1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. uusiutuvat energialähteet

Ratkaisu ilmastonmuutoksen torjuntaan: Vantaalle suunnitellaan metaanilaitosta, joka tuottaisi vihreämpää polttoainetta maakaasun tilalle

Avain onnistumiseen Vantaan Energian ja Wärtsilä Avaimen suunnitelmassa on otollinen sijainti ja suurin kysymys julkinen tuki. Laitos maksaisi noin 50 miljoonaa euroa ja kustannuksista yli puolet pitäisi saada kuitattua julkisella tuella.

Synteettistä metaania tuottava laitos rakennettaisiin Vantaan jätevoimalan viereen. Jätevoimalan laajennuksen maatöitä tehtiin toukokuussa 2020. Kuva: Ilkka Klemola / Yle

Neljän vuoden kuluttua Vantaalle saattaa valmistua laitos, joka tekee polttoainetta vedestä ja ilmastonmuutosta kiihdyttävästä hiilidioksidista. Toteutuessaan laitos olisi vastaus ainakin kahteen niistä maailmanlaajuisesti polttavista kysymyksistä, jotka hidastavat ilmastonmuutoksen torjuntaa.

  • Miten säilöä esimerkiksi tuulivoimaloiden tuottamaa energiaa niille hetkille, kun sitä eniten tarvitaan?
  • Miten tuottaa vähäpäästöistä polttoainetta esimerkiksi raskaaseen liikenteeseen, johon sähköakut eivät ainakaan vielä ole toimiva ratkaisu?

Laitos maksaisi noin 50 miljoonaa euroa, ja suurin kysymys on se, saako Vantaan Energia kuitattua kustannuksista yli puolet julkisella tuella. Yhtiössä uskotaan, että tämä on mahdollista, koska niin sanotun vetytalouden ja power-to-X -teknologian varaan ollaan laskemassa paljon.

– Jotta se vedyn käyttö vaikka 10 vuoden kuluessa lähtisi sellaiselle kasvu-uralle, jota EU:ssakin toivotaan, niin mielestäni on ihan realistista, että tällaiselle hankkeelle saa sellaisen tuen, että se lähtee liikkeelle, sanoo Vantaan Energian toimitusjohtaja Jukka Toivonen.

Kyse on paitsi ilmaston kannalta kestävämmän energiajärjestelmän rakentamisesta, myös bisneksestä.

– Nyt ollaan tekemässä ratkaisua, josta voidaan tehdä vientituote markkinaan, joka tulee näillä näkymin olevaan valtava, mutta on vasta muodostumassa, Toivonen sanoo.

Näin hiilidioksidista ja vedestä tehdään polttoainetta

Polttoaineen tekeminen hiilidioksidista ja vedestä voi kuulostaa taikatempulta, mutta on tavallaan sama asia kuin laittaisi Lego-palikoita uuteen järjestykseen.

Vantaan laitoksen ensimmäinen raaka-aine olisi vesi (H2O), joka koostuu vedystä (H) ja hapesta (O).

Toinen raaka-aine olisi jätevoimalan piipusta tupruava hiilidioksidi (CO2), joka koostuu hiilestä (C) ja hapesta (O).

Laitoksessa hiilestä ja vedystä tehdään metaania (CH4) ja jäljelle jää happea (O). Metaani on sama asia kuin maakaasu ja biokaasu.

Metaanista voidaan tehdä energialaitoksessa lämpöä ja sähköä ja sillä voidaan liikuttaa autoja tai laivoja.

Tiedemiehet ovat jo vuosia osanneet suorittaa tämän palikkaleikin, mutta ongelma on se, että siihen tarvitaan kalliita laitteita ja paljon sähköä. Siksi se ei ole ollut taloudellisesti kannattavaa.

Nyt Vantaalla siis uskotaan, että homma saattaisi lyödä leiville – kunhan siihen saa runsaan julkisen tuen.

