1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. äänestäminen

Näin Helsingissä äänestettiin: Katso kuvista, miten alueiden värisuora muuttui viime vaaleista – roimasti lisää sinistä, hieman myös punaista

Helsingin äänestysprosentti nousi maan korkeimmaksi. Suurimmat puolueet säilyttivät paikkansa, mutta niiden kannatuksessa tapahtui muutoksia kaupungin eri alueiden välillä.

Itä-Helsingin Kivikossa asuva Meri-Tuuli Tilli käytti äänioikeutensa kuntavaaleissa. Hän toivoo lähikoulun pihaan lisää leikkivälineitä. Kuva: Suvi Vesalainen / Yle.
Tekijät

Helsingin kaupungin äänestysaluekartta on entistä sinisempi, kun kokoomus otti suurimman puolueen paikan entistä useammilla alueilla. 165:tä äänestysalueesta 86:lla kokoomus oli suosituin puolue.

Myös SDP onnistui kasvattamaan suosiotaan alueellisesti.

Eniten väritappiota koki vihreät, vaikka se pysyi edelleen toiseksi suosituimpana puolueena myös alueellisesti.

Vasemmistoliitto puolestaan onnistui nappaamaan itselleen kärkisijan muutamalta aiemmin vihreille otolliselta äänestysalueelta.

Suurin puolue äänestysalueittain Helsingissä, kuntavaalit 2017, grafiikka
Suurin puolue äänestysalueittain Helsingissä, kuntavaalit 2021
Suurin puolue äänestysalueittain Helsingissä, kuntavaalit 2021 / 2017. Kartat eivät ole täysin vertailukelpoisia keskenään, koska äänestysalueet ovat osittain muuttuneet. "Tasan"-merkintä kuvassa tarkoittaa, että kyseisillä alueilla ei ollut yhtä puoluetta, joka olisi saanut eniten ääniä.

Helsingin vaalipiirin keskimääräinen äänestysprosentti, lähes 62, oli tänä vuonna maan korkein.

Edellisissä kuntavaaleissa Helsinki jäi Tilastokeskuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan kakkossijalle Vaasan vaalipiirin jälkeen.

Helsingin äänestysalueista korkein äänestysprosentti oli Munkkiniemen länsiosassa (Munkkiniemi A), jossa äänioikeuden käytti 80 prosenttia äänioikeutetuista.

Samaan prosenttiin ylsi myös Tammisalon äänestysalue, joka on lisäksi Helsingin kokoomusvoittoisin alue. Lähes 52 prosenttia kaikista Tammisalossa annetuista äänistä meni kokoomukselle.

Kaikkein vihrein äänestysalue puolestaan on Kallion itäosan äänestysalue (Kallio B), jossa vihreät keräsi noin 33 prosenttia kaikista äänistä. Vihreät on suosituin puolue myös Kallion toisella äänestysalueella (Kallio A).

Vasemmistoliitolle otollisin äänestysalue on Alppilan itäisen puolen äänestysalue (Alppila A), jossa Vasemmistoliitto sai 28 prosenttia äänistä. Lähes samaan tulokseen ylsi myös vihreät. Alppilan toisella puolella (Alppila B) Vasemmistoliitto kuitenkin ohitti vihreät niukasti.

Sdp hallitsee eniten Jakomäen pohjoisosissa (Jakomäki B), jossa se sai 29 prosenttia kaikista äänistä. Jakomäen toista puoliskoa (Jakomäki A) tosin hallitsee perussuomalaiset noin 22 prosentin äänisaaliilla.

Itä-Helsingissä Kivikko B-alueella perussuomalaiset saivat noin 24 prosenttia äänistä, mikä ylitti sdp:n vain neljällä äänellä.

Ylen kuntavaalit -tulospalvelusta (siirryt toiseen palveluun)löytyy tarkemmin tietoa kaikista äänestysalueista.

Kokoomuksella uskollisia kannattajia

Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti Hanna Wass ei ole yllättynyt siitä, että kokoomus säilytti paikkansa Helsingin suurimpana puolueena, sillä monet puolueen äänestäjistä ovat uskollisia ja varmoja.

– Kyse ei ole tietenkään siitä, että jokin alue olisi selvästi vihreä, sininen tai punainen, vaan siitä, ketkä siellä ovat aktivoituneet äänestämään, Wass sanoo.

Kokoomus teki selkeitä voittoja hallitsemillaan äänestysalueilla muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Siitä huolimatta kokoomuksen kannatus laski 2,7 prosenttia verrattuna edellisiin vaaleihin.

