1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kuntavaalit

Analyysi: Kokoomusväki torjui punaista hallitusta – vaalitappio heikentää pääministeri Marinin toimintakykyä

Kokoomus vei neljännen kerran kuntavaalien kärkipaikan. Laimeissa kuntavaaleissa kultaan riitti sama äänimäärä, joka jätti puolueen pronssille viime eduskuntavaaleissa. Hallituksen sisällä jännitteet kasvavat, arvioi politiikan toimittaja Pekka Kinnunen.

Kokoomus oli kuntavaalien voittaja. Kokoomusjohtaja Petteri Orpolla oli vaalitulosiltana aihetta tuulettaa. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Kesäkuulle siirrettyihin kuntavaaleihin liittyi etukäteen paljon kysymyksiä, joihin saatiin sekä odotettuja että myös yllättäviä vastauksia.

Koronakriisin jälkitunnelmissa kuntavaaleista voitiin odottaa laimeita. Puolueilla ja ehdokkailla oli suuria vaikeuksia innostaa kannattajiaan äänestämään.

Pari vuotta oppositiopolitiikkaa opetellut kokoomus onnistui taktiikassaan täydellisesti.

Kokoomus keräsi nyt kuntavaaleissa yhteensä 522 077 ääntä. Kevään 2019 eduskuntavaaleissa kokoomusta äänesti 523 957 ja kevään 2017 kuntavaaleissa runsaat 531 000 äänioikeutettua.

Kokoomus nosti vero- ja sote-protestin

Kokoomus leimasi Sanna Marinin (sd.) viiden puolueen hallituksen veroja rakastavaksi vasemmistohallitukseksi, joka ryöstää sote-uudistuksellaan kokoomusjohtoiset rikkaat kaupungit ja jakaa rahat sinne, missä kokoomuksen ruiskukka ei kasva.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ja valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) saivat kuntavaaleista paljon mietittävää. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Ei ihme, että yleensäkin aktiivisesti äänestävät kokoomuslaiset lähtivät liikkeelle sekä ennakkoäänestyksessä että vaalipäivänä. Kun vihollinen oli punaiseksi maalattu, niin oman vaihtoehdon puutteilla ei ollut enää merkitystä.

Ylen Politiikka-radion piinapenkissä kokoomusjohtaja Petteri Orpo linjasi, että kokoomus on sekä liberaali- että konservatiivipuolue.

Oppositiossa voi antaa kaikkien kukkien kukkia.

Kokoomus vahvistui suurissa kaupungeissa

Eduskuntavaaleissa Orpolta pääministerin äänet Helsingissä ja Uudellamaalla vienyt nyt-liikkeen Harry Harkimo joutui pettymään, kun kokoomuksen rivit kestivät Wille Rydmanin ja Kirsi Pihan väliin Helsingissä revenneen railonkin.

Kokoomus vahvisti asemiaan suurissa kaupungeissa. Helsinki, Espoo ja Turku ovat entistä tukevammin kokoomuksen käsissä. Vantaa keikahti demareilta kokoomukselle ja Oulussa kokoomus kiri kiinni keskustaa.

Pääministeri Marinin kotikentällä, Tampereella, SDP sai hieman enemmän ääniä kuin kokoomus, mutta vaaliliitto RKP:n kanssa on tuomassa pormestarin paikan kokoomuksen sote-taistelijalle Anna-Kaisa Ikoselle.

Sanna Marinin SDP romahti keväällä

Sanna Marin johti nyt ensimmäisen kerran puoluejohtajana SDP:n vaalikampanjaa. Puoli vuotta sitten kuntavaalien kärkisija oli vielä hyppysissä, mutta kevään aikana demareiden kannatus suli.

Koronakriisin alkuvaiheissa pääministeri Marin onnistui nostamaan SDP:n suosituimmaksi puolueeksi. Koronaväsymys iski kuitenkin vaalitaistelun ratkaisevina kuukausina.

Kevään poliittisen ilmapiirin muutoksen jälkeen kakkossija kokoomuksen perässä oli jo hieman odotettua, mutta äänieron revähtäminen lähes 90 000 ääneen oli varmasti syvä pettymys.

Tulevia vaaleja ajatellen demarit joutuvat myös vakavasti pohtimaan, minne katosivat yli 110 000 SDP:tä viime eduskuntavaaleissa äänestänyttä. Moni taisi jäädä katsomoon.

Numerojen ihmeellisyyttä kuvaa se, että SDP keräsi sekä nyt kuntavaaleissa että viime eduskuntavaaleissa äänistä samat 17,7 prosenttia.

Vihreille kuntavaalit olivat pettymys. Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo ei ole saanut vihreitä lentoon. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Pieniä valonpilkahduksia demareille olivat Jyväskylän kaappaaminen takaisin vihreiltä ja kärkisijan säilyttäminen Joensuussa, Imatralla, Kotkassa, Lahdessa ja Porissa. Tappioita tuli näissäkin kaupungeissa.

