1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. susi

Susien kannanhoidollinen metsästys voi toteutua vain, jos suotuisa suojelutaso saavutetaan

Maa- ja metsätalousministeriön asettama työryhmä esittää, että suden kannanhoidollisesta metsästyksestä tehdään viisivuotinen kokeilu, jos susikanta on tarpeeksi elinvoimainen. Metsästyksen mahdollisuutta arvioidaan syksyllä sen jälkeen, kun Luonnonvarakeskus on julkaissut suden suotuisan suojelutason viitearvojen väliraportin.

Suomen susikannalle määritellään parhaillaan suotuisan suojelun tasoa. Kuva: Yle / Juha Laaksonen

Luonnonvarakeskus julkaisi viime viikolla susien kanta-arvion, jonka mukaan viime maaliskuussa Suomessa oli 279−321 sutta. Yksilömäärä kasvoi vuodessa noin kolmanneksella runsaan pentutuoton takia. Viime vuonna vastaava luku oli 216−246 sutta.

Luonnonvarakeskuksessa määritellään parhaillaan, mikä olisi susien suotuisan suojelun taso ja ensimmäiset arviot saadaan syksyllä.

Tämän suotuisan suojelutason viitearvojen väliraportin julkistuksen jälkeen maa- ja metsätalousministeriö arvioi, onko suden kannanhoidollista metsästystä mahdollista aloittaa Suomessa. Edellisen kerran kannanhoidollinen metsästys toteutettiin vuosina 2015–2016. Tämän jälkeen susikanta on kasvanut tasaisesti.

Jos susikannan todetaan olevan suotuisalla suojelutasolla, metsästys avataan viisivuotisena kokeiluna. Maa- ja metsätalousministeriö on tilannut Luonnonvarakeskukselta arvion suotuisasta suojelutasosta. Ensimmäisen arvion on määrä valmistua syksyllä 2021 ja lopullisen tutkimukseen perustuvan työn vuoden 2022 aikana.

Nyt julkaistussa Suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnitelmassa käsitellään reunaehtoja ja suunnitelmaa suden kannanhoidolliselle metsästykselle poronhoitoalueen ulkopuolella Suomessa.

Suden kannanhoidollisen metsästyksen suunnitelma – työryhmäraportti (siirryt toiseen palveluun)

Kannanhoidollinen sudenmetsöstys toteutettiin vuosina 2015-2016. Kuvituskuva. Kuva: Pertti Huotari / Yle

Metsästys olisi tiukasti rajattua

Metsästyslain nojalla maa- ja metsätalousministeriö voi antaa asetuksen niin sanotusta poikkeusluvalla sallittavasta sudenmetsästyksestä, jos reunaehdot täyttyvät. Kannanhoidollisen metsästyksen on täytettävä luontodirektiivin sääntelyn ja oikeuskäytännön velvoitteet.

Direktiivi edellyttää kuitenkin, että ennen metsästystä on arvioitava, onko muita tyydyttäviä ratkaisuja suden aiheuttamiin ongelmiin olemassa. Vasta tämän jälkeen metsästys on mahdollista.

Työryhmäraportissa todetaan, että susien rajoitetun metsästyksen tavoitteena on säädellä susikannan kasvua ja pyrkiä siten vähentämään susikantaan liittyviä sosioekonomisia konflikteja sekä edistämään suden hyväksyttävyyttä niin, että susikannan suotuisa suojelutaso voidaan turvata.

Susiin liittyy useita erityyppisiä konflikteja. Ne aiheuttavat vuosittain poro-, kotieläin-, ja koiravahinkoja, joista euromääräisesti suurimmat vahingot aiheutuvat porotaloudelle.

Suden aiheuttamista konflikteista vahvimpia ovat turvattomuuden tunne sekä erityisesti rahallisia menetyksiä ja mielipahaa aiheuttavat metsästyskoiravahingot ja niihin liittyvä riski. Se, ettei susia siedetä, on ilmennyt esimerkiksi susien laittomana tappamisena

– Metsästys on tärkeä osa suurpetojen kannanhoitoa ja tavoite on, että se saadaan käyttöön myös sudelle. Ryhmissä on tehty huolellista työtä ja raportti tarjoaa hyvän pohjan metsästyksen toteuttamiselle. Ministeriö on valmis etenemään ripeästi toimeenpanossa, jos metsästyksen sallimisen reunaehdot täyttyvät, maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä sanoo ministeriön tiedotteessa.

Susien dna-näytteiden keräyksellä on pystytty paremmin määrittelemään kannan suuruus ja laumojen yksilöt. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Työryhmäraportin toimenpide-ehdotuksen mukaan metsästys voitaisiin myös keskeyttää esimerkiksi vuodeksi, jotta susikannan suotuisa suojelutaso voidaan turvata ja sen tulisi päättyä viimeistään helmikuun puolivälissä, jotta susiparien lisääntyminen ei liikaa häiriydy.

