1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Alzheimer-lääkkeet

Uudet Alzheimer-lääkkeet ovat lupaavia, mutta taudin perussyy edelleen tuntematon

Yhdysvalloissa on esitelty kaksi uutta Alzheimerin taudin lääkettä, jotka ovat saaneet ristiriitaisen vastaanoton. Ne ovat kalliita eivätkä asiantuntijat ole olleet yksimielisiä lääkkeiden tehosta. Tehokasta lääkettä on yritetty kehittää jo vuosikymmeniä.

Alzheimerin tauti aiheuttaa muutoksia aivoissa ja muisti heikkenee. Kuva: All Over Press

Hitaasti etenevän Alzheimerin taudin lopullista aiheuttajaa ei ole saatu selville, vaikka huippututkijat ovat etsineet sitä vuosikymmeniä. Tauti etenee salakavalasti ja oireet eivät ilmene alkuvaiheessa lainkaan.

Edetessään tauti aiheuttaa vakavan muistisairauden ja johtaa lopulta laajalaiseen muistin ja muiden tiedonkäsittelytoimintojen ja päivittäisen toimintakyvyn heikentymiseen eli dementiaan.

Nykyiset lääkkeet helpottavat taudin oireita, mutta eivät paranna tautia. Siksi Yhdysvalloista kantautunut uutinen yllätti.

Lääkevirasto FDA on hyväksyi käyttöön ensimmäisen uuden Alzheimer-lääkkeen vuosikausiin. Biogen-yhtiön Aducanumab-niminen lääke eroaa aiemmista siten, että lääkkeen sanotaan vaikuttavan Alzheimerin taudin kulkuun.

Tosin lääkkeen tehosta on kiistaa ja osa FDA:n asiantuntijapaneelista irtisanoutui päätöksen jälkeen. Yle Uutiset kertoi lääkkeen käyttöluvasta 7. kesäkuuta:

Ensimmäinen uusi Alzheimer-lääke lähes 20 vuoteen hyväksytty Yhdysvalloissa

Financial Timesin jutussa (siirryt toiseen palveluun) 13. kesäkuuta kerrottiin Vaxxinity-yhtiön kehittämästä Alzheimer-rokotteesta, joka käyttää samaa teknologiaa kuin yhtiön COVID-19 -tautiin valmistava tuote. Jutussa puhutaan läpimurrosta, mutta jutun kommentoijat ampuvat sen alas.

Kyseessä on vielä varsin pienellä ryhmällä testattu lääke ja kommentoijat tuomitsevat jutun pelkäksi Vaxxinityn mainokseksi.

Lääkekehitysyhtiön mukaan uusi lääke kuitenkin estää proteiiniplakin kertymisen hermosoluihin kehon omia toimintoja aktivoimalla ja näin estävän Alzheimerin taudin puhkeamisen. Vaxxinity kehittää parhaillaan myös Parkinsonin tautiin tepsivää rokotetta (siirryt toiseen palveluun).

Suomalaistutkijat epäilevät lääkkeiden tehoa

Suomessa Alzheimerin tautia tutkitaan useassa yliopistossa. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa on parhaillaankin menossa useita rokotetutkimuksia. Professori Juha Rinne odottaa niistä tuloksia lähivuosina.

Alzheimerin taudissa aivoihin kertyy amyloidiplakkien ohella hermosoluihin kertyy väärin laskostunutta tau-proteiinia erityisellä tavalla.

Dosentti Henri Huttunen mukaan Alzheimerin taudissa amyloidia alkaa kertyä aivoihin ensin. Oireita alkaa esiintyä vasta, kun amyloidipatologia laukaisee aivoissa tau-patologian, jolloin hermosolukuolema ja synapsikato kiihtyvät.

Huttusen mukaan taudin puhkeamiseen vaikuttavaa perussyytä ei vieläkään tunneta ja lääkeyhtiöiden ponnistelut ovat tästä syystä olleet tuloksettomia. Siksi jokaiseen uuden lääkkeen kehittämiseen suhtaudutaan positiivisen toiveikkaasti.

– Tämä henkii myös sitä, että lääkeviranomaisella on kova paine hyväksyä uusia lääkkeitä varsinkin Alzheimerin tautiin, kun edellinen vain oireita lieventävä hoito hyväksyttiin vuonna 2003 ja investoinnit ovat aivan valtavia, Henri Huttunen sanoo Biogenin lääkkeestä.

Hän epäilee, että tuloksissa näkyy vain pieni positiivinen vaikutus, koska FDA:n arviointipaneeli oli niin erimielinen. Kyseessä on biologinen lääke, joka on bioreaktorissa tuotettu vasta-aine. Se on kehitetty tunnistamaan amyloidipeptidejä.

