1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. toisen asteen koulutus

Katso, millaisilla keskiarvoilla lukioihin pääsi tänä vuonna – Lotta Karvonen haki naapurikunnan urheilulukioon, Juho Juntunen kodin lähelle Kajaaniin

Laajennettu oppivelvollisuus vaikutti nyt ensimmäistä kertaa toisen asteen yhteishakuun. Jutussa olevasta taulukosta voit vertailla lukioiden keskiarvorajoja, ja miten ne poikkeavat viime vuodesta.

Kilpaurheilua harrastava vantaalainen Lotta Karvonen haki lukioon Helsinkiin, sillä hän haluaa jatkaa muodostelmaluistelua myös lukioaikana. Kuva: Antti Kolppo / Yle
Tekijät

Toisen asteen yhteishaun tulokset ovat selvinneet tänään torstaina.

Tänä keväänä jokaisella yhdeksäsluokkalaisella oli ensimmäistä kertaa velvollisuus hakea opiskelupaikkaa. Uusi oppivelvollisuuslaki tulee voimaan elokuun alussa, mutta oppivelvollisuuteen liittyvä hakeutumisvelvoite tuli voimaan jo tämän vuoden alusta. Jokaisen nuoren on myös opiskeltava täysi-ikäiseksi asti.

Yksi kevään yhteishaussa opiskelupaikkaa hakeneista on vantaalainen muodostelmaluistelija Lotta Karvonen. Hän kiitää vauhdikkaasti Helsingissä Salmisaaren liikuntakeskuksen jäällä joukkuetovereidensa kanssa, vaikka ulkona on parikymmentä astetta lämmintä.

  • Jutun lopussa olevasta taulukosta voit katsoa, millaisilla keskiarvoilla pääsi eri lukioihin.

Karvonen haki Mäkelänrinteen lukioon Helsinkiin, sillä urheilupainotteisen lukion ohjelmassa on varattu aikaa myös harjoittelulle. 16-vuotias Karvonen luistelee Helsingin Taitoluisteluklubin joukkueessa ja tavoitteena on päästä ensi kevään MM-kisoihin.

– Mäkelänrinteessä joustetaan, jos on vaikka kisamatkoilla, ettei putoa kursseilta. Lisäksi on koulupäivinä mahdollisuus osallistua aamuharjoituksiin, hän sanoo.

Muodostelmaluistelija Lotta Karvonen on luistellut ohjatusti viisivuotiaasta alkaen. Hänen tavoitteena on jatkaa kilpatasolle edennyttä harrastustaan ja luistella ensi keväänä MM-jäällä. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Korkein keskiarvoraja 9,5, matalin 5,5

Opetushallitus kertoo sivuillaan (siirryt toiseen palveluun), että ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa opiskelupaikkaa haki 59 800 perusopetuksensa päättävää, mikä on 99 prosenttia kaikista perusopetuksen päättävistä. Heistä 95 prosenttia sai opiskelupaikan.

Kaiken kaikkiaan yhteishakuun osallistui tänä keväänä yli 3 000 hakijaa enemmän kuin viime vuonna.

Lotta Karvonen kertoo laittaneensa yhteishaussa toiveen Mäkelänrinteeseen sekä urheilulinjalle että normaalille lukiolinjalle, josta pääsisi myös osallistumaan aamuharjoituksiin. Tieto mahdollisesta hakijamäärän kasvamisesta toi hänen mielestään hieman lisää painetta yhdeksännen luokan opiskeluun.

Perusopetuksen päättävistä yhteishaun hakijoista 56 prosenttia pääsi lukioon ja 44 prosenttia ammatilliseen oppilaitokseen. Hyväksytyt jakautuivat samassa suhteessa ammatillisen ja lukiokoulutuksen välillä myös viime vuonna.

Kilpailu opiskelupaikasta on kovaa erityisesti Etelä-Suomen suosituimmissa lukioissa. Esimerkiksi Espoon Tapiolan lukioon haki 2,5-kertainen määrä oppilaita aloituspaikkoihin nähden, kertoo lukion rehtori Juha-Pekka Peltola.

