1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vieraslajit

Haitallinen jättipalsami tukahdutti koivikon muut kasvit, sitten tulivat lampaat – kuvapari näyttää laiduntamisesta syntyneen ison muutoksen

Parasta aikaa ihmiset ympäri maan yrittävät saada haitallisia vieraslajeja kuriin. Lupiini ja jättipalsami olisi parasta torjua ennen kuin ne ehtivät siementää. Jyväskylässä keksittiin ottaa lampaat aseeksi taistelussa jättipalsamia vastaan. Laidunkokeilun puolivälissä tulokset ovat lupaavia, mutta kasvi on järjestänyt myös yllätyksiä.

Lampaille kelpaa lähes kaikki vihreä, myös Vieno-myrskyn kaataman koivun lehdet. Kuva: Riikka Pennanen / Yle

Idea lampaista torjumassa jättipalsamia sai alkunsa lammashaassa muutama kesä sitten.

– Huomasin, että aitauksen ulkopuolella kasvaa jättipalsamia vaikka kuinka paljon, mutta laitumella ei yhtään. Myös aidan ulkopuolelta lampaat olivat syöneet palsamin niin pitkälle kuin kaula riitti, kertoo Jyväskylän kaupungin ylläpitohortonomi Tarja Ylitalo.

Lampuri Eemeli Piesala tutkii palsamikasvustoa vuonna 2018
Nainen kävelee polkua laidunalueiden keskellä
Lampuri Eemeli Piesala suunittelemassa laitumen paikkaa jättipalsamikasvuston keskelle 2018 ja sama paikka laiduntamisen jälkeen kesäkuussa 2021. Vasemman puoleinen kuva: Tarja Ylitalo / Jyväskylän kaupunki.

Kaupunki päätti testata laidunnusta jättipalsamin valtaamassa Vehkalammenpuistossa.

Jyväskylä haki ja pääsi mukaan Suomen Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE -hankkeeseen (siirryt toiseen palveluun), joka keskittyy vieraslajien torjuntaan.

Ensimmäinen lammaskatras pääsi rouskuttamaan palsamia Vehkalammen rannalle kesällä 2019.

Palsami jyrää luonnonkasvit

Jättipalsami on kotoisin Intiasta, Himalajan vuoristoalueelta. Suomeen se on alkujaan tuotu puutarhojen yksivuotiseksi koristekasviksi 1800-luvun lopulla.

Jättipalsami kasvaa kookkaaksi ja reheväksi sekä ilahduttaa vaaleanpunaisella kukinnollaan.

Lisäksi se peittää alleen hennot alkuperäislajimme ja leviää siemenistä kuin rutto.

– Jättipalsamin siemen ei kestä pitkään itämiskelpoisena. Jos siementuotannon saa katkaistua muutamaksi vuodeksi, niin ongelmasta pitäisi päästä eroon, kertoo Ylitalo.

Kun lampaat ovat kalunneet yhden laitumen tyhjäksi, on aika siirtyä seuraavalle lohkolle täyttämään vatsaa. Kuva: Riikka Pennanen / Yle

Palsamin siemenet itävät pitkin kesää ja ihmistyönä sen jatkuva kitkeminen tulisi kaupungille kalliiksi. Lampaat ovat osoittautunet tehokkaiksi jättipalsamin kurittajiksi.

– Ne eivät pidä kesälomaa ja tekevät hommansa ruokapalkalla, naurahtaa Ylitalo.

Katraan työn jälki käydään tarkastamassa viikoittain. Viime vuonna, toisen laidunkesän loppupuolella aitauksessa ei näkynyt enää lainkaan jättipalsamin taimia.

Lammas kurittaa myös jättiputken ja lupiinin kasvustoa, jos taimet eivät ole päässeet venähtämään liian suuriksi. Kuva: Riikka Pennanen / Yle

Sitten tuli rankkasade, joka kasteli maaperän läpimäräksi syvältä.

– Muutaman viikon kuluttua laitumilla kasvoi tasainen harva jättipalsamikko, kertoo Ylitalo.

Palsamin pois saamiseksi Vehkalammenpuistoon kuskattiin kiireesti lisää lampaita, jotta kaikki taimet saatiin pois ennen laidunkauden loppumista.

Jos kasvit olisivat ehtineet siementää, torjuntatyö olisi pitänyt aloittaa alusta.

Miksi pitää kurittaa kauniita kukkasia?

Jättipalsami, jättiputki, komealupiini ja kurtturuusu ovat kaikki alun perin puutarhan koristekasveja. Niiden haitallisuuteen on herätty vasta kun ne ovat jo alkaneet vaikuttaa ympäristöönsä vahingollisesti.

Haitalliset vieraslajit (siirryt toiseen palveluun)aiheuttavat vahinkoa luonnolle, terveydelle ja taloudelle.

Tien pientareella kukkiva lupiinikasvusto voi olla komea, mutta se on myös tuhoisa luonnon monimuotoisuudelle viemällä elintilan kotoperäisiltä kasveiltamme.

– Silloin ei häviä vain joku yksittäinen luonnonkasvi. Samalla häviää myös kaikki, mitä se on elättänyt, eli perhosia, toukkia, mesipistiäisiä ja muita, sanoo Ylitalo.

Hentoinen harakankello ja muut ketokasvit jäävät lupiinin jalkoihin. Kuva: Riikka Pennanen / Yle

Haitallisten vieraslajien vaikutukset tulevat kasvamaan ilmaston lämmetessä. Siksi niiden kurissa pitäminen ja hävittäminen on jokaisen vastuulla.

EU:ssa tai kansallisesti haitalliseksi säädetyn vieraslajin kasvattaminen on lailla kielletty (siirryt toiseen palveluun). Tontin omistajan velvollisuus on hävittää kasvi omalta alueeltaan.

Lupiinin siemenet ovat myrkyllisiä ja lisäksi sen siitepölyssä on lupaniinia, joka voi haitata kimalaisten lisääntymistä. Kuva: Riikka Pennanen / Yle

Jos kasvusto on laiminlyönnin takia karannut naapurustoon, voidaan omistaja velvoittaa hävittämään esiintymä myös oman tontin ulkopuolelta.

Säännöt koskevat niin yksityisiä kansalaisia kuin kuntiakin. Siksi Jyväskylässä pestattiin lampaita palsamipeltoon.

Lisääntynyt monimuotoisuus

Vehkalammenpuistossa tehtävä viisivuotinen laidunkokeilu on nyt puolivälissä. Laitumen reuna-alueilla on löytynyt pieniä jättipalsamin siementaimia.

– Siemenet näyttäisivät tulleen aitauksen ulkopuolelta, jossa kasvia on vielä paljon, kertoo Ylitalo.

Suotuisalla paikalla jättipalsami voi venähtää kesän aikana yli parimetriseksi ja sinkauttaa siemenet jopa 7 metrin päähän. Kuva: Riikka Pennanen / Yle

Pirkkalassa muutama vuosi sitten tehty laidunkokeilu (siirryt toiseen palveluun) on osoittanut, että lampaita voi käyttää myös lupiinin (siirryt toiseen palveluun) torjumisessa.

Lampaitaan Jyväskylälle vuokrava lampuri Eemeli Piesala kertoo, että eläimet syövät lupiinin lisäksi myös jättiputken (siirryt toiseen palveluun) alut.

– Niiden torjunnassa laidunnus täytyy aloittaa ajoissa, ennen kuin kasvit ovat täysikokoisia, sanoo Piesala.

Lupiini alkaa muuttua eläimille myrkylliseksi lähestyessään kukintaa. Etenkin sen siemenet ovat lampaille myrkyllisiä.

Nokkonen on pioneerikasvi, joka viihtyy lampaiden lannoittamassa maassa. Päiväperhosten toukat käyttävät sitä ravintokasvinaan. Kuva: Riikka Pennanen / Yle

Vehkalammella laidunalueen muutos monimuotoisemmaksi on alkanut näkyä. Maa vihertää erilaisista heinäkasveista, joilta jättipalsami on aiemmin vienyt elintilan.

Lisäksi alueella pesii paljon lintuja, sillä lampaiden laitumelle ei ole asiaa ihmisillä tai koirilla.

– Lampaat rauhoittavat sen alueen myös muille eläimille. Lisäksi ne ovat kivoja katsella, sanoo Ylitalo.

Lue myös: Kurtturuusun hävittämisellä pihapiiristä alkaa olla kiire: Tontinomistajalle urakka voi maksaa tuhansia euroja – näin poistat haittakasvit itse