Rokotteen tuotantokustannukset ovat huimat, jolloin potilaan vuoden hoidon hinnaksi on arvioitu yli 50 000 dollaria, vaikka tehosta ei vielä ole vankkaa näyttöä.

– Vähän kahtiajakoiset tunnelmat. Kun tietää sairauden karmeuden ja potilaiden runsauden, niin mikä tahansa auttava lääke on tervetullut, Huttunen kommentoi.

Samaa mieltä on professori Juha Rinne, sillä uusia lääkkeitä ei ole saatu kehitettyä pitkään aikaan.

Huttunen on kuitenkin epäileväinen, sillä vaikuttaa siltä, että lääkevirasto on tehnyt päätöksensä paineenalaisena.

– Viimeiset 25 vuotta valtava määrä lääkekehitysyhtiöitä on tavalla tai toisella yrittänyt tätä samaa ja kaikki ovat epäonnistuneet.

Alzheimerin taudin aiheuttajaa ei tarkalleen tunneta. Kuva: Brain light / Alamy/All Over Press

Uusista lääkkeistä vasta suppeita tutkimustuloksia

Alzheimerin tauti on monimutkainen ja aivoissa tapahtuu monenlaisia muutoksia. Amyloidipeptidin kertyminen soluihin on vain yksi tautiin liittyvä muutos.

– Todennäköisesti tarvitaan erilaisiin mekanismeihin vaikuttaviin lääkeaineiden ja hoitojen yhdistelmää, Rinne toteaa.

Sekä Biogenin että Vaxxinityn lääkkeet yrittävät vähentää amyloidipeptidin määrää kehossa ja aivoissa. Samaan aikaan on kehitteillä hoitoja tau-proteiinin kertymistä vastaan. Lupaavia tuloksia on saatu myös näistä hoidoista.

Osa lääkekehityksistä on jouduttu keskeyttämään tehon puutteen tai haittavaikutusten takia vuosien varrella.

Vaxxinityn kehittämästä lääkkeestä on tehty vasta hyvin suppea tutkimus, jossa professori Juha Rinteen mukaan lääkkeellä todettin tehoa. Yhtiön rokote herättää kehon oman puolustusjärjestelmän tuottamaan vasta-aineita amyloidipeptidejä kohtaan.

– Tutkittavien vasta-ainetuotanto amyloidia vastaan kohosi ja näytti, että ihmisten muistin ja muiden tiedonkäsittelytoimintojen heikentyminen oli hitaampaa kuin lumevalmistetta saaneilla.

Nyt on tutkittu vasta pieni määrä taudin alkuvaiheessa olevia potilaita. Rinteen arvion mukaan on alkamassa laajemmat tutkimukset, joihin osallistuisi yli kolme tuhatta tutkittavaa.

Hoito saattaa silti olla liian myöhäistä silloin, kun oireet ovat selvät. Tauti on ehtinyt kehittyä jo pitkälle.

Alzheimerin taudin laukaiseva tekijä on kuitenkin edelleen selvittämättä. Perintötekijöistä löytyy harvoin pääsyy Alzheimerin tautiin. Geenimuunnos selittää osan nuorena alkavista taudin muodoista ja altistumisesta.

– Myös elintavat, korkea kolesteroli, aivoverenkiertohäiriöt ja monet muut asiat vaikuttavat taudin puhkeamiseen eli se on monen tekijän summa, Juha Rinne sanoo.

Haasteena on, että tarvitaan pitkäaikaistutkimuksia, jotta lääkkeiden vaikutus sairauden hidastamiseen voidaan todeta.

– Ehkä isoin kysymys tässä on kuitenkin se, mikä on amyloidipeptidin merkitys taudin kannalta. Onko se oikea lääkekehityksen kohde. Siihen ei ole vielä varmaa vastausta, dosentti Henri Huttunen sanoo.

Lue myös:

Ensimmäinen uusi Alzheimer-lääke lähes 20 vuoteen hyväksytty Yhdysvalloissa

Kuuntele Yle Areenasta:

Radiokerronnan uudistajan Harri Huhtamäen parhaat sarjaa. Tämä ohjelma on hyvin henkilökohtainen. Se kertoo tekijän äidin Alzheimerin taudista. Ohjelman fokus ei kuitenkaan ole taudin laajenemisessa suurten ikäluokkien kansantaudiksi eikä kustannusten suuressa kasvussa. Sen sijaan nykyistä vanhustenhoitoa voi pitää eräänlaisena laillisena laittomuuden tilana - leirinä.