1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vanhemmuus

Susanna Iivosen, 24, voimat loppuivat, kun korona-aika pakotti jäämään vauvan kanssa kaksin: "Näin päässäni kauhukuvia"

Koronaepidemia on heikentänyt vanhempien jaksamista vauvaperheissä. Ensi- ja turvakotienliiton tukipuhelimissa yhteydenotot ovat lisääntyneet rajusti. Vanhempien uupumuksen syitä ovat yksin jääminen ja sosiaalisen median paineet.

24-vuotias Susanna Iivonen koki uupumusta joulukuussa, kun esikoispoika ei nukkunut. Konkreettiset neuvot auttoivat hänet jaloilleen. Kuva: Antti-Jussi Korhonen / Yle

Viime joulukuussa kotkalaisen Susanna Iivosen, 24, voimat loppuivat. Hän oli kotinsa makuuhuoneessa. Vieressä itki hänen alle vuodenikäinen esikoispoikansa Rasmus. Takana oli jälleen yksi epäonninen nukkumaanmenoyritys.

– Joulukuussa illat ja yöt olivat raskaita. Vauva itki väsymystään ja vieressä minä itkin, kun en tiennyt mitä tehdä. Näin päässäni kauhukuvia, että tätäkö tämä tulee olemaan vuosia. Olo oli epätoivoinen ja epäonnistunut, että miksi meillä ei ole kuin muilla, Iivonen sanoo.

Nuoren äidin kaikki joulukuiset lyhyet päivät kuluivat lapsen kanssa kotona kaksin. Rasmuksen isä kävi töissä ja oli kyllä kotona illat, mutta Iivonen halusi onnistua vauvanhoidossa itse.

Jälkikäteen pohdittuna Iivonen kertoo olon tuntuneen väsyneeltä, jo vauva-arjen alkaessa. Lopullinen piste tuli joulukuussa, kun Iivonen nukkui enää kaksi tai kolme tuntia yössä.

– Nukuin todella huonosti ja hermoni olivat tiukassa. Mitään ei jäänyt tekemättä, mutta olin koko ajan huonolla päällä. En jaksanut panostaa itseeni yhtään, Iivonen muistelee.

"Tähän täytyy saada joku tolkku"

Iivonen ei koskaan käynyt lääkärissä väsymyksensä vuoksi, eikä hänelle tehty uupumuksesta diagnoosia. Vimma pärjätä itsenäisesti vauvan kanssa lykkäsi Iivosen avunpyyntöä. Joulukuisena yönä hän kuitenkin päätti soittaa Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksen Baby blues -tukeen ilmoittautuakseen unikouluun.

– Rasmus oli taas valvonut monta tuntia ja ajattelin, että tänään en taida nukkua itse yhtäkään tuntia. Se oli yöllä sellainen hetki, että nyt tähän täytyy saada joku tolkku.

Ohjatun unikoulun aloittamisen myötä Susanna Iivosen olo koheni noin kahdessa kuukaudessa. Rasmus-poika oppi nukkumaan unipussin avulla. Kuva: Antti-Jussi Korhonen / Yle

Viestejä tulee kolminkertainen määrä

Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnallisen selvityksen mukaan korona-aika on lisännyt vauvaperheiden yksinäisyyttä. Vanhempien yhteydenotot tuki-chattiin kolminkertaistuivat jo vuoden 2020 aikana. Kaikkiaan viestejä tuli chattiin viime vuonna noin tuhat.

Tänä keväänä viestien määrä on jatkanut kasvuaan. Etupäässä kysytään vauvanhoitoon neuvoja.

Kymenlaakson alueyhdistyksessä yhteydenotot ensi- ja turvakotien liiton Baby blues -työntekijälle ovat kasvaneet alkuvuoden aikana. Vuodessa palvelun kautta autetaan reilua sataa vauvaperhettä. Tänä vuonna sadan autetun perheen raja rikkoutui jo keväällä.

– Puheluita tulee viikossa lukuisia, mutta ehdimme tällä hetkellä palvella kaikkia, kertoo Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistyksen palveluesimies Hanna Kivilahti.

THL:n keväällä julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan joka kolmas vauvaperheen vanhempi ilmoitti olevansa uupunut. Kuvassa Susanna Iivonen ja poikansa Rasmus. Kuva: Antti-Jussi Korhonen / Yle

Kivilahden mukaan vauvaperheen vanhemmalle uupumuksen tunnetta tavallisimmin aiheuttaa kasvotusten tapahtuvan tuen puute, koska korona-aika on karsinut pois kohtaamiset niin ystävien kuin vauvan isovanhempienkin kanssa.

– Facebookin vauvaryhmistä saa joitain vastauksia, mutta läsnäoloa ne eivät korvaa. On ihan eri asia tavata toinen äiti ja käydä vaikka kahvilla ulkona samalla, kun lapset leikkivät viltillä, Iivonen toteaa.

