1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. taloudelliset ennusteet

Suomen Pankki ennustaa, että talous ampaisee vauhtiin, mutta puhti loppuu vanhojen vaivojen takia nopeasti

Suomen talous kääntyy reippaaseen kasvuun, kun koronapandemia alkaa helpottaa ennustaa Suomen Pankki. Kasvu jatkuu ripeänä vielä ensi vuoden, mutta sitten hidastuu. Suomen talouden näkymiä nakertavat heikko työn tuottavuuden kehitys, pohjoismaisittain alhainen työllisyysaste ja väestön ikääntyminen.

Suomen Pankin tiedotustilaisuus Suomen talouden näkymistä
Suomen Pankin tiedotustilaisuus Suomen talouden näkymistä

Rokotusten eteneminen, rajoitusten purkaminen ja pandemian helpottaminen villitsevät kulutusta ja siten talouskasvua.

– Talous kasvaa lähivuosina varsinkin kotitalouksien kulutuksen johdolla. Kuluttajilla on vahva luottamus talouteen. Kun he pääsevät koronatilanteen parannuttua kuluttamaan vapaammin, saa Suomen talous piristysruiskeen. Pitkää nopean kasvun kautta ei ole kuitenkaan näkyvissä, sanoo Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum.

Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 2,9 prosenttia vuonna 2021 ja 3,0 prosenttia vuonna 2022. Vuonna 2023 BKT:n kasvu hidastuu kuitenkin jo 1,3 prosenttiin, missä heijastuvat pidemmän aikavälin haasteista väestön ikääntyminen ja heikko tuottavuuskasvu.

Epävarmuuden hälveneminen ja talouden elvyttäminen raha- ja finanssipolitiikan avulla piristävät maailmantaloutta.

– Maailmantalouden ja erityisesti euroalueen virkistyminen vahvistaa myös suomalaisten vientiyritysten tavaroiden ja palveluidenkysyntää, Obstbaum toteaa.

Suomen vienti toipuukin nopeasti, ja yltää koronapandemiaa edeltäneelle huipputasolleen jo vuonna 2021. Talouden positiivista virettä tukee se, että useimmat suomalaiset yritykset ovat selvinneet koronapandemiasta hyvin. Vaikeinta on ollut palveluita tarjoavilla yrityksillä kuten ravintoloilla.

Pandemian helpottaminen avittaa myös Suomen vientiä, kun kysyntä maailmalla kasvaa. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Myös työmarkkinoilla näyttää suhteellisen valoisalta. Vahva talouskasvu luo edellytykset työllisyyden kasvulle ja kun palvelualat toipuvat, voi kasvun odottaa olevan hyvin työllistävää.

Koronakriisi on koetellut valtiota ja kuntia, joiden menot ovat kasvaneet kriisin aikana huomattavasti. Samaan aikaan verotulot ovat vähentyneet. Kasvanutta julkisen talouden alijäämää on rahoitettu velkaa ottamalla. Valtion velkaantuminen jatkuu vuosina 2021–2023. Vuonna 2023 valtiolla on velkaa 73 prosenttia kansantuotteesta.

Inflaation ennustetaan kiihtyvän tänä vuonna Suomessa 1,7 prosenttiin, kun raaka-aineiden hinnat nousevat ja kulutuskysyntä kasvaa. Kuluttajahintojen kiihtyminen on kuitenkin tilapäistä.

– Inflaatio on nopeutunut yksittäisten ja tilapäisten tekijöiden sekä energian hinnannousun vuoksi, mutta laajempaa hintojen nousua ei ole euroalueella havaittavissa. Koronatilanne varjostaa yhä näkymiä, ja vapaata kapasiteettia on runsaasti, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn.

Myös Danske Bank julkisti tiistaina samansuuntaisen ennusteen.

Lue lisää:

Danske Bank ennustaa Suomen talouskasvun olevan aiempaa rivakampaa tänä vuonna, mutta ikääntyvän maan vanhat vaivat kolkuttelevat jo ovella

Rehn: Talouspolitiikassa rima korkealle

Vaikka Suomen talous toipuu pandemian iskuista ripeästi, Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn on huolissaan kasvun hiipumisesta.

Rehnin mukaan pidemmällä aikavälillä Suomen talouden näkymiä nakertavat aiempiin vuosikymmeniin verrattuna heikko työn tuottavuuden kehitys, pohjoismaisittain alhainen työllisyysaste ja väestön ikääntyminen.

Suomen talous on myös jäänyt viimeisten 15 vuoden aikana pahasti jälkeen muista Pohjoismaista.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kannustaisi tuottavuutta parantaviin tutkimus- ja tuotekehitysinvestointeihin verohelpotuksilla. Kuva: Petteri Sopanen / Yle

Rehn patisteleekin hallitusta moniin toimiin suunnan kääntämiseksi ja pitämään talouspolitiikassa riman korkealla.

– Olisi perusteltua kohentaa innovaatiotoiminnan kannustimia. Laaja ja pysyvä tutkimuksen ja tuotekehityksen verohelpotus olisi hyvä vaihtoehto. Osaamisen kannalta huolestuttava nuorten aikuisten keskimääräisen koulutustason laskeva trendi on myös syytä kääntää, toteaa Rehn.

Myös työllisyystoimiin pitäisi saada uutta puhtia.

– Taloutta uudistamalla menetykset muihin Pohjoismaihin nähden voidaan kuroa kiinni, ja talouden kykyä sopeutua olosuhteiden muutoksiin täytyy parantaa. Edelleen on tarve tehdä sellaisia vaikuttavia toimia, joilla Suomen työllisyysaste saadaan hyvälle pohjoismaiselle tasolle, kiteyttää pääjohtaja Rehn.

Hallituksen pitäisi myös päästä lisävelan ottamisesta ja budjettikehysten ylityksistä vähitellen eroon.

– Kun suhdanne on ennusteen mukaan ensi vuonna aiempaa parempi ja talous kasvaa, finanssipolitiikka tulisi kääntää julkisen talouden kestävyyttä kohentavaan suuntaan. Paluu menokehykseen ilman turhaa viivettä on keskeistä julkisen talouden kestävyyden ja kehysjärjestelmän uskottavuuden kannalta, sanoo pääjohtaja Rehn.

Lue lisää:

Selvitys: Työllisyystoimet 60000 työpaikan löytämiseksi ovat todellisuudessa leikkauksia – osuvat pahiten pienituloisiin