Metsästys voisi kuitenkin kohdistua myös yksittäisten susien lisäksi pareihin tai kokonaisiin susilaumoihin.

EU-tuomioistuimen päätös edellyttää tiukat perustelut

EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisu vuodelta 2019 koski aiemman kannanhoidollisen metsästyksen lupapäätöksiä. Niihin vaadittiin selkeämpiä perusteluja.

Tämän tuomioistuimen ratkaisun ja luontodirektiivin mukaan poikkeusta tiukasta suojelusta ei voida hyväksyä ilman, että arvioidaan kyseessä olevan lajin suojelun taso. On myös arvioitava vaikutus, joka suunnitellulla metsästyksellä on siihen niin paikallisella tasolla kuin jäsenvaltion alueella ja laajemminkin.

Susikannan hoitosuunnitelman lyhyen aikavälin tavoitteena on pienin elinvoimainen susikanta ja pidemmän aikavälin tavoitteena susikannan suotuisa suojelutaso. Hoitosuunnitelma on susikannan ja suteen liittyvien konfliktien hallinnan työkalu.

Sillä pyritään sovittamaan yhteen susireviireillä asuvien ja toimivien kansalaisten tarpeet sekä susikannan suojeluntarpeet. Hoitosuunnitelmassa on useita eri toimenpiteitä, jotka tukevat sen tavoitteiden saavuttamista ja laajemmin susien sietämisen edistämistä.

Kannanhoidollinen metsästys on yksi susikannan hoitosuunnitelman toimenpiteistä.

– Suden kannanhoito on tasapainoilua. Haluamme turvata elinvoimaisen susikannan ja samalla vastata susialueilla asuvien ihmisten tarpeisiin. Kannanhoidollisen metsästyksen suunnitelma on yksi työkalu osana susikannan kestävää hoitoa, sanoo hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio tiedotteessa.

Metsästyksen hyötyinä katsotaan olevan suurpetojen ihmisarkuuden lisääminen. Ihmiset myös arvostaisivat ja sietäisivät susia paremmin sekä uskoisivat omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa enemmän. Laillinen metsästys vähentäisi myös paineita ampua susia laittomasti.

Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion mukaan susireviirejä maaliskuussa 2021 yli 50. Kuva: Lasse Isokangas / Yle, Jyrki Lyytikkä / Yle

Luonnonsuojeluliitto: metsästys ei ole mahdollista vielä pitkään aikaan

Suomen luonnonsuojeluliitto on kommentoinut nyt julkaistua työryhmäraporttia, jonka laatimiseen liitto on osallistunut.

Liiton mukaan kestävässä susikannan hoidossa keskeisiä toimenpiteitä ovat susivahinkojen ehkäisy, susipelon lieventäminen ja laittoman tappamisen vähentäminen. Susialueiden ihmisten pelkojen ja tarpeiden huomioon ottamisen yhteensovittaminen susikannan hoidon reunaehtoihin on susikannan hoidon perusta.

– Suomen luonnonsuojeluliitto on tyytyväinen siihen, että Suomen susikanta on kasvanut viime vuosina odotetun kaltaisesti. Susia on nyt enemmän kuin yli sataan vuoteen. Kanta on Luonnonsuojeluliiton mielestä kuitenkin yhä liian pieni lajin yleiseen metsästykseen. Kanta on myös jakautunut epätasaisesti, sanoo ympäristöpäällikkö ja va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola liiton tiedotteessa.

Luonnonsuojeluliiton mielestä on tärkeää, että susien kiintiömetsästystä ei voi aloittaa ennen kuin Suomen susikannan suotuisa suojelutaso määritellään tieteellisesti. Luonnonvarakeskus tekee arvion tähän tarvittavasta susien määrästä syksyksi 2022.

Liitto edellyttää, että metsästys kohdistetaan vain lähellä asutusta eläviin ja vahinkoa aiheuttaviin susiin. Metsästäjiä on myös koulutettava enemmän, ettei alfapareja ammuta.

Susikannan on myös metsästyksen jälkeen oltava suotuisan suojelun tasolla ja metsästystä valvottava tarkasti. Useimmat näistä ehdoista sisältyvät nyt jätettyyn työryhmäraporttiin.

Luonnonsuojeluliitto vaatii myös, että lupaprosessissa otetaan huomioon eri tahojen näkemykset, kuten alueelliset riistaneuvostot ja niistä yhä puuttuvat luontojärjestöt.

Lue myös:

Susikanta kasvaa viidettä vuotta peräkkäin − reviirejä jo yli 50