1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Demokratia-aktivismi

Navalnyi, Pratasevitš ja Wong ovat antaneet kasvot oppositiolle – sosiaalinen media kirittää mainetta, mutta kyse on myös diplomatian murroksesta

Yksittäisten toisinajattelijoiden karut kohtalot ovat nousseet otsikoihin eri puolilla maailmaa viime aikoina. Vaikka tapauksia on ollut useita, kyseessä ei ole lainkaan uusi ilmiö.

Työntekijä maalasi piiloon Aleksei Navalnyistä tehtyä seinämaalausta Pietarissa 28. huhtikuuta 2021. Viime viikolla venäläinen tuomioistuin julisti oppositiopoliitikko Navalnyin järjestöt äärijärjestöiksi. 2,5 vuoden vankeustuomiotaan istuva Navalnyi on kiistänyt tämän. Hänen mukaansa tarkoituksena on pyyhkiä oppositio pois poliittiselta kartalta ennen vaaleja. Kuva: Olga Maltseva / AFP

Valko-Venäjällä nähtiin alkukuusta irvokas näytös. Maahan kaapattu oppositioaktivisti Raman Pratasevitš esiintyi itkuisena haastattelussa ja ylisti maata diktaattorin elkein hallitsevaa Aljaksandr Lukašenkaa.

Pratasevitš nousi maailman tietoisuuteen, kun häntä kuljettanut matkustajakone pakotettiin reitiltään Minskiin ja hänet pidätettiin. Pratasevitš ei ole ainoa viime aikoina otsikoihin noussut aktivisti.

Esimerkiksi Venäjällä Aleksei Navalnyin tapaus on tuonut esille maan opposition kutistuvan liikkumatilan. Joshua Wong on antanut kasvot Hongkongin ahtaalle ajetulle demokratialiikkeelle.

Valtiot ottavat myös toisten maiden kansalaisia hampaisiinsa, esimerkiksi Kiinassa on vireillä useampi vakoiluoikeudenkäynti Australian ja Kanadan kansalaisia kohtaan.

Onko kyseessä jokin uusi trendi, jossa valtiot ottavat yksilöt hampaisiinsa aiempaa herkemmin? Kysyimme asiaa ihmisoikeusjärjestö Amnestyltä, jolla on aihepiiristä vuosikymmenten kokemus.

– Mielestäni ei ole. Jos katsotaan historiallisesti taaksepäin, esimerkiksi Neuvostoliitossa sorto aika paljon henkilöityi muutamiin tunnettuihin toisinajattelijoihin kuten Andrei Saharoviin, sanoo Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson.

– Yhdysvaltojen kansalaisoikeustaistelusta muistamme Martin Luther Kingin, vaikka kyse oli useista, Johansson sanoo.

Joshua Wong oli yksi Hongkongin vuoden 2014 suurmielenosoitusten johtohahmoista. Hän sai reilun vuoden vankilatuomion vuoden 2019 protesteista. Tuomioaikaa pidennettiin hetki sitten 10 kuukaudella Tiananmenin verilöylyn muistotapahtumaan osallistumisen takia vuonna 2020. Kuva: Jenny Matikainen / Yle

Yksilöiden tarinat kiinnostavat

Johanssonin mukaan järjestöjen ja median tapana on kerronnallista sortoa nostamalla esiin yksilöiden tarinoita, sillä sitä kautta se saa inhimillisen kuvan siitä, mitä tilanne merkitsee.

Johansson sanoo, että median murros on antanut tilaa uusille äänille.

– Ei ole vain printtimediaa, radiota tai televisiota vaan myös sosiaalista mediaa, jossa yksilöiden ääni kuuluu huomattavasti voimakkaammin, Johansson sanoo.

Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mikael Wigell on samoilla linjoilla.

– Politiikka henkilöityy vahvemmin kuin aikaisemmin, Wigell sanoo.

Sosiaalinen media on kirittänyt populismia, ja vahvojen henkilöhahmojen tenho on huomattu myös perinteisissä puolueissa.

–Vanha edustuksellinen demokratia perinteisine instituutioineen on jonkinlaisessa kriisissä tällä hetkellä, kuten esimerkiksi Capitol Hillin valtaaminen tai republikaanipuolueen trumpismi, eli täydellinen muuttuminen tavallaan Trumpin puolueeksi osoittivat, Wigell sanoo.

Tšekin tasavallan ja Tšekkoslovakian entinen presidentti Václav Havel ja USA:n presidentti Bill Clinton vuonna 1998. Havel oli kommunistiajan tunnettu toisinajattelija ja Tšekkoslovakian vuoden 1989 samettivallankumouksen johtohahmo. Kuva: AOP

Nykyvaikuttaja kurottelee toisen tontille

Kylmän sodan aikana jakautunut maailma eli eristyksissä toisistaan. Iso murros tapahtui kylmän sodan päättymiseen jälkeen.

–Esimerkiksi länsimaiden olisi ollut vaikeaa lähteä näyttävästi tukemaan(silloista tunnettua toisinajattelijaa)Václav Havelia kylmän sodan aikana, sillä se olisi johtanut ongelmiin. Eikä silloin ollut sosiaalista mediaa, jonka avulla pystytään luomaan tietoisuutta näistä asioista, sanoo Wigell.