Lue lisää: Poikkeusaika kuormitti erityisesti nuoria äitejä, joilla on pieniä lapsia – tutkija kertoo, mitkä asiat suojaavat vanhemmuuden uupumukselta

Baby blues on on maksuton pikkulasten vanhemmille suunnattua tukipalvelu. Tavallisesti yhteydenotot vanhemmilta tulevat chat-viestein tai puhelimitse. Kymenlaaksossa puhelimeen vastaa Baby blues -palvelun työntekijä Sari Luomi.

– Tavallisimmin minulle tulevat yhteydenotot koskevat vanhemman väsymystä ja uupumuksen tunnetta. Tässä taustalla on yleensä lapsen nukahtamisongelmat ja niistä tuleva huoli, Luomi sanoo.

Isät eivät kysy omasta voinnistaan

Nukahtamisongelmien lisäksi monen vanhemman väsymystä lisäävät itsekriittisyys ja suoriutumispaineet, joita ruokkii sosiaalinen media. Näin kävi myös Susanna Iivoselle.

– Somessa moni varmasti kaunistelee asioita. Sosiaalisessa mediassa kaikki on ihanaa, aamupalat syödään sägyssä ja vauva nukkuu pienestä pitäen kehdossa. Se aiheutti paineita. Joku saattaa somessa kertoa ainoat oikeat ohjeet ja jos niitä ei noudata, voi olla ihan paska, Iivonen sanoo.

Luomi kertoo, että hänelle tulevat puhelut jakautuvat miesten ja naisten välillä melkolailla tasan, mutta naiset ovat hienoisena enemmistönä.

– Miesten ottaessa yhteyttä he eivät juuri kerro omasta voinnistaan. Tavallisesti isä on huolissaan vauvan ja äidin jaksamisesta ja kysytyt neuvot liittyvät heihin. Tämä on vähän surullista ja sääli, koska vauvojen isienkin olisi hyvä tarkkailla omaa jaksamistaan. Lapsen syntyessä muutos on molemmille vanhemmille iso, Luomi sanoo.

Puhelinohjauksen lisäksi Luomi saattaa tavata vanhemman kasvotusten tai jopa vierailla heillä kotona.

Susanna Iivonen tuntee olonsa tällä hetkellä hyväksi. Kesä sujuu kotona ja leikkipuistossa. Kuva: Antti-Jussi Korhonen / Yle

Susanna Iivosen luona Sari Luomi kävi vuoden alussa. Iivonen kertoo saaneensa Luomelta tukea omille tuntemuksilleen.

– Minulle jäi heti alussa sellainen fiilis, että avun pyytäminen oli ihan okei. Yhdessä rupesimme miettimään ratkaisua unettomuuteen. Ensimmäisellä kotivierailulla sain Sarilta jo konkreettisia neuvoja, Iivonen sanoo.

Nukahtamisogelmat ovat hyvin tavallisia

Äiti ja yhdeksän kuukauden ikäinen poika aloittivat Luomen kanssa unikoulun. Iivonen kuvailee nukahtamista taitolajiksi.

– Unipussin käyttäminen oli tärkein vinkki.

Unipussissa vauvan jalat asetaan pussiin ja kädet jäävät ulkopuolelle. Näin unipussi tukee ja lämmittää sängyssä makoilevan vauvan jalkoja. Lisäksi Iivosen kotona alettiin kokeilla pistäytymisunikoulua, jossa lapsi nukkuu omassa sängyssään, ja vanhempi ei koko ajan seuraa nukahtamista.

– Rasmus alkoi nukkua kokonaisia öitä jo kolmannen unikouluyön jälkeen. Parin viikon jälkeen aloin itsekin nukkua kokonaisia öitä ja oma olo alkoi kohentua, Iivonen sanoo.

Baby blues -ohjaaja Sari Luomi pitää Susannan ja Rasmuksen tapausta hyvin tyypillisenä. Vanhemman ja vauvan nukkumisongelmat ratkeavat yleensä nopeasti, kun vanhempi saa tuen ja ohjeiden kautta itsevarmuutta nukuttamiseen.

Yhä useampi vauvaperheen soittaa neuvoja korona-aikana. Susanna Iivosta ja Rasmus-poikaa auttoi unikoulu.

Tällä hetkellä kotona on kivaa

Nyt Susanna Iivosella menee hyvin. Äidin ja pojan arkipäivät kuluvat kotona ja leikkipuistossa. Työelämään hän ei ole vielä palannut.

Iivosen perheeseen kuuluu Rasmus-pojan lisäksi Rasmuksen isä. Omakotitalossa asuvan perheen viikoittaiseen arkeen kuuluvat myös Iivosen miehen kaksi nuorinta lasta aiemmasta suhteesta.

– Meitä on kotona kolme lasta, mieheni ja minä. Arki on välillä aika äänekästä ja ruokaa menee. Aika helpolla mielestäni kuitenkin päästään. Muut perheen lapset ovat jo sen verran isoja.

Suuria lomasuunnitelmia perheellä ei ole kesälle.

– Tällä hetkellä kotona on kivaa, Iivonen sanoo ja hymyilee.