1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Nouseva merenpinta

FT: Merenpinnan nousu uhkaa valtavia omaisuuksia ja teollisuuslaitoksia Kiinan suurkaupungeissa

Seuraavien 70 vuoden aikana merenpinnan uskotaan nousevan niin, että eräät maailman suurimmista teollisuuskeskittymistä jäisivät jopa vuosittain tulvan alle.

Shanghain pilvenpiirtäjiä. Kuva: Alex Plavevski / AOP

Merenpinnan nousu ja maaperän painuminen uhkaavat tuhansien miljardien eurojen arvosta omaisuutta Kiinan itärannikolla. Jos ilmastonmuutosta ei saada estettyä, merenpinnan nousu on tuhoamassa esimerkiksi eräitä Kiinan suurimmista teollisuuskeskuksista.

Talouslehti Financial Times (siirryt toiseen palveluun) (FT) on koonnut yhteen ennusteet merenpinnan noususta ja talouden keskittymisestä Kiinan rannikkovyöhykkeellä.

FT on yhdistänyt ilmastotutkimuksia analysoivan Climate Central (siirryt toiseen palveluun) -järjestön merenpinnan nousua koskevan aineiston ja Aalto-yliopiston professorin Matti Kummun vetämän tutkimusryhmän tuottaman globaalin paikkatietoaineiston, jossa maailman jokaiselle neliökilometrille arvioitiin ostovoimakorjattu bruttokansantuote. Tutkimus on julkaistu Scientific data -tiedelehdessä (siirryt toiseen palveluun).

Shanghai on 25 miljoonan asukkaan megakaupunki, ja sitä ympäröivät 11 miljoonan asukkaan Suzhou ja 10 miljoonan Hangzhou.

Yksin Shanghain bruttokansantuote on yli 800 miljardia euroa. Se on yli kolminkertainen verrattuna koko Suomen bruttokansantuotteeseen, joka viime vuonna oli Tilastokeskuksen mukaan 237,5 miljardia euroa.

Suzhounkin BKT ylitti Suomen tason ja oli 270 miljardia euroa vuonna 2019, kertoo FT.

Kuva: Harri Vähäkangas / Yle

Shanghain alueella on lukemattomia talous-, teollisuus- ja tutkimuskeskittymiä, joiden toiminta vaarantuu tulvariskin takia.

Financial Times mainitsee esimerkiksi maailman suurimpiin kuuluvan verkkokauppayhtiön Alibaban päämajan Hangzhoussa, Suzhoun teollisuuspuiston, jossa sijaitsee esimerkiksi Panasonic-elektroniikkajätin Kiinan päämaja, sekä sähköautoyhtiö Teslan gigatehtaan Shanghaissa.

Vastaava ongelma on myös 18,5 miljoonan asukkaan Guangzhoun (Kanton) kaupungissa, joka sijaitsee Zhu Jiang -joen eli Helmijoen suistossa. Alue on luokiteltu korkean tai erittäin korkean tulvariskin alueeksi, vaikka merenpinnan nousu jäisikin maltilliseksi.

Pienikin merenpinnan nousu voi olla kohtalokas

Kiinan ympäristöministeriön toukokuussa julkaiseman raportin mukaan merenpinta sen rannikolla on noussut keskimäärin 73 millimetriä "normaalitasosta", joka on määritelmän mukaan vuosien 1993–2011 keskitaso.

Merenpinnan arvioidaan nousevan seuraavien 30 vuoden aikana 55–170 milliä.

Määrät eivät vaikuta suurilta, mutta voivat olla ratkaisevia, sillä kaupungit sijaitsevat hyvin alavalla maalla Jangtzejoen suistossa.

Kyse ei ole siitä, että seutu jäisi pysyvästi veden alle. Sen sijaan riskinä on joka vuosi tapahtuvien tulvien nousu, myrskytuhojen pahentuminen, maaperän eroosio sekä pula puhtaasta juomavedestä. Nämä tekijät voivat estää taloudellisen kehityksen jo ennen kuin ne varsinaisesti toteutuvat.

Verkkokauppajätti Alibaban tytäryhtiön Ant Groupin päämaja Hangzhoussa, Kiinassa. Kuva: Alex Plavevski / AOP

Tulvariskin kasvamiselle useita syitä

Maailmassa on useita jokia, joiden suualueilla tulvariski kasvaa samalla tavalla kuin Jangtsen ja Helmijoen suistoissa.

Ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpinnan nousu on ollut viime vuosina otsikoissa eniten. Toistaiseksi merenpinnat ovat nousseet suurimmaksi osaksi siksi, että meret ovat lämmenneet ja vesi noussut lämpölaajenemisen takia. Jatkossa jäätiköiden sulamisen vaikutus kasvaa ja vedenpinnan nousu nopeutuu.

Samaan aikaan monet suurkaupungit vajoavat, koska niiden miljoonien asukkaiden ja suurteollisuuden tarpeisiin pumpataan valtavat määrät pohjavettä. Kun vesi poistuu maaperästä, kaupunki vajoaa.

Näin on käynyt myös Shanghaille, joka on jo vuonna 1995 alkanut rajoittaa vedenpumppausta, kertoo ympäristöuutisia julkaiseva Ecowatch (siirryt toiseen palveluun). Shanghaissa on myös yritetty pumpata vettä takaisin maaperään, mikä on Ecowatchin mukaan saanut maaperän paikoin jopa nousemaan takaisin.

Jokisuistoissa ongelmana on myös joen yläjuoksulle rakennetut padot. Ne pysäyttävät joen luontaisesti tuoman sedimentin kulkeutumisen suistoalueelle. Ilman tätä maa-ainestäydennystä suisto pikkuhiljaa kutistuu. Sedimenttiä on käytetty myös rakennusmateriaalina.

Kiina yrittää hillitä ilmastonmuutosta ja sen seurauksia

Kiinan hallitus on rakennuttanut tuhansia kilometrejä merivalleja ja keinotekoisia dyynejä esimerkiksi Helmijoen suistoon estämään tulvia.

Kiina on myös ilmoittanut osallistuvansa ilmastonmuutoksen estämiseen. Maa on ottanut tavoitteekseen olla päästöneutraali vuoteen 2060 mennessä.

Toistaiseksi Kiina on kuitenkin maailman suurin ilmastonmuutoksen aiheuttaja. Maa on tehnyt paljon toimenpiteitä päästöjensä vähentämiseksi, mutta toistaiseksi toimenpiteet ovat olleet täysin riittämättömiä, jotta se pääsisi tavoitteeseensa.

Lue lisää:

Tekeekö Kiina mitään ilmastonmuutokselle? Onko kierrätys noloa? - Jenny Matikaisen vastaukset yleisön kysymyksiin

Kiina lupasi tehdä ison käänteen ilmastopolitiikkaansa: hiilineutraaliksi 40 vuodessa – EU-komission puheenjohtaja: "Rohkaisevaa"

Tutkimus: Merenpinnan nousu uhkaa luultua useampia – jopa 300 miljoonan kodit vaarassa vuosisadan puolivälissä

Guardian: Uhanalainen Kiribatin saarivaltio vastaa merenpinnan nousuun kohottamalla saariensa maata