Suomen eri lukioiden välillä on varsin suuria eroja keskiarvorajoissa. Tänä vuonna korkeimmat keskiarvot vaadittiin Helsingin normaalilyseoon ja Ressun lukioon, joihin molempiin pääsi 9,5 keskiarvolla. Erityislinjoista korkein keskiarvo 18,25oli Vaskivuoren lukio tanssilinjalla.

Helpoin oli päästä Joroisten lukioon, jossa keskiarvorajana oli 5,5. Erityislinjoista matalin keskiarvo 6,33 löytyy Karhulan lukion yrittäjyyslinjalta.

Opiskelijat valitaan lukioon yleensä peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon perusteella. Joissakin lukioissa voi olla myös pääsy- ja soveltuvuuskokeita, ja joidenkin lukioiden keskiarvorajassa painotetaan tiettyjä arvosanoja.

Velvoite hakea opiskelupaikkaa ei juurikaan näy keskiarvorajoissa: korkeimpien keskiarvorajojen lukioiden luvuissa on pientä kasvua, mutta esimerkiksi Ressun lukion keskiarvoraja laski tänä vuonna. Taulukon toisessa päässä olevien lukioiden keskiarvorajat ovat pääsääntöisesti hieman laskeneet.

"Ei ole koskaan pelottanut, etten pääsisi lukioon"

Kajaanilaista Juho Juntusta keskiarvorajat eivät ole huolettaneet. Hän päätti hakea kotikaupunkinsa Kajaanin lukioon, eikä hänellä omien sanojen mukaan ole ollut muita mietteitä.

– Se on ollut alusta asti minulla mielessä. Suoraan lukioon, koska keskiarvoni ja opiskelumotivaationi ovat niin korkeat.

Uskoa häneen on valanut myös yläkoulun opinto-ohjaaja, joka on samalla muistuttanut, että keskiarvoraja on ylitettävä.

– Hän on sanonut rajan olevan seiskan pinnassa. Ei minua ole ikinä pelottanut, etten pääsisi lukioon.

Kajaanilainen Juho Juntunen on nyt kesätöissä. Hän haluaa opiskelemaan kotikaupunkinsa lukioon. Kuva: Jarmo Nuotio / Yle

Juntunen tietää oppilaita, jotka ovat joutuneet tekemään paljon töitä päästäkseen lukioon.

– Jotkut olivat niin rohkeita, että he laittoivat vain Kajaanin lukion ajatuksella: tämä tai ei mitään. Sitten on niitä, joilla on paljon muitakin vaihtoehtoja.

Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä toiseen asteen opinnoista tulee opiskelijoille maksuttomia. Myös koulumatkat ovat jatkossa ilmaisia, mikäli kodin ja oppilaitoksen välimatka on yli seitsemän kilometriä suuntaansa.

Juntusella ja hänen kavereillaan yhtenä vaihtoehtona oli myös hakea lukioon muualle Suomeen. Juntunen kertoo, että hänen läheisellä kaverillaan ei ollut mitään kiinnostusta Kajaanin lukioon.

– Hän oli suoraan laittanut toisen paikkakunnan lukion. Minulle vaihtoehdot olivat lukio tai ammattiopisto täällä.

Vertaile lukioiden pisterajoja

Voit tutkia alla olevasta taulukosta lukioiden keskiarvorajoja eli alimpia pisteitä, joilla lukioon pääsi.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Lue lisää:

Turun Katedralskolan jälleen lukiovertailun kärjessä, Etelä-Karjalan Taavetin lukio paras pienistä – katso lista Suomen parhaista lukioista

Tuhansia tietokoneita, satoja saksia – kouluissa alkoi hankintarumba, jonka loppusummaa ei tiedä kukaan

Ammattikoululaiset säästävät syksyllä satoja euroja, kun työvälineet eivät mene omasta pussista – koulut eivät kuitenkaan maksa kaikkea