

Porin kaupungin tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää, että tärkeimmille paikoille löytyisi asiantuntevia poliitikkoja. Vallan tavoittelu sen itsensä vuoksi ei välttämättä nosta kannatusta.

Haasteita kaupungissa riittää: Porin taloustilanne ei parane, vaikka sote-uudistus voi toteutuessaan sitä hieman helpottaa. Mahdollisesta pormestarimalliin siirtymisestä pitäisi saavuttaa mahdollisimman laajapohjainen sopimus. Jotain pitäisi tehdä myös kaupungin johtamisen imagolle, joka tahriintui viimeksi keväällä konsulttisotkujen seurauksena.

Juttua voi kommentoida 15.6. klo 23 saakka.

Kuuntele tästä uusimmat Ylen radiouutiset Satakunnasta.

Lue täältä uusimmat Yle Uutiset Satakunnasta.