Annika Saarikon keskusta sai torjuntavoiton

Keskustalle kolmossija maistui nyt paljon makeammalta kuin neljä vuotta sitten, jolloin silloinen pääministeri ja keskustajohtaja Juha Sipilä nieleskeli pettymystään.

Sipilän pääministerikausi päättyi murskatappioon viime eduskuntavaaleissa ja sen jälkeen keskustalla on vaihtunut puheenjohtajakin jo kaksi kertaa.

Kuntavaalitaistelun loppusuoralla valtiovarainministeriksi siirtynyt keskustajohtaja Annika Saarikko oli vaalitulosiltana selvästi helpottunut. Vahvan kuntapuolueen selkäranka kesti perussuomalaisten hyökkäyksen.

Keskustan puoluetoimistossa lasketaan tarkasti kuntavaalituloksen alueellisia yksityiskohtia, sillä edessä ovat mahdollisesti ensi talvena hyvinvointialueiden eli keskustan kielellä maakuntien vaalit ja keväällä 2023 eduskuntavaalit.

Saarikko vertasi kuntavaalitulosta sujuvasti viime eduskuntavaalien alle 14 prosentin pohjakosketukseen.

Ääniosuuksien alle jää helposti piiloon, että kevään 2019 vaaleissa keskusta keräsi yli 420 000 ääntä ja nyt äänimäärä oli enää hieman yli 360 000.

Kannatusmittausten herättämien pelkojen jälkeen keskustalle tarjoavat toivoa kärkisijan säilyminen Oulussa, Kuopiossa, Mikkelissä, Seinäjoella, Rovaniemellä ja Kajaanissa.

Perussuomalaiset ja myös kokoomus kirivät kuitenkin keskustan etumatkaa kiinni monilla keskustan vahvoilla kannatusalueilla.

Perussuomalaiset sortui suuriin odotuksiin

Perussuomalaisille kuntavaalit olivat muistutus siitä, että kannatusmittausten myötätuuli pitää pystyä muuttamaan myös ääniksi. Eduskuntavaaleissa tämä on ollut helpompaa kuin kuntavaaleissa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho hävisi kuntavaaleissa kannatusmittausten virittämille odotuksille. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Neljä vuotta sitten kuntavaalit osuivat perussuomalaisille vaikeaan aikaan. Hallitusvastuu oli puolittanut kannatuksen ja Timo Soinin johtama puolue oli kääntymässä Jussi Halla-ahon johdettavaksi.

Jos perussuomalaisten kuntavaalitulosta vertaa vuoden 2012 kuntavaalien tulokseen, niin todellinen läpimurto jäi monilla alueilla vain haaveeksi.

Timo Soinin johdolla perussuomalaiset keräsivät vuoden 2012 vaaleissa oppositiosta yli 307 000 ääntä ja nyt Jussi Halla-ahon johdolla 354 000 ääntä. Viime eduskuntavaaleista perussuomalaisten äänimäärä putosi yli 180 000 ääntä.

Vihreille takapakkia yliopistokaupungeissa

Vihreille kuntavaalit olivat takaisku. Sisäministeri Maria Ohisalo on johtanut vihreitä kaksi vuotta, eikä hän ole saanut puoluetta oikein lentoon.

Helsinki on ollut vihreille politiikan lippulaiva. Kuntavaaleissa vihreiden Helsinki-laiva sai vuodon, joka näkyi vihreiden vaalituloksessa erityisesti puolueen kannatukselle tärkeissä yliopistokaupungeissa.

Vihreät menetti Helsingissä, Turussa ja Tampereella ääniosuuttaan 4–5 prosenttiyksikköä, ja Jyväskylässä sekä SDP että kokoomus porhalsivat vihreiden ohitse.

Marinin hallituksessa vihreiden on ollut vaikea täyttää kannattajiensa kaikkia odotuksia.

Hallitus valmistautuu syksyn budjettiriiheen, ja vihreiden on pakko ottaa tiukempi ilmasto- ja ympäristölinja, mikä ei lupaa hyvää hallitusyhteistyön jatkolle.

Hallituksen toimintakykyä heikentää se, että kuntavaalitappion jälkeen pääministeri Marinin liikkumatila on kaventunut, eikä niukka kuilun partaalta pelastuminen vielä tee keskustasta helppoa hallituskumppania.

Tästä artikkelista voit keskustella tiistaihin 15.6.2021 klo 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Kuntavaalien voitot ja tappiot – katso yhdeksän asiaa, mitä yön tuloksesta selvisi

Analyysi: Petteri Orpo vahvisti kuntavaalivoitolla asemaansa kokoomuksen johdossa – SDP:lle historiallisen heikko tulos