1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. uhanalaiset lajit

Ely-keskus tutkii tänä kesänä niityt ja metsälaitumet, jotta uhanalaiset lajit voidaan pelastaa – punakeltaverkkoperhosta on enää Kaakkois-Suomessa

Kaakkois-Suomen ely-keskus jatkaa viime vuonna aloitettua työtä myös tänä kesänä. Perinneympäristöistä selvitetään niiden tilanne ja etsitään perhosia, jotka ovat vaarassa kadota. Maatalouden tehostaminen on ajanut monipuoliset luontoympäristöt ahtaalle.

Punakeltaverkkoperhonen on Suomessa luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Sitä esiintyy enää paikoin Kaakkois-Suomessa, ja se onkin yksi laji, jonka suhteen kartoituksessa pidetään silmät auki. Kuva: Markku Suoknuuti

Perinneympäristöjen kasvillisuuden ja perhosten maastokartoitus jatkuu Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa myös tänä kesänä. Kaakkois-Suomen ely-keskuksen kartoitukset päivittävät ja täydentävät 1990-luvulla toteutettua valtakunnallista perinnemaisemakartoitusta. Viime vuonna kaakossa kartoitettiin noin 30 kohdetta, ja nyt jatketaan, ely-keskus tiedottaa.

Perinneympäristöt eli perinnemaisemat ja -biotoopit ovat luontotyyppejä, joita perinteinen maatalous on muovannut.

Ihminen ei lannoita, muokkaa tai kylvä perinnebiotooppeja lainkaan, vaan kaikesta tästä huolehtii luonto.

Perinteisessä maataloudessa esimerkiksi naudat ja lampaat laiduntavat niityillä, kedoilla, metsälaitumilla ja hakamailla. Hakamaa ja metsälaidun eroavat toisistaan niiden hallitsevalla kasvillisuudella. Hakamaalla niittykasvillisuus hallitsee harvapuista maisemaa, kun taas metsälaitumella metsäkasvillisuus kattaa suuren osan laitumesta.

Eläimet lannoittavat laidunmaansa itse, ja monipuolinen eliölajisto elelee ympäristössä symbioosissa karjan kanssa. Nämä perinteet ovat myös merkittävä osa maamme kulttuurihistoriaa.

Maatalouden tehostaminen on jo vuosikymmenien ajan vähentänyt perinnebiotooppien määrää. Alueita on joko muokattu tehokkaampaa maataloutta varten tai niiden ylläpito perinteisin menetelmin on lopetettu, ja biotooppi on kasvanut umpeen.

Karjan ravinto on vaihtunut niittyjen antimista peltonurmeksi, ja laiduntamisesta ja niitosta hyötyneet luontotyypit ovat kärsineet. Tilanne on saattanut jotkin lajit uhanalaisiksi.

Neljäsosa uhanalaisista lajeista elää perinneympäristöissä

Kaikki Suomessa esiintyvät 40 perinneympäristöjen luontotyyppiä on luokiteltu uhanalaisiksi. Perinneympäristöissä tai muissa ihmisen muuttamissa ympäristöissä elää liki neljäsosa eli 24 prosenttia Suomen yli 2 600 uhanalaisesta eliölajista.

Nyt tehtävän kartoituksen tarkoituksena on edistää perinneympäristöjen säilymistä. Samalla luodaan koko Suomen kattava paikkatietoaineisto, josta voi tarkastella kerättyä tietoa.

Perinnebiotoopeissa laiduntavat eläimet pitävät osaltaan yllä paikan monimuotoisuutta. Kuvassa on Parikkalan Kirjavalan laidun. Kuva: Kimmo Inki

Kaakkois-Suomessa päivitetään aiemmin kartoitettujen kohteiden muutokset. Erityisesti suurennuslasin alla ovat kasvillisuus, puisto ja maisema sekä huomionarvoisten kasvilajien etsiminen.

Myös hyönteisiä kartoitetaan. Tarkoituksena on saada tietoa siitä, kuinka paljon uhanalaisia perhosia ja niille tärkeitä ravintokasveja esiintyy kaakon perinnebiotooppikohteissa. Näin perhosetkin voidaan huomioida paremmin hoidon suunnittelussa ja toteutuksessa tulevaisuudessa. Joissakin kohteissa etsitään myös lantakuoriaisia.

Kartoitus on osa Helmi-ohjelmaa

Kaakkois-Suomen ely-keskuksen rupeama on osa ympäristöministeriön käynnistämää Helmi-elinympäristöohjelmaa. Ohjelmassa pureudutaan Suomen luonnon köyhtymisen syihin ja toimitaan monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Ohjelma on vapaaehtoinen, ja sitä toteutetaan maanomistajien suostumuksella.

Viime vuonna kaakossa selvitettiin perinnebiotooppien lisäksi metsäisten elinympäristöjen kunnostustarvetta ja tehtiin lajistoselvityksiä lintuvesikunnostusta varten. Lisäksi soita suojeltiin ja lintuvesien ruovikoita niitettiin.

Ympäristöministeriön käynnistämässä Helmi-elinympäristöohjelmassa tartutaan Suomen luonnon köyhtymisen suurimpiin syihin ja tehdään töitä luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Helmi-ohjelma perustuu vapaaehtoisuuteen ja sitä toteutetaan maanomistajien suostumuksella.

Helmi-ohjelman on suunniteltu jatkuvan vuosikymmenen loppuun.