Havel toimi vallankumouksen jälkeen Tšekkoslovakian ja Tšekin tasavallan presidenttinä.

Wigellin mukaan nykyään nähdään enemmän valtioiden vaikutusyrityksiä toisen maan sisäisiin asioihin.

– Jos perinteisesti diplomatia on ollut sitä, että valtio puhuu toiselle valtiolle tai yrittää vaikuttaa toiseen valtioon, tässä on tapahtunut valtava muutos meidän aikakaudellamme, Wigell kertoo.

Kun valtiot asettuvat näkyvästi tukemaan esimerkiksi ulkomaalaisia demokratia-aktivisteja tai oppositiopoliitikkoja, motiivina on usein silti tuen hankkiminen omalle tavalle toimia tai näkemykselle.

– Kun aktivistit nostetaan esille, sitä kautta tehdään diplomatiaa demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta. Ja media vahvistaa henkilöitymistä.

Wigell muistuttaa, että esimerkiksi Venäjä tekee yhteistyötä tiettyjen poliitikkojen kanssa eurooppalaisissa maissa, josta Venäjä hyötyy.

Mielenosoittaja nostaa julistetta Aung San Suu Kyistä, 15. helmikuuta Myanmarin keskuspankin edessä Yangonissa. Kuva: AFP

Valokeila voi himmetä

Tuki ei ole kiveen hakattua. Esimerkiksi Amnesty poisti hetkellisesti Navalnyilta mielipidevangin aseman, koska tämä oli menneisyydessä esittänyt kommentteja, jotka voidaan tulkita vihapuheeksi. Myöhemmin asema palautettiin.

Myanmarin demokratialiikkeen keulakuvaksi nousseen Aung Sang Suu Kyin kansainvälinen tuki on murentunut. Suu Kyi on ollut vangittuna helmikuun sotilasvallankaappauksesta saakka. Nobel-palkittua johtajaa syytetään muun muassa koronarajoitusten rikkomisesta sekä luvattomien radiopuhelimien hallussapidosta.

Hänen kohtalonsa ei herätä samanlaista kansanliikettä kuin vuosituhannen alussa, jolloin esimerkiksi irlantilainen rock-legenda Bono kirjoitti kappaleen Walk on hänen kunniakseen.

Suu Kyi nousi 1980–90-lukujen vaihteessa maailman tietoisuuteen demokratia-aktivistina, joka taisteli sotilasjunttaa vastaan ja kärsi yhteensä 15 vuoden kotiarestin vaatimustensa takia.

–Hän on nykyään persona non grata (suomeksi: ei-toivottu henkilö). Suu Kyi nostettiin jalustalle, kun hän oli selvästi demokratia- ja ihmisoikeushenkinen, Wigell sanoo.

Suu Kyin epäsuosion syynä on haluttomuus puuttua tai edes tuomita Myanmarin rohingya-kriisiä. Hänen mielestään syytökset rohingya-muslimien kansanmurhasta ovat harhaanjohtavia ja vaillinaisia.

Mies pitää Free Roman kylttiä edessään mielenosoituksessa 29. toukokuuta Puolan Krakovassa. Kuva: Beata Zawrzel / AOP

Valko-Venäjä on Ryanair-jupakan myötä kohdannut entistä voimakkaampaa kansainvälistä paheksuntaa. Valko-Venäjän kansainvälinen eristys lisääntyi jo viime vuonna, kun Lukašenka musersi kovin ottein vilpillisten presidentinvaalien jälkeiset laajat mielenosoitukset.

Pratasevitšin tapaus on johtanut merkittäviin vastatoimiin EU:n ja Yhdysvaltain taholta.

Amnestyn Johansson muistuttaa, että ihmisoikeuskeskustelussa keskitytään usein kansalaisoikeuksiin ja poliittisiin oikeuksiin.

– Ne on helppo katsoa yksilön näkökulmasta: nyt tämän henkilön oikeuksia on tällä tavalla loukattu.

Talous- ja sosiaalioikeudet, kuten terveyspalveluiden toiminta ja perusturvan taso, ovat vaikeammin paikannettavissa yhteen henkilöön ja ne ovat enemmän rakenteellisia.

– Ne saavat ehkä vähemmän huomiota sillä niistä on vaikeampi kirjoittaa sitä yksilöllistä tarinaa, Johansson sanoo.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Yle tapasi Varsovassa valkovenäläisiä, joita tutun oppositioaktivistin pidätys järkytti: “Valko-Venäjästä voi tulla uusi Pohjois-Korea”

Kuka on Raman Pratasevitš ja miksi hän on Valko-Venäjän poliisin hampaissa?

Venäjällä tuomioistuin totesi Aleksei Navalnyin järjestöt äärijärjestöiksi – Navalnyi: "Emme hylkää tavoitteitamme ja aatettamme"

Hongkongilainen demokratia-aktivisti Jimmy Lai sai lähes kahden vuoden vankeustuomion mielenosoitusten järjestämisestä