Äänestäjien aktivointi ratkaisee

Äänestysaktiivisuus näkyy Wassin mukaan yleensä suoraan siinä, mitkä puolueet pärjäävät kisassa. Jos äänestysinto laskee, se tippuu nimenomaan alueilla, joilla aktiivisuus on jo entuudestaan matala.

Kaupungin matalin äänestysprosentti löytyy Kivikon toiselta äänestysalueelta (Kivikko B), jossa äänestysprosentti jäi 37:ään. Samalla seudulla esimerkiksi Jakomäen ja Vesalan alueilla äänestämään päätyi reilu 40 prosenttia äänestäjistä.

Kivikossa on hyviä syitä äänestää

Yksi äänioikeutensa käyttäneistä kivikkolaisista on Meri-Tuuli Tilli. Hän on asunut alueella kymmenen vuotta ja viihtyy siellä erinomaisesti. Perheeseen kuuluu kaksi lasta ja koira.

– Rakastan tätä aluetta. Tämä on rauhallinen ja ihana lapsiperhealue. Huono maine ei vastaa todellisuutta. Täällä on turvallista liikkua ja siistiä.

Tilli ei kuitenkaan ole yllättynyt siitä, että alueella on alhainen äänestysprosentti.

– Välillä tuntuu siltä, että alemmassa sosiaaliluokassa olevat ihmiset eivät oikein tiedä, ketä äänestää, ja kuka oikeasti ajaisi heidän asioitaan.

Tillillä itsellään on yksi pyyntö päättäjille.

– Poikani käy Nallin koulua. Sinne toivon muutamia leikkitelineitä lisää, mutta muuten täältä löytyy ihan kaikki. Täällä on kaikki palvelut, ja kirjasto on Kontulassa lähellä. Myös istutukset ovat kunnossa.

Myös Kivikossa asuva Anton Kaalinpää kävi itse äänestämässä, ja on huolissaan alueen alhaisesta äänestysinnokkuudesta.

Hän uskoo, että äänestämällä voi vaikuttaa asioihin.

– Ympäristö, joukkoliikenne, koulutus ja nuoret ovat minulle tärkeitä asioita, joiden perusteella valitsin ehdokkaan.

Kivikon matala äänestysaktiivisuus ei yllätä myöskään Riitta Tiaista. Hän uskoo, että asiaan vaikuttavat vuokra-asuntojen suuri määrä ja se, että monet ovat lähteneet lomien viettoon.

– Olen itse käynyt äänestämässä, joten en pode huonoa omaatuntoa.

Dosentti Wassin mukaan äänestysalueiden erilaisuutta selittävät etenkin alueiden ikärakenne, sosioekonominen rakenne ja ihmisten koulutustaso.

Olennaista Wassin mukaan on myös se, mihin maahanmuuttajataustaista väestöä on keskittynyt, ja kuinka puolueet onnistuvat aktivoimaan heitä.

Se on haaste myös tulevaisuudessa.

– Maahanmuuttajataustainen väestö on Helsingissä hyvinkin moninainen ja moninaistuu kokoajan.

Vaalien siirto kannatti

Tämän vuoden kuntavaalien äänestysprosentti koko maassa on oikeusministeriön mukaan noin 55 prosenttia. Tulos on historiallisen huono, kun tarkastellaan kuntavaaleja aina 1950-luvulta lähtien.

Äänestysaktiivisuuden yleinen lasku on Wassin mielestä yllättävää.

– Pandemian jäljiltä varmaan kenellekään ei ole jäänyt epäselväksi se, että tehdyillä päätöksillä on suora vaikutus omaan elinkeinoon, oman elämän todellisuuteen ja hyvinvointiin.

Koronatilanteen myötä puoluejohtajat ovatkin saaneet olla paljon esillä, ja Wassin mukaan ihmiset ovat yleisesti ottaen seuranneet pandemian myötä politiikkaa enemmän.

– Tuskin oltaisiin parempaan äänestysaktiivisuuteen päästy, jos vaalit oltaisiin pidetty siinä koronakurituksessa huhtikuussa.

Nyt saatiin Wassin mielestä hyvät vaalit, joissa keskusteltiin laajasti eri teemoista.

– Nämä olivat selkeästi kurinalaiset kuntavaalit, jotka käytiin "takaisin talouteen" -kehikossa. Tämä selvästi hyödytti kokoomusta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

15.6. klo 16.00 karttaa päivitetty tarkastuslaskennan perusteella ja lisätty mukaan alueet, joilla Perussuomalaiset nousivat suurimmaksi.

Voit keskustella jutun aiheesta tänään 15.6.2021 kello 23 saakka.