Maailman suurin lämpövarasto on Vantaan valtti

Vantaan Energia ja Wärtsilä aloittivat laitoksen konseptikehitysvaiheen reilu vuosi sitten. Se on nyt valmis ja lopputulos rohkaisi jatkamaan eteenpäin.

– Meillä on nyt hyvä käsitys siitä, mitä tämä maksaa ja näyttää siltä, että taloudellinen kannattavuus on syntymässä, sanoo Vantaan Energian toimitusjohtaja Jukka Toivonen.

Vaikka samankaltaisia selvityksiä tehdään ympäri maailman, Vantaalla on yksi harvinaislaatuinen valttikortti.

Veden ja hiilidioksidin muuttaminen metaaniksi syö paljon sähköä ja siinä syntyy paljon lämpöä. Laitos kuluttaisi sähköä 20 megawatin teholla ja tuottaisi metaania 10 megawatin teholla. Lämpöä syntyisi 10 megawatin teholla, eli puolet sähköstä.

Vantaalla tämä lämpö ei mene hukkaan, vaan siitä on hyötyä ympäri vuoden. Talvella se voidaan ohjata suoraan kaukolämpöverkkoon lämmittämään kaupunkilaisten koteja ja suihkuvettä. Kesällä, kun kaukolämmön tarve on pienempi, lämpö voidaan varastoida maan alle louhittavaan maailman suurimpaan lämpövarastoon.

– Kyllä tämä lämpövarasto on ihan ykkösasia. Se muuttaa meidän koko toimintamallia ja mahdollistaa juuri tällaiset investoinnit, sanoo toimitusjohtaja Toivonen.

Havainnekuva näyttää, miten metaanilaitos toimisi osana Vantaan jätteenpolttolaitosta ja kaukolämpöverkkoa. Kuva: Vantaan Energia, Wärtsilä

Metaania tarvittaisiin korvaamaan fossiilinen maakaasu talvipakkasilla

Vantaan Energialla on myös oma tarve synteettiselle metaanille.

Energiayhtiö on ilmoittanut luopuvansa fossiilisista polttoaineista vuonna 2026. Kovilla pakkasilla käytettävät lämpökeskukset tarvitsevat siihen mennessä vihreämmän vaihtoehdon fossiiliselle maakaasulle.

– Meillä on jo maakaasulla toimivat laitokset, joista riittää lämpöä kovillekin pakkasille. Olisi hölmöä investoida uusiin biopolttoaineita polttaviin laitoksiin, kun niitä käytetään vuoden aikana niin vähän, Toivonen sanoo.

Toivosen mukaan ajatus metaanilaitoksesta lähtikin liikkeelle juuri siitä, miten fossiilinen maakaasu voitaisiin korvata. Toinen vaihtoehto olisi maataloudessa tai biojätteen ja jätevesien käsittelyssä syntyvä biokaasu, mutta sen saatavuus näytti energiayhtiön tarpeisiin nähden riittämättömältä.

Nyt suunniteltavasta laitoksesta polttoainetta riittäisi. Se tuottaa vuoden aikana 80 - 90 gigawattituntia metaania, ja Vantaan Energian vuositarve on noin 10 gigawattituntia.

Suurin osa metaanista syötettäisiin siis maakaasuverkkoon muuhun käyttöön, esimerkiksi maakaasulla käyvien kulkuvälineiden tankkiin.

Vantaan Energia ja Wärtsilä aloittavat nyt laitoksen rakentamisen esiselvityksen, jonka aikana tehdään tarkemmat suunnitelmat laitoksen laitteista ja kustannuksista. Selvityksen odotetaan valmistuvan vuoden 2022 loppuun mennessä, jonka jälkeen edessä on julkisen tuen hakeminen ja investointipäätös. Laitos on tuotannossa aikaisintaan vuonna 2025.

– Luotan enemmän siihen, että hanke toteutuu kuin siihen, että se ei toteudu, sanoo Vantaan Energian toimitusjohtaja Toivonen.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 17. kesäkuuta kello 